Ulkomaat

12-vuotias Erik ja 11-vuotias Wian Pretorius tietävät, minne paeta, jos kotiin hyökätään – Donald Trump huolestui Etelä-Afrikan viljelijöiden murhista, mutta miten iso uhka suur­tilallisia kohtaa?

HS vieraili Soweton slummissa ja Johan Pretoriuksen 3000 hehtaarin maatilalla kysymässä kantoja maareformisuunnitelmiin.

Morgenzon / Kliptown

Uteliaat härät piirittävät meidät, kun aurinko laskee Johan ja Sonja Pretoriuksen maatilalla Mpulangan provinssissa.

”Älkää huolestuko”, Johan Pretorius hymähtää. ”Härkä on tappanut vain yhden työntekijäni ja hänetkin vahingossa.”

Suuntaamme perheen avaraan kotitaloon. Tarkoitus on puhua Etelä-Afrikan kiistellystä maa­reformista ensin täällä ja myöhemmin Soweton Kliptownin slummin asukkaiden kanssa.

”Sopii, mutta ensin pidetään braai”, Pretorius sanoo ja päästää vahtikoirat vapaaksi.
Sen jälkeen hän tarkistaa ikkunoiden kalterit, sytyttää valonheittäjät ja käynnistää piha-alueiden videovalvonnan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Braai tarkoittaa lihaisaa juhla-ateriaa: tällä kertaa lähinnä härkää, lammasta ja makkaraa.

”Kana on suosikkikasvikseni, mutta syön sitä harvoin!”

Pretorius ja hänen kollegansa nousivat tällä viikolla puheenaiheeksi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin twiitin myötä.

Trump kertoi pyytäneensä ulkoministeri Mike Pompeota tutkimaan tarkasti Etelä-Afrikan maiden ja maatilojen ”pakkoluovutuksia” sekä ”laajamittaisia maatilallisten tappoja”.
Trump on tärkeän asian jäljillä, mutta epätarkka. Etelä-Afrikassa pohditaan maareformin vauhdittamista, koska 24 vuotta apartheid-rotusortopolitiikan päättymisen jälkeen vain noin 21 prosenttia valkoisten omistamasta viljelyskelpoisesta maasta on siirtynyt uusiin käsiin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Yksityisomistuksessa on vain kolmannes maista, mutta tästä kolmanneksesta noin 70 prosenttia on yhä valkoisilla, joita on alle kymmenen prosenttia kansalaisista.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Pakkoluovutukset ilman korvauksia ovat yksi mahdollinen keino, mutta niitä ei ole toteutettu kuten Zimbabwessa.

”Yritykset viljelymaiden pakkolunastuksiin ovat kaatuneet valitusvaiheessa”, Sonja Pretorius tietää.

”Politiikka on yhä se, että kaupat tehdään, kun halukas myyjä ja ostaja löytyvät.”

Valtapuolue ANC kannattaa nyt pakkolunastuksia ilman korvauksia, mutta vain tiukkojen ehtojen täyttyessä. Ehtoina olisivat esimerkiksi maan käyttämättä jättäminen tai toivoton velkaantuminen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”ANC:n ehdoilla meillä ei ole hätää. Käytämme jokaisen neliömetrin ja maksamme velkamme. Mutta pelot tilanteen riistäytymisestä Zimbabwen tapaan saivat maidemme arvon laskemaan puoleen.”

Maatilojen väkeä ei tapeta maatiloihin kohdistuvissa hyökkäyksissä ainakaan valtavan ”laajamittaisesti”, sillä viime tilastovuonna hyökkäyksissä maatiloihin kuoli 74 ihmistä noin 19 000 vuotuisen murhan maassa. Lisätietoja asiaan liittyvistä tilastoista ja tilastoinnin vaikeuksista löytyy tämän linkin takaa. Lisäksi uusin selvitys – mutta ei vielä poliisin tilasto – esittää, että maatiloihin kohdistuneissa hyökkäyksissä olisi keväästä 2017 kevääseen 2018 kuollut vielä selvästi vähemmän väkeä eli 47 ihmistä.

Etelä-Afrikan varapresidentti David Mabuza piti Trumpin twiittiä harhaanjohtavana.


”Valtaosa koko maan murhista tehdään päihteidenkäyttäjien kesken ja kotioloissa”, Johan Pretorius myöntää illan pimentyessä.

”On kuitenkin eri juttu, kun maatilallisia kidutetaan ja murhataan raskaasti aseistettujen ryhmien tarkasti suunnitelluissa hyökkäyksissä. Sanoisin, että osassa hyökkäyksistä kyse on pelottelutaktiikasta.”

”Ja osassa siitä, että maatilat on aina nähty helppoina ryöstökohteina”, Sonja Pretorius lisää.

Hyökkäysten määrä on tällä vuosikymmenellä kasvanut, mutta niiden yhteydessä tapahtuvien murhien määrä on suunnilleen ennallaan eli noin puolessa vuosien 2001–2002 huippuluvuista.

”Tilanomistajat ovat yhteistyössä panostaneet turvallisuuteen. On silti traagista, kun hyökkäys osuu kohdalle. Meille on käynyt niin. Samoin monille ystävillemme.”

Eikö poliisikin ottanut asian uudeksi painopistealueeksi pari vuotta sitten?

”Se ei valitettavasti näy täällä Morgenzonin alueella. Kun meitä vastaan hyökättiin ensimmäisen kerran 1999, poliisi toimi tehokkaasti. Sen jälkeen on ollut vaikeampaa.”


Johan Pretorius syntyi köyhiin oloihin. Hän osallistui asevelvollisena Angolan sotaan ja kouluttautui ympäristöterveyden alalle, mutta häiden jälkeen pariskunta halusi maatilan.

”Teimme muita päivätöitä ja vuokrasimme maatilkkua, jossa aloitimme sivutoimisen viljelyn ja teurastamotyön.”

Vuosikymmenten mittaan tuli menestystä. Nyt he omistavat 1800 hehtaaria ja vuokraavat 1200 hehtaaria. ”Idästä länteen viisi kilometriä.”

Karjan pääluku on 700 ja suurimmat tuotot he saavat jalostamistaan häristä. He viljelevät myös soijapapuja ja maissia, joskin tulipalo tuhosi viime sadon.

”Työllistämme kymmenen ihmistä ja pidämme heidän perheistään huolta”, Johan sanoo.

”Vastineeksi vaadin kunnioitusta siitä, että me ja tuhannet kaltaisemme vastaamme tuottavasta maataloudesta, joka tuo pihvit, leivät ja vihannekset Johannesburgin eliitin lautasille.”

Isäntä avaa punaviinipullon ja alkaa puhua vaikeista asioista.

Vuonna 1999 Sonja sai keskenmenon ja tunnelmat olivat alamaissa. Sitten tuli hyökkäys, he kertovat.

”Hyökkääjät sytyttivät kaksi tulipaloa ja sammutimme niitä naapureiden kanssa. Silloin he tainnuttivat koirat ja tulivat sisään.”

Sonja kertoo lähteneensä kotiin keittämään kahvia auttajille.

”Veitsi laitettiin kurkulleni. Aseet vietiin ja raiskauksella uhattiin. Muistutin, että sammuttajia on tulossa kahville. Sanoin myös, että uskon Jumalaan, joka näkee, mitä teette juuri nyt.”

Sonja Pretorius purskahtaa itkuun. Hän kertoo, kuinka ryöstäjät tunkivat hänet auton takapenkille, sitoivat turvavöillä, ajoivat pois ja jättivät pellolle. He tulisivat takaisin käytyään Sonjan pankkikortin kanssa automaatilla.

”Pääsin kuitenkin vapaaksi ja juoksin toistakymmentä kilometriä. Sitten toisesta suunnasta tullut auto pelasti minut.”

”Silloin poliiseilla oli vielä resursseja”, Johan Pretorius sanoo.

”Kidnappaajat otettiin kiinni ja he saivat kolmen vuoden oikeusprosessin jälkeen kaikista rikoksistaan 8–20 vuoden tuomiot.”

Pretoriuksen suvun vaikeudet jatkuivat. Johan sanoo, että täti tapettiin vanhainkodissa ja oma äiti raiskattiin ja viilleltiin vuonna 2003. Johan tiesi raiskaajan ja kertoo suorittaneensa siviilipidätyksen.

”Virkakoneisto takkuili. Kolmen vuoden jälkeen äiti antoi asian olla.”

Viime vuonna tapahtui taas.

”Veimme lapsia harrastuksiin, kun avolavalta tulitettiin autoamme AK 47 -rynnäkkökivääreillä ryöstön yhteydessä. Lapset joutuivat psykiatrille ja nukkuivat kaksi seuraavaa kuukautta samassa huoneessa kanssamme.”

Nyt kello lyö yhdeksän ja 12-vuotias Erik ja 11-vuotias Wian lähtevät iltapesulle. He nukkuvat jälleen omissa huoneissaan.

”Loistavia poikia. He tietävät tarkkaan mihin paeta ja kenelle soittaa, jos hyökkäys alkaa.”


Lasten nukahdettua vanhempien tunteet heittelehtivät.

”Emme koskaan luovuta. Uskomme sateenkaarivaltioon”, Sonja Pretorius sanoo.

”Viime vuonna olin valmis luovuttamaan. Sonja sai minut jatkamaan”, Johan sanoo.

”Ehkä meidän olisi pitänyt myydä silloin”, Sonja huokaa.

Ja sitten taas: ”Emme luovuta. Kiitämme onneamme tästä fantastisesta elämästä ja pysymme positiivisina!”

Moni toki myy ja lähtee. Kaikkiaan noin puoli miljoonaa valkoista on lähtenyt maasta kolmen viime vuosikymmenen aikana. 1990-luvulla erityisesti nuoret lähtivät, kun pakotteista päästiin ja maailma avautui.

”Ja toiset lähtivät, koska heitä pelotti ANC:n valta. Mutta Nelson Mandelan aikana kaikki meni paljon pelättyä paremmin ja monet myös palasivat”, Sonja Pretorius muistelee.

Valkoisten määrä pysyi tämän vuosikymmenen alkupuolella varsin tasaisena, mutta taantuman pahentuessa koulutetut valkoiset ja mustat ryhtyivät taas tekemään lähtöä.

”Infrastruktuuri on rapistunut ja turvattomuuden tunne lisääntynyt. Uskon, että tästä tulee maastamuuton ennätysvuosi”, Johan Pretorius sanoo.

Hän ei halua lähteä, koska afrikaanerit katsovat asuneensa täällä vuodesta 1652.

”Olen afrikkalainen. Jos olisi pakko, miettisin hyvän hallinnon Botswanaa. Sambia ja Mosambik anelevat myös ammattitaitoisia viljelijöitä tulemaan maahan vauhdittamaan maataloutta, joskin lähinnä 99 vuoden vuokrasopimuksin. Jopa Zimbabwe pyytää valkoisia viljelijöitä nyt palaamaan.”

Puhe kääntyy varkauksiin ja uhkauksiin. Ja siihen, kuinka heitä leimataan rasisteiksi.

”Emme ole rasisteja! Kunnioitamme Nelson Mandelan perintöä. Vain valkoisille suunnatussa vuoden 1992 kansanäänestyksessä me afrikaanerit äänestimme ylivoimaisesti apartheidin lopettamisen puolesta.”

Pretoriukset ovat äänestäneet vahvinta oppositiopuoluetta DA:ta (Democratic Alliance), jonka juuret ovat apartheidia vastustaneissa valkoisten johtamissa järjestöissä. Ensi vuonna he harkitsevat ANC:sta erkaantunutta Cope-puoluetta, jota johtaa kansanedustaja Mosiua Lekota.

”Lekota on poliitikko, joka selvimmin puhuu Mandelan perinnön puolesta.”

Eniten heitä pelottaa kolmanneksi suosituin puolue EFF (Economic Freedom Fighters) jota johtaa ANC:n nuorisojärjestön entinen puheenjohtaja Julius Malema.

”Hän laulaa edelleen tilaisuuksissaan vanhaa protestilaulua, jossa halutaan tappaa buurit ja maanviljelijät”, Johan tietää.

Juuri EFF:n melskaaminen maareformilla painosti ANC:n myöntymään ilmeisen vastahakoisesti siihen, että perustuslakiin yritetään myöhemmin saada lisäys maan pakkoluovutuksen mahdollisuudesta ilman korvauksia.

On näkemyksiä, joiden mukaan perustuslain mahdollinen lisäys ei muuttaisi nykytilannetta välttämättä lainkaan.

”ANC on myös tehnyt tällä viikolla kaikkensa rauhoittaakseen tilannetta”, Sonja muistuttaa.

Presidentti Cyril Ramaphosa korosti äskettäin, että valtapuolue ANC ei suunnittele maiden sosialisointia. Maareformista puhuessaan hän mainitsi, että kunnilla on paljon maa-alueita, joita voitaisiin kauppasopimuksilla siirtää edullisesti maattomille. Lisäksi valtiolla on 17 prosenttia maista.

”Täyttä asiaa! Kannatamme maareformia, jossa valtio ja kunnat antavat elinkelpoisia maa-alueita maattomille”, Pretoriukset näkevät.

Samalla maanviljely on velkavetoista työtä. Tilanomistajien keskimääräinen velkataakka on kasvanut pari prosenttia vuosittain, ja epäonnistuessaan maareformi voisi kurjistaa tätäkin tilastoa.

Mutta kaikki voi muuttua myös paremmaksi.

”Etelä-Afrikka on kaunis maa, jolla on valtava potentiaali! On mahdollista, että maareformi toteutetaan järkevästi valtion ja kuntien mailla ja uusi presidentti Cyril Ramaphosa puhdistaa ANC:n pahimmin korruptoituneista päätöksentekijöistä”, Johan Pretorius muistuttaa.


Aamukuudelta perhe herää. Tuntia myöhemmin Johan jakaa tehtävät työmiehille ja Sonja lähtee hakemaan autoa viedäkseen koulupukuihin sonnustautuneet pojat oppitunneille 36 kilometrin päähän.
Laajoilla tiluksilla kierrellessä otamme videolle Johanin perustelut sille, että maareformi on tarpeen ja se pitäisi suorittaa valtion mailla.


Sonjan palattua syödään aamiainen ja puhutaan Donald Trumpista.

”Trumpin twiitti oli hälyttävä teko, jolla voi olla karmeita seurauksia. Tätä maamme ei todellakaan tarvinnut tilanteessa, jossa pakkoluovutuksia ei ole tehty ja ANC rauhoittelee pelkojamme”, Sonja Pretorius sanoo.

Entä jos reformiaikeet kasvavat nykysuunnitelmaa laajemmiksi ja tila haluttaisiin joskus pakkolunastaa korvauksitta?

”Myisin karjan ja kaluston sekä ajaisin rakennukset matalaksi puskutraktorilla. Ja antaisin avaimen käteen kukkakimpun kera seuraavalle omistajalle”, Johan Pretorius sanoo.

Pretoriusten maatilalla antaa ajateltavaa, mutta entä slummien asukkaat ja heidän toiveensa? Sitä selvittämään ajamme takaisin länttä kohti ja päädymme Johannesburgin lounaispuolella Soweton Kliptownin slummiin.


Käy ilmi, että maareformista ei ehkä ole ratkaisevaksi vaaliteemaksi näillä seuduilla.

”Maareformi on tärkeä asia, joka voidaan hoitaa monin tavoin”, nuori taiteilijasielu Simphiwe Twala arvioi. Hänen mukaansa esimerkiksi suuryritykset, jotka eivät halua luovuttaa maitaan fyysisesti, voisivat osallistua reformiin tukemalla Etelä-Afrikan maattomia taloudellisesti.

Twala puhuu ajatuksistaan lisää seuraavalla videolla.


Soweton Oppenheimer-puistossa Lebo Sello muistuttaa, että maan antaminen ilman koulutusta maanviljelyyn ei auttaisi köyhiä juuri lainkaan.

”Mitä osaisin tehdä maatilalla? Jos valtio on tosissaan, koulutus tulee osaksi reformia.”

Viimein slummista löytyy yksi ihminen, joka voisi ajatella hyötyvänsä itse reformista.

”Maareformi on tosin poliittista peliä, ja paljon tärkeämpää olisi puuttua rikollisuuteen ja huumeongelmiin. Jos Kliptownin köyhät saisivat maata, monet luultavasti myisivät sen ja palaisivat tänne”, suutari-parturi Samuel Msimango otaksuu.

”Mutta kyllä. Jos saisin pienen maatilan sukulaisten läheltä Limpopon provinssista, voisin toki kokeilla maatilan pitämistä.”


Oikaisu 26. elokuuta klo 09.55: Pretoriusten maatilan koko on 3000 hehtaaria, ei 300 hehtaaria, kuten tekstissä aluksi mainittiin.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Etelä-Afrikka
  • Donald Trump
  • Ulkomaat
  • Vesa Sirén

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Chicagossa ammuttu sairaala-alueella, poliisi kertoo useista uhreista – HS seuraa tilannetta

    2. 2

      Peltipoliisin ylinopeus­sakoista luistaminen voi johtaa etsintä­kuulutukseen: Malmin poliisi­taloon saapuneesta naisesta ei tullut yhtä 1 800 etsintä­kuulutetusta – hän löi poliisit ällikällä

    3. 3

      Tulivuoren­purkaus pimensi Auringon ja sitten tulivat paise­rutto, pakkaset ja nälän­hätä – vuosi 536 oli ihmis­kunnan historian kamalin, sanovat tutkijat

    4. 4

      Suuren kauppakeskuksen rakentaminen keskeytyi Espoossa – Lippulaivalle etsitään nyt uutta urakoitsijaa

    5. 5

      Näin karsealta näyttää yksin­purjehtija Tapio Lehtisen veneen pohja – ”Ei riitä, että barnakkelit pilaavat kilpailun, ne laittavat oikeasti hengen­vaaralliseen tilanteeseen”

    6. 6

      Poptähti Evelina julkaisi Instagramissa kehopositiivisuutta hehkuttavan selfien, ja tuhannet fanit ihastuivat – ”Oot mahtava roolimalli ja esikuva meille kaikille”

    7. 7

      Ruotsalaisen koulun juhlissa julkisesti jaettu seksipalkinto johti ehdolliseen tuomioon – ”tunnustuksen” saanut järkyttyi kaveriensa tempauksesta

    8. 8

      Suomalaistutkijat löysivät uuden yhteyden ruuan ja aineenvaihduntaa edistävän ruskean rasvan välillä

    9. 9

      Tällainen on Suomi: Kun Trump kertoi uskomattoman väitteen Pohjolan metsänhoidosta, suomalaiset lähtivät metsään haravoimaan ja imuroimaan

    10. 10

      CNN: Valkoinen talo perääntyi kiistassa toimittajan porttikiellosta, antaa lehdistökortin takaisin ”lopullisesti”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tällainen on Suomi: Kun Trump kertoi uskomattoman väitteen Pohjolan metsänhoidosta, suomalaiset lähtivät metsään haravoimaan ja imuroimaan

    2. 2

      Paniikkia, konkurssien pelkoa ja lähtöaikeita – Kauppakeskus Redin asiakaskato ajaa yrittäjiä ahdinkoon

    3. 3

      Suuren kauppakeskuksen rakentaminen keskeytyi Espoossa – Lippulaivalle etsitään nyt uutta urakoitsijaa

    4. 4

      Peltipoliisin ylinopeus­sakoista luistaminen voi johtaa etsintä­kuulutukseen: Malmin poliisi­taloon saapuneesta naisesta ei tullut yhtä 1 800 etsintä­kuulutetusta – hän löi poliisit ällikällä

    5. 5

      Ei tässä mitään tindereitä tarvita – Venäjällä seuraa isketään vaikka kadulta, ja näin se tapahtuu

      Tilaajille
    6. 6

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    7. 7

      Miesten ja naisten erot kasvavat, kun tasa-arvo lisääntyy – Odottamaton ”tasa-arvon paradoksi” on havaittu useissa tutkimuksissa

      Tilaajille
    8. 8

      Näin karsealta näyttää yksin­purjehtija Tapio Lehtisen veneen pohja – ”Ei riitä, että barnakkelit pilaavat kilpailun, ne laittavat oikeasti hengen­vaaralliseen tilanteeseen”

    9. 9

      Voisiko kerrostalon sisälämpötila olla 18 astetta? Merihaassa testataan, miten suomalaiset sietävät englantilaisia lämpötiloja

    10. 10

      Nuoren omaisuus varastettiin Kampissa – Epäillyt yrittivät häipyä Poriin, poliisi pysäytti pakobussin Karkkilassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    2. 2

      Puurokattila liedellä kertoi, että asunnosta oli lähdetty vauhdilla – Sina Varheen tytär katosi, ja seuraavien kuukausien jäljet seuraavat äitiä läpi elämän

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin surkein taloyhtiö oli pahassa jamassa ja jopa vaarallinen – juuri valmistunut peruskorjaus maksoi 2 800 euroa neliöltä

    4. 4

      Paniikkia, konkurssien pelkoa ja lähtöaikeita – Kauppakeskus Redin asiakaskato ajaa yrittäjiä ahdinkoon

    5. 5

      Tällainen on Suomi: Kun Trump kertoi uskomattoman väitteen Pohjolan metsänhoidosta, suomalaiset lähtivät metsään haravoimaan ja imuroimaan

    6. 6

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    7. 7

      Ihmisten ja hiirten aivoista löytyi suolisto­bakteereita – ”Tämä on tajunnan­räjäyttävää”, kommentoi neuro­tieteilijä

    8. 8

      Kuvia Suomesta, osa 39: Rio Gandara kuvasi, mitä tekevät ihmiset, jotka eivät saa öisin unta

    9. 9

      Mies loi ”bändilleen” tyhjästä fani­kunnan, levy-yhtiön sekä uutis­sivuston ja buukkasi niiden avulla kiertueen ilman yleisöä – nyt hän selittää tekoaan Twitterissä

    10. 10

      Kun nuoret äidit haksahtavat ravitsemusgurujen hölynpölyyn, kärsijöitä ovat lapset – Näin sanoo ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen ja oikoo verkon vallanneita harhaluuloja yksi kerrallaan

      Tilaajille
    11. Näytä lisää