”Psyykkistä kidutusta” – Kiistelty lakiuutuus osoittaa, kuinka erimielisiä ruotsalaiset ovat maahanmuuttopolitiikastaan

Tukholma

Miraqa Muhammadilla on 19-vuotissyntymäpäivät. Paketeista kuoriutuu hiusvahaa ja pikeepaita. Muhammadi kiittelee sujuvalla ruotsilla ja hymyilee valoisasti. Se on hänen tilanteessaan saavutus.

Muhammadin toiveet Ruotsiin jäämisestä on viimeisen kolmen vuoden aikana herätetty ja nitistetty monta kertaa. Sama meno jatkuu myös 19-vuotiaana.

Muhammadi on yksi niistä 35 000:sta yksin saapuneesta maahanmuuttajanuoresta, jotka tulivat Ruotsiin vuonna 2015. Valtaosa heistä oli afganistanilaisia poikia, jotka ilmoittivat iäkseen alle 18 vuotta.

Heidän kohtelunsa on ehkä selkein osoitus siitä, kuinka erimielisiä ruotsalaiset ovat maahanmuuttopolitiikastaan vaalien alla. Käännytyskoneisiin nousee nuoria, jotka ovat käyneet monta vuotta koulua ja oppineet kielen. Se on ehkä Muhammadillakin edessä.

Toisten mielestä käännytykset ovat ainut looginen ratkaisu ihmisille, jotka ovat saaneet lainvoimaisen kielteisen päätöksen. Toiset eivät päätöksiin luota ja syyttävät, että Ruotsi leikkii yhteiskuntaansa sopeutuneiden nuorten hengellä.

”Hurraa, hurraa, hurraa!” kajahtaa ilmoille pirteän synttärilaulun jälkeen. Muhammadi naurahtaa vähän hämillään. Afganistanissa ei syntymäpäiviä juhlittu lainkaan ja laulutkin olivat toiset. ”Kiitos laulusta ja kiitos, että te kaikki pääsitte paikalle”, hän sanoo.

Ollaan kerrostaloasunnossa Tukholman Södermalmilla ja syödään punajuuripihvejä. Pöydän ääressä on pakolaisten auttamiselle omistautuneita södermalmilaisia ja kolme Afganistanin syrjittyyn hazara-vähemmistöön kuuluvaa nuorta miestä.

Välillä kuuluu ruotsidemokraattien suosiota tai maahanmuuttoviraston ratkaisuja ihmettelevä kommentti. Nuoret syövät hiljaa.

Ruotsissa on parlamenttivaalit kahden viikon päästä sunnuntaina.

Viime vaaleissa nationalistinen ja maahanmuuttovastainen ruotsidemokraatit sai 13 prosenttia äänistä. Jo se oli monelle puolueen vastustajalle sokki. Nyt ruotsidemokraateille ennustetaan noin 20 prosentin kannatusta, mikä nostaisi sen yhdeksi kolmesta suuresta puolueesta sosiaalidemokraattien ja kokoomuksen rinnalle. Se ei ainakaan paranna afganistanilaisten jäämismahdollisuuksia.

Ruotsidemokraattien nousu on pakottanut kaikki puolueet reagoimaan. Sosiaalidemokraatit ja kokoomus tiukentavat linjauksiaan esimerkiksi paperittomien kohtelusta. Keskusta, ympäristöpuolue ja vasemmistopuolue taas puhuvat suvaitsevaisuudesta ja ihmisoikeuksista entistäkin enemmän.

HS esittelee Ruotsin puolueet tuoreine kannatuslukuineen alla olevassa kuvakarusellissa. Juttu jatkuu sen jälkeen.



Uudet rintamalinjat näkyvät kiistassa niin kutsutusta lukiolaista. Kesällä voimaan tullut laki antaa noin 9 000:lle yksin saapuneelle maahanmuuttajalle uuden mahdollisuuden oleskelulupaan lukion käymiseksi, vaikka he olisivat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen.

Laki säädettiin ikään kuin oikaisuna valtion omalle virheelle. Afgaanien mahdollisuudet oleskelulupaan ehtivät heiketä merkittävästi, kun käsittelyajat venyivät ruuhkassa vuosien mittaisiksi – alaikäiset saavat Ruotsissa oleskeluluvan täysi-ikäisiä helpommin.

Ympäristöpuolue ajoi lakia, ja hallituskumppani sosiaalidemokraatit myötäili vastentahtoisesti. Kokoomus vastusti, mutta keskustan tuki varmisti läpimenon. Tavallisesti kokoomus ja keskusta ovat Ruotsin politiikassa samalla puolella, oikeistoblokissa. Nyt blokin pilkkomiseen riitti 9 000 nuorta.

”Meidän mielestämme laki tarjoaa epäoikeudenmukaisesti erityiskohtelua yhdelle tietylle ryhmälle, vaikka pitkät käsittelyajat olivatkin valitettavia”, selittää HS:lle kokoomuksen maahanmuuttovastaava Johan Forssellhttps://www.hs.fi/haku/?query=johan+forssell.

Keskustan puheenjohtaja Annie Lööfhttps://www.hs.fi/haku/?query=annie+loof kutsui hänkin lakia huonosti muotoilluksi. Silti hän piti viivytysten hyvittämistä tärkeämpänä. ”Nuoria ei pidä niistä rangaista”, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.

Södermalmin synttäripöydän ääressä hörppää teetä mies, jonka tulevaisuuden lukiolaki saattaa muuttaa. Abdul Amirihttps://www.hs.fi/haku/?query=abdul+amiri, 19, täyttää kaikki kriteerit.

Myös päivänsankari Miraqa Muhammadi ehti innostua uudesta laista. Ehdot tuottivat kuitenkin pettymyksen. Hän itse ehti saada ensimmäisen kielteisen päätöksen juuri ennen kuin täytti 18 vuotta, eikä siksi saa siitä apua.

Seuraavaksi hän yrittää uutta hakemusta sillä perusteella, että kääntyi vuosi sitten kristityksi. ”Perheeni katkaisi kaikki yhteydet minuun sen jälkeen”, Muhammadi toteaa pikeepaita yhä kädessään. ”He sanovat: ’et ole muslimi, emme puhu sinulle.’”

Hän käy lukiota ja parantaa vimmatusti kielitaitoaan. Käännytys ja vaalitulos kuitenkin pelottavat. Hänellä ei ole Afganistanissa ketään. Viimeiset vuodet ennen Ruotsiin lähtöä hän teki rakennustöitä paperittomana Iranissa.

Nyt ainut läheinen aikuinen on pöydän päässä istuva suomalainen pakolaisaktiivi ja Stockholms stadsmission -yhdistyksen nuorisovalmentaja Liisa Korvenranta.https://www.hs.fi/haku/?query=liisa+korvenranta. Muhammadi asuu Korvenrannan luona yhdessä Amirin kanssa.

Amirikaan ei tiedä perheensä kuulumisia, mutta eri syistä. Hän tulee Ghaznin kaupungista, joka joutui elokuussa islamistiliike Talebanin hyökkäyksen kohteeksihttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005789916.html. Hän ei ole viime aikoina saanut läheisiinsä yhteyttä. Hän kutsuu nyt Korvenrantaa äidiksi.

Korvenranta jätti sihteerin työt pari vuotta sitten ja on sen jälkeen omistanut elämänsä maahanmuuttajien auttamiselle. Hän on nähnyt uudessa työssään satoja Muhammadin ja Amirin kaltaisia nuoria.

Kiista heidän ympärillään koskee myös ikää. Maahanmuuttovirasto on tehnyt ikätestejä, joissa moni on todettu ilmoitettua ikää vanhemmiksi. Sen jälkeen testien metodit on kyseenalaistettu. Korvenranta itse arvioi, että hänen tapaamiensa joukossa voi olla muutama yli 20-vuotias, mutta ei montaa.

”Sen näkee helposti käyttäytymisestä, että he ovat lapsia tai nuoria vielä. Eivät he ole mitään aikamiehiä.”

Tyypillisessä tarinassa koko perhe tai suku on kerännyt rahaa, jotta perheen vanhin poika on saatu matkaan.

Nuorelta näyttää myös Saeed Hoseinihttps://www.hs.fi/haku/?query=saeed+hoseini. Hän on omien sanojensa mukaan 18-vuotias, mutta Ruotsin maahanmuuttoviraston mukaan 20-vuotias. Hoseinin saapuessa testejä ei vielä kaikille tarjottu. Hänen ikänsä arvioi virkamies. ”Se tuntui erikoiselta”, Hoseini sanoo.

HS haastattelihttp://Viel%C3%A4%20keskiviikkona%20ruotsidemokraatit%20lausuivat%20HS:lle,%20ett%C3%A4%20vaatimus%20kaksoiskansalaisuuden%20poistamisesta%20koskee%20kaikkia. Hoseinia viimeksi vuosi sitten, eikä hänen tilanteensa ole siitä helpottunut. Hän yrittää asianajajansa avulla pysäyttää käännytyksen toimeenpanoa. Ruotsia hän puhuu nyt lähes täydellisesti.

Hoseini istuu Punaisen Ristin punaisessa mökissä Huddingen kunnassa Tukholman lähellä. Täällä hänen ja vieressä istuvan Hussein Mohammadinhttps://www.hs.fi/haku/?query=hussein+mohammadin perustama yhdistys pitää kokoontumisiaan. Yhdistys auttaa yksin tulleita nuoria Punaisen Ristin ja kirkon kanssa.

Osa järjestön auttamista nuorista nukkuu seuraavanakin yönä läheisessä kirkossa. Viime aikojen aktiviteetteja ovat olleet kesäkoulu ja pyöräilyretki Gotlannissa. Ne piristivät hetkeksi.

”Me tiedämme, kuinka raskaita asioita nämä nuoret käyvät läpi”, Hoseini sanoo.

Hoseini ja Muhammadi ovat molemmat vainottua hazara-vähemmistöä, mutta silti he ovat saaneet kielteiset päätökset. Hekään eivät aikarajojen vuoksi luultavasti sovi lukiolain piiriin. ”Ensimmäistä päätöstä olisi pitänyt joutua odottamaan 15 kuukautta. Minä odotin 14 ja joitakin päiviä päälle”, Hoseini sanoo ja naurahtaa vähän haikeasti.

Kaiken lisäksi maahanmuuttovirasto on pysäyttänyt lain soveltamisen sen jälkeen, kun tuomioistuimet Malmössä ja Tukholmassa haastoivat lain toimivuuden päätöksissään. Nyt ratkaisua odotetaan korkeimmalta oikeusasteelta. Toivoa herätetään, toivoa nitistetään.

Ruotsalaislehti Dagens Nyheter kuvasi hiljattain pääkirjoituksessaanhttps://www.dn.se/ledare/ledare-afghanerna-far-betala-priset-for-regeringens-misslyckande/ Ruotsin poukkoilua afganistanilaisnuorten suhteen ”psyykkiseksi kidutukseksi”. Muhammadi ainakin vaikuttaa väsyneeltä.

”Kaikki on epäselvää. Vaikka pääsisinkin lukiolakiin mukaan, sekin olisi vain määräaikaista. Ja jos saisinkin koulutuksen, saisinko ikinä hyödyntää sitä tässä maassa? Kolme vuotta on nyt kulunut, ihmisten voimat alkavat loppua.”

Tausta: Kuinka vaarallinen on Afganistan? Euroopan maiden tulkinnat eroavat toisistaan

Afganistanilaiset ovat eläneet taisteluiden varjossa lähes yhtämittaisesti 40 vuotta, vuoden 1978 vallankaappauksesta lähtien. Neuvostoliitto kävi Afganistanissa sotaa koko 1980-luvun.

Sitä seurasivat 1990-luvun alun sekavat vuodet ja fundamentalistisen islamistiliikkeen Talebanin valtaannousu vuonna 1996. Syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin ja syrjäytti Taleban-hallinnon. Taleban kuitenkin jatkoi sissisotaansa. Maan vakauttamiseksi aloitettiin suuri ja kallis länsijohtoinen sotilasoperaatio, joka jatkuu tänäkin päivänä.

Viimeksi operaation jatkamisesta sovittiin Nato-maiden huippukokouksessa heinäkuussa. Suomi päätti kasvattaa Afganistanissa palvelevien suomalaisten määrän 60 sotilaaseen. Siviilejä on kuollut Afganistanissa 2000-luvun aikana kymmeniätuhansia.

Taleban hyökkäilee jatkuvasti maaseudun kyliin ja kaupunkeihin ja rekrytoi riveihinsä nuoria miehiä myös väkisin. Täysin sen hallussa on vain muutama prosentti maasta. Britannian yleisradioyhtiön BBC:n selvityksen mukaanhttps://www.bbc.co.uk/news/world-asia-42863116 kuitenkin jopa 70 prosenttia Afganistanista on alueita, jossa Talebanin iskut ovat säännöllinen uhka.

Tämän vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden aikana Afganistanin konfliktissa kuoli 1 692 ihmistä. Taisteluiden lisäksi uhreja aiheuttavat itsemurhaiskut, joita tekee myös terrorijärjestö Isis. Alkuvuoden uhriluku on korkein vuoden 2009 jälkeen, jolloin YK alkoi tilastoa pitää. Samalla Afganistanin sisäisten pakolaisten määrä on kasvanut nopeasti 1,5 miljoonaan. Maassa on noin 33 miljoonaa asukasta. Väkivallan lisäksi ihmisiä ajaa liikkeelle taloudellisten näkymien toivottomuus.

Euroopassa Afganistanin turvallisuustilanne on jatkuvien väittelyiden aihe sieltä saapuneiden pakolaisten vuoksi. EU-mailla ei ole asiasta yhtenäistä linjaa. Ranska esimerkiksi myönsi viime vuonna oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella 84 prosentille afganistanilaisista hakijoista. Saksassa osuus oli 47 prosenttia, Suomessa 42 ja Ruotsissa 37 prosenttia.

Afganistanin turvallisuustilanne vaihtelee suuresti alueittain. Suomi ja Ruotsi arvioivat yhä, että kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita voi palauttaa Afganistaniin tietyille alueille, kuten pääkaupunki Kabuliin.