Jo yli kaksi miljoonaa paennut Venezuelasta – Talouskriisin syveneminen vaikeuttaa Etelä-Amerikan pakolaiskriisiä

Viime maanantaina Venezuelan presidentti Nicolas Maduro https://www.hs.fi/henkilo/Nicolas+Maduro+yritti pysäyttää maansa talouden syöksykierteen nostamalla kaikkien minimipalkkoja 36-kertaiseksi, leikkaamalla viisi nollaa maan valuutan bolivarin perästä ja sitomalla maan uuden kryptovaluutan petron öljyn hintaan.

Venezuelan hallitus on toitottanut petroa ihmelääkkeenä, joka korjaa kaiken työttömyydestä rahaongelmiin. Teknologiajulkaisu Wiredin mukaanhttps://www.wired.co.uk/article/venezuela-petro-cryptocurrency-bolivar-scam kryptovaluuttamarkkinoilla ei kuitenkaan ole toistaiseksi nähty yhden yhtä petroa.

Olemattoman petron hinta on Maduron mukaan sidottu Venezuelan valtiollisen öljy-yhtiön PVDA:n myymän yhden öljytynnyrin hintaan, eli jos petro olisi oikeasti olemassa, se olisi arvoltaan teoriassa 60 dollaria.

Ongelmana on myös se, että PVDA:lla on 45 miljardia dollaria velkaa, jota yritys ei pysty maksamaan.

Petro on sidottu myös teoriassa Venezuelan valuuttaan, bolivariin. Kryptovaluutta-asiantuntija Roger Beniteshttps://www.hs.fi/henkilo/Roger+Benites kuittasikin Wiredille uuden valuutan tylysti:

”Tilanne on täyttä hölynpölyä, valuutta jota tuetaan kryptovaluutalla, joka on sidottu öljytynnyreihin firmalta, joka ei edes voi maksaa velkojaan”.

Venezuelan hallitus on kuitenkin järjestänyt kryptovaluutan ennakkomyynnin, joka on väitetysti kerännyt 3,8 miljardia dollaria. Asiantuntija Dickie Armour https://www.hs.fi/henkilo/Dickie+Armour+kommentoi Wiredille, että kyseessä on vain temppu, mutta temppu joka toimii.

Armourin mukaan kysymys on vain siitä, tukeeko huijaus tavallisia kansalaisia, vai Maduroa ja hänen tukijoitaan.

Kenties sattumalta Washington Post uutisoihttps://www.washingtonpost.com/world/the_americas/maduros-stepsons-face-scrutiny-in-12-billion-graft-case/2018/08/24/ab2652bc-a7ce-11e8-ad6f-080770dcddc2_story.html?noredirect=on&utm_source=reddit.com&utm_term=.043bd24d5567 perjantaina, että Yhdysvaltojen viranomaiset tutkivat Maduron veljenpoikia 1,2 miljardin dollarin varastamisesta kansalliselta öljy-yhtiöltä.

Maduron toimet talouden vakauttamiseksi epäonnistuivat, kuten kansainväliset asiantuntijat ennakoivat useissa medioissa ennen maanantaita. 95 prosentin devalvaatio ei pysäyttänyt inflaation kasvua, jonka kansainvälinen valuuttajärjestö IMF ennakoi saavuttavan miljoona prosenttia tänä vuonna.

Talouden romahtaminen on johtanut ruoan ja lääkkeiden loppumiseen. Venezuelalaiset pakenevatkin joukolla rajojen yli. YK:n uusimman raportinhttps://news.un.org/en/story/2018/08/1017642 mukaan 2,3 miljoonaa venezuelalaista elää maan rajojen ulkopuolella, kun maassa asui vuonna 2016 noin 32 miljoonaa venezuelalaista. Määrä on laskussa, sillä pelkästään tänä vuonna esimerkiksi Ecuadoriin on paennut miltei puoli miljoonaa venezuelalaista.

Chileläinen freelancer-toimittaja Alberto Yajurehttps://www.hs.fi/henkilo/Alberto+Yajure jakoi Twitterissä kuvan kylmässä öisessä Ecuadorissa tyttärensä kanssa kulkevasta miehestä.
YK puhuu pakolaistilanteesta jo humanitäärisenä katastrofina. Venezuelan rajojen sisällä taas on ollut käynnissä humanitäärinen katastrofi jo vuosia.

Yhdeksän kymmenestä pakolaisesta etsii turvaa Latinalaisen Amerikan maista Venezuelan naapurista. Eniten pakolaisia saapuu Ecuadorin lisäksi Peruun, Kolumbiaan ja Brasiliaan.

Pakolaisten osa naapurivaltioissakaan ei ole ollut helppo. Esimerkiksi lähellä rajaa olevassa brasilialaisessa Pacaraiman kaupungissa kaupunkilaiset kävivät pakolaisten kimppuun. Venezuelalaisten väitettiin puukottaneen ja ryöstäneen paikallisen kauppiaan.

Brasilian hallitus lähetti uutistoimisto Reutersin mukaan lisää poliiseja ja armeijan joukkoja alueelle turvaamaan pakolaisia ja rauhoittamaan tilannetta.

Muut naapurimaat ovat pyrkineet rajoittamaan alueen vapaata liikkuvuutta. Osalla Etelä-Amerikan valtioista on sopimus, jonka mukaan maiden asukkaat voivat liikkua maasta toiseen pelkästään henkilöllisyystodistuksen kanssa.

Peru aikoo kuitenkin lauantaista alkaen vaatia passia maahan saapuvilta venezuelalaisilta. Pakolaiset saapuvat maahan Ecuadorin kautta.

Perun maahanmuuttoviraston edustaja Eduardo Sevillahttps://www.hs.fi/henkilo/Eduardo+Sevilla kertoi AFP:n haastattelussa, että maassa on jo yli 400 000 venezuelalaista.

Pakolaisten vaikeuksista huolimatta olot Venezuelassa ovat vielä vaikeammat.

Paikalliset uskovat sosiaalisen median keskusteluissahttps://www.reddit.com/r/vzla/comments/9a2qnn/c%C3%B3mo_est%C3%A1n_los_supermercados_por_su_zona/, että palkkojen ”nosto” tarkoittaa vain sitä, että kaupat nostavat hintansa monikymmenkertaisiksi. Nostoa on vaikea pitää nostona, sillä maan valuutan arvo on joka tapauksessa käytännössä nolla.

Ennen kun valuutasta vietiin viisi nollaa perästä, yhdellä USA:n dollarilla sai noin 5,9 miljoonaa bolivaria. Viikko uudistuksen jälkeen dollarilla saisi mustassa pörssissä https://dolartoday.com/noin 83 bolivaria, joka siis vastaisi 8,3 miljoonaa bolivaria ennen nollien pudottamista. Kuudessa päivässä bolivarin arvo dollariin on siis heikentynyt noin neljänneksen.

Tämä on ollut normaalia jo vuosia Venezuelan massiivisessa inflaatiossa. Vielä vuonna 2010 yksi dollari vastasi kymmentä vanhaa bolivaria. Bolivarin arvo oli siis kahdeksan vuotta sitten 830 000 kertaa enemmän kuin tänään.

Vaikka hinnat pysyisivät samana kuin ennen valuuttauudistusta, uusi minimipalkka ei riittäisi siltikään edes yhden tavallisen ruokakorin ostamiseen kaupasta.

Toisaalta suurin osa kaupoista on pitänyt ovensa kiinni valuuttauudistuksen alla. Auki olevat kaupat ammottavat tyhjyyttään, niin että maan yliopistojen raportinhttps://www.ucab.edu.ve/wp-content/uploads/sites/2/2018/02/ENCOVI-Alimentaci%C3%B3n-2017.pdf mukaan keskiverto venezuelalainen on laihtunut yli 11 kiloa viime vuosien aikana nälän takia.