Ulkomaat

”Psyykkistä kidutusta” – Kiistelty lakiuutuus osoittaa, kuinka erimielisiä ruotsalaiset ovat maahanmuuttopolitiikastaan

HS tapasi Tukholmassa ja Huddingessa nuoria afganistanilaisia, joiden elämä on ollut yhtä epävarmuutta jo kolme vuotta.

Tukholma

Miraqa Muhammadilla on 19-vuotissyntymäpäivät. Paketeista kuoriutuu hiusvahaa ja pikeepaita. Muhammadi kiittelee sujuvalla ruotsilla ja hymyilee valoisasti. Se on hänen tilanteessaan saavutus.

Muhammadin toiveet Ruotsiin jäämisestä on viimeisen kolmen vuoden aikana herätetty ja nitistetty monta kertaa. Sama meno jatkuu myös 19-vuotiaana.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Muhammadi on yksi niistä 35 000:sta yksin saapuneesta maahanmuuttajanuoresta, jotka tulivat Ruotsiin vuonna 2015. Valtaosa heistä oli afganistanilaisia poikia, jotka ilmoittivat iäkseen alle 18 vuotta.

Heidän kohtelunsa on ehkä selkein osoitus siitä, kuinka erimielisiä ruotsalaiset ovat maahanmuuttopolitiikastaan vaalien alla. Käännytyskoneisiin nousee nuoria, jotka ovat käyneet monta vuotta koulua ja oppineet kielen. Se on ehkä Muhammadillakin edessä.

Toisten mielestä käännytykset ovat ainut looginen ratkaisu ihmisille, jotka ovat saaneet lainvoimaisen kielteisen päätöksen. Toiset eivät päätöksiin luota ja syyttävät, että Ruotsi leikkii yhteiskuntaansa sopeutuneiden nuorten hengellä.

”Hurraa, hurraa, hurraa!” kajahtaa ilmoille pirteän synttärilaulun jälkeen. Muhammadi naurahtaa vähän hämillään. Afganistanissa ei syntymäpäiviä juhlittu lainkaan ja laulutkin olivat toiset. ”Kiitos laulusta ja kiitos, että te kaikki pääsitte paikalle”, hän sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ollaan kerrostaloasunnossa Tukholman Södermalmilla ja syödään punajuuripihvejä. Pöydän ääressä on pakolaisten auttamiselle omistautuneita södermalmilaisia ja kolme Afganistanin syrjittyyn hazara-vähemmistöön kuuluvaa nuorta miestä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Välillä kuuluu ruotsidemokraattien suosiota tai maahanmuuttoviraston ratkaisuja ihmettelevä kommentti. Nuoret syövät hiljaa.

Ruotsissa on parlamenttivaalit kahden viikon päästä sunnuntaina.

Viime vaaleissa nationalistinen ja maahanmuuttovastainen ruotsidemokraatit sai 13 prosenttia äänistä. Jo se oli monelle puolueen vastustajalle sokki. Nyt ruotsidemokraateille ennustetaan noin 20 prosentin kannatusta, mikä nostaisi sen yhdeksi kolmesta suuresta puolueesta sosiaalidemokraattien ja kokoomuksen rinnalle. Se ei ainakaan paranna afganistanilaisten jäämismahdollisuuksia.

Ruotsidemokraattien nousu on pakottanut kaikki puolueet reagoimaan. Sosiaalidemokraatit ja kokoomus tiukentavat linjauksiaan esimerkiksi paperittomien kohtelusta. Keskusta, ympäristöpuolue ja vasemmistopuolue taas puhuvat suvaitsevaisuudesta ja ihmisoikeuksista entistäkin enemmän.

HS esittelee Ruotsin puolueet tuoreine kannatuslukuineen alla olevassa kuvakarusellissa. Juttu jatkuu sen jälkeen.



Uudet rintamalinjat näkyvät kiistassa niin kutsutusta lukiolaista. Kesällä voimaan tullut laki antaa noin 9 000:lle yksin saapuneelle maahanmuuttajalle uuden mahdollisuuden oleskelulupaan lukion käymiseksi, vaikka he olisivat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Laki säädettiin ikään kuin oikaisuna valtion omalle virheelle. Afgaanien mahdollisuudet oleskelulupaan ehtivät heiketä merkittävästi, kun käsittelyajat venyivät ruuhkassa vuosien mittaisiksi – alaikäiset saavat Ruotsissa oleskeluluvan täysi-ikäisiä helpommin.

Ympäristöpuolue ajoi lakia, ja hallituskumppani sosiaalidemokraatit myötäili vastentahtoisesti. Kokoomus vastusti, mutta keskustan tuki varmisti läpimenon. Tavallisesti kokoomus ja keskusta ovat Ruotsin politiikassa samalla puolella, oikeistoblokissa. Nyt blokin pilkkomiseen riitti 9 000 nuorta.

”Meidän mielestämme laki tarjoaa epäoikeudenmukaisesti erityiskohtelua yhdelle tietylle ryhmälle, vaikka pitkät käsittelyajat olivatkin valitettavia”, selittää HS:lle kokoomuksen maahanmuuttovastaava Johan Forssell.

Keskustan puheenjohtaja Annie Lööf kutsui hänkin lakia huonosti muotoilluksi. Silti hän piti viivytysten hyvittämistä tärkeämpänä. ”Nuoria ei pidä niistä rangaista”, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.

Södermalmin synttäripöydän ääressä hörppää teetä mies, jonka tulevaisuuden lukiolaki saattaa muuttaa. Abdul Amiri, 19, täyttää kaikki kriteerit.

Myös päivänsankari Miraqa Muhammadi ehti innostua uudesta laista. Ehdot tuottivat kuitenkin pettymyksen. Hän itse ehti saada ensimmäisen kielteisen päätöksen juuri ennen kuin täytti 18 vuotta, eikä siksi saa siitä apua.

Seuraavaksi hän yrittää uutta hakemusta sillä perusteella, että kääntyi vuosi sitten kristityksi. ”Perheeni katkaisi kaikki yhteydet minuun sen jälkeen”, Muhammadi toteaa pikeepaita yhä kädessään. ”He sanovat: ’et ole muslimi, emme puhu sinulle.’”

Hän käy lukiota ja parantaa vimmatusti kielitaitoaan. Käännytys ja vaalitulos kuitenkin pelottavat. Hänellä ei ole Afganistanissa ketään. Viimeiset vuodet ennen Ruotsiin lähtöä hän teki rakennustöitä paperittomana Iranissa.

Nyt ainut läheinen aikuinen on pöydän päässä istuva suomalainen pakolaisaktiivi ja Stockholms stadsmission -yhdistyksen nuorisovalmentaja Liisa Korvenranta. Muhammadi asuu Korvenrannan luona yhdessä Amirin kanssa.

Amirikaan ei tiedä perheensä kuulumisia, mutta eri syistä. Hän tulee Ghaznin kaupungista, joka joutui elokuussa islamistiliike Talebanin hyökkäyksen kohteeksi. Hän ei ole viime aikoina saanut läheisiinsä yhteyttä. Hän kutsuu nyt Korvenrantaa äidiksi.

Korvenranta jätti sihteerin työt pari vuotta sitten ja on sen jälkeen omistanut elämänsä maahanmuuttajien auttamiselle. Hän on nähnyt uudessa työssään satoja Muhammadin ja Amirin kaltaisia nuoria.

Kiista heidän ympärillään koskee myös ikää. Maahanmuuttovirasto on tehnyt ikätestejä, joissa moni on todettu ilmoitettua ikää vanhemmiksi. Sen jälkeen testien metodit on kyseenalaistettu. Korvenranta itse arvioi, että hänen tapaamiensa joukossa voi olla muutama yli 20-vuotias, mutta ei montaa.

”Sen näkee helposti käyttäytymisestä, että he ovat lapsia tai nuoria vielä. Eivät he ole mitään aikamiehiä.”

Tyypillisessä tarinassa koko perhe tai suku on kerännyt rahaa, jotta perheen vanhin poika on saatu matkaan.

Nuorelta näyttää myös Saeed Hoseini. Hän on omien sanojensa mukaan 18-vuotias, mutta Ruotsin maahanmuuttoviraston mukaan 20-vuotias. Hoseinin saapuessa testejä ei vielä kaikille tarjottu. Hänen ikänsä arvioi virkamies. ”Se tuntui erikoiselta”, Hoseini sanoo.

HS haastatteli Hoseinia viimeksi vuosi sitten, eikä hänen tilanteensa ole siitä helpottunut. Hän yrittää asianajajansa avulla pysäyttää käännytyksen toimeenpanoa. Ruotsia hän puhuu nyt lähes täydellisesti.

Hoseini istuu Punaisen Ristin punaisessa mökissä Huddingen kunnassa Tukholman lähellä. Täällä hänen ja vieressä istuvan Hussein Mohammadin perustama yhdistys pitää kokoontumisiaan. Yhdistys auttaa yksin tulleita nuoria Punaisen Ristin ja kirkon kanssa.

Osa järjestön auttamista nuorista nukkuu seuraavanakin yönä läheisessä kirkossa. Viime aikojen aktiviteetteja ovat olleet kesäkoulu ja pyöräilyretki Gotlannissa. Ne piristivät hetkeksi.

”Me tiedämme, kuinka raskaita asioita nämä nuoret käyvät läpi”, Hoseini sanoo.

Hoseini ja Muhammadi ovat molemmat vainottua hazara-vähemmistöä, mutta silti he ovat saaneet kielteiset päätökset. Hekään eivät aikarajojen vuoksi luultavasti sovi lukiolain piiriin. ”Ensimmäistä päätöstä olisi pitänyt joutua odottamaan 15 kuukautta. Minä odotin 14 ja joitakin päiviä päälle”, Hoseini sanoo ja naurahtaa vähän haikeasti.

Kaiken lisäksi maahanmuuttovirasto on pysäyttänyt lain soveltamisen sen jälkeen, kun tuomioistuimet Malmössä ja Tukholmassa haastoivat lain toimivuuden päätöksissään. Nyt ratkaisua odotetaan korkeimmalta oikeusasteelta. Toivoa herätetään, toivoa nitistetään.

Ruotsalaislehti Dagens Nyheter kuvasi hiljattain pääkirjoituksessaan Ruotsin poukkoilua afganistanilaisnuorten suhteen ”psyykkiseksi kidutukseksi”. Muhammadi ainakin vaikuttaa väsyneeltä.

”Kaikki on epäselvää. Vaikka pääsisinkin lukiolakiin mukaan, sekin olisi vain määräaikaista. Ja jos saisinkin koulutuksen, saisinko ikinä hyödyntää sitä tässä maassa? Kolme vuotta on nyt kulunut, ihmisten voimat alkavat loppua.”

Tausta: Kuinka vaarallinen on Afganistan? Euroopan maiden tulkinnat eroavat toisistaan

Afganistanilaiset ovat eläneet taisteluiden varjossa lähes yhtämittaisesti 40 vuotta, vuoden 1978 vallankaappauksesta lähtien. Neuvostoliitto kävi Afganistanissa sotaa koko 1980-luvun.

Sitä seurasivat 1990-luvun alun sekavat vuodet ja fundamentalistisen islamistiliikkeen Talebanin valtaannousu vuonna 1996. Syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin ja syrjäytti Taleban-hallinnon. Taleban kuitenkin jatkoi sissisotaansa. Maan vakauttamiseksi aloitettiin suuri ja kallis länsijohtoinen sotilasoperaatio, joka jatkuu tänäkin päivänä.

Viimeksi operaation jatkamisesta sovittiin Nato-maiden huippukokouksessa heinäkuussa. Suomi päätti kasvattaa Afganistanissa palvelevien suomalaisten määrän 60 sotilaaseen. Siviilejä on kuollut Afganistanissa 2000-luvun aikana kymmeniätuhansia.

Taleban hyökkäilee jatkuvasti maaseudun kyliin ja kaupunkeihin ja rekrytoi riveihinsä nuoria miehiä myös väkisin. Täysin sen hallussa on vain muutama prosentti maasta. Britannian yleisradioyhtiön BBC:n selvityksen mukaan kuitenkin jopa 70 prosenttia Afganistanista on alueita, jossa Talebanin iskut ovat säännöllinen uhka.

Tämän vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden aikana Afganistanin konfliktissa kuoli 1 692 ihmistä. Taisteluiden lisäksi uhreja aiheuttavat itsemurhaiskut, joita tekee myös terrorijärjestö Isis. Alkuvuoden uhriluku on korkein vuoden 2009 jälkeen, jolloin YK alkoi tilastoa pitää. Samalla Afganistanin sisäisten pakolaisten määrä on kasvanut nopeasti 1,5 miljoonaan. Maassa on noin 33 miljoonaa asukasta. Väkivallan lisäksi ihmisiä ajaa liikkeelle taloudellisten näkymien toivottomuus.

Euroopassa Afganistanin turvallisuustilanne on jatkuvien väittelyiden aihe sieltä saapuneiden pakolaisten vuoksi. EU-mailla ei ole asiasta yhtenäistä linjaa. Ranska esimerkiksi myönsi viime vuonna oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella 84 prosentille afganistanilaisista hakijoista. Saksassa osuus oli 47 prosenttia, Suomessa 42 ja Ruotsissa 37 prosenttia.

Afganistanin turvallisuustilanne vaihtelee suuresti alueittain. Suomi ja Ruotsi arvioivat yhä, että kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita voi palauttaa Afganistaniin tietyille alueille, kuten pääkaupunki Kabuliin.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Maahanmuutto
  • Ruotsi
  • Afganistan
  • Petja Pelli

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Nuoren omaisuus varastettiin Kampissa – Epäillyt yrittivät häipyä Poriin, poliisi pysäytti pakobussin Karkkilassa

    2. 2

      Renaultin toimitusjohtaja pidätetty Japanissa – Yhtiön osake laski 12 prosenttia

    3. 3

      Paniikkia, konkurssien pelkoa ja lähtöaikeita – Kauppakeskus Redin asiakaskato ajaa yrittäjiä ahdinkoon

    4. 4

      Red Dead Redemption 2 on nyt maailman suosituin peli, jota vertaillaan jopa klassikkomaalauksiin – tämän takia sitä pidetään alan merkkipaaluna

    5. 5

      Ei tässä mitään tindereitä tarvita – Venäjällä seuraa isketään vaikka kadulta, ja näin se tapahtuu

      Tilaajille
    6. 6

      Voisiko kerrostalon sisälämpötila olla 18 astetta? Merihaassa testataan, miten suomalaiset sietävät englantilaisia lämpötiloja

    7. 7

      Professori: Tiedustelulakien pykälistä 30 ristiriidassa perustuslain kanssa – ”Lienee uusi Suomen ennätys”

    8. 8

      Ilmasto lämpenisi 3,5 astetta, jos kaikki maat toteuttaisivat Suomen ilmastopolitiikkaa – tutkijat vertasivat maailman maiden päästötavoitteita

    9. 9

      F1-sarja vitsailee Räikkösen todella nopealla kolarilla: ”Jos maanantai olisi kisalähtö”

    10. 10

      Miesten ja naisten erot kasvavat, kun tasa-arvo lisääntyy – Odottamaton ”tasa-arvon paradoksi” on havaittu useissa tutkimuksissa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    2. 2

      Paniikkia, konkurssien pelkoa ja lähtöaikeita – Kauppakeskus Redin asiakaskato ajaa yrittäjiä ahdinkoon

    3. 3

      Tällainen on Suomi: Kun Trump kertoi uskomattoman väitteen Pohjolan metsänhoidosta, suomalaiset lähtivät metsään haravoimaan ja imuroimaan

    4. 4

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    5. 5

      Aso-kotien vuokrat ovat järkyttäviä ja kallistuvat niin paljon, ettei niihin uskalla muuttaa, kertoo lukija – HS selvitti eri asumismuotojen kuluja

    6. 6

      Kuvia Suomesta, osa 39: Rio Gandara kuvasi, mitä tekevät ihmiset, jotka eivät saa öisin unta

    7. 7

      Kauppa­keskus Redin johtaja ei kommentoi yrittäjien lähtöaikeita: ”Vuokralaiset vastaavat itse omasta liiketoiminnastaan”

    8. 8

      Miesten ja naisten erot kasvavat, kun tasa-arvo lisääntyy – Odottamaton ”tasa-arvon paradoksi” on havaittu useissa tutkimuksissa

      Tilaajille
    9. 9

      Euroopassa raivoaa sota, jonka keskellä ihmiset käyvät oopperassa ja asuvat bunkkereissa – HS:n erikoisartikkeli vie Itä-Ukrainan sodan molemmille puolille

    10. 10

      Ei tässä mitään tindereitä tarvita – Venäjällä seuraa isketään vaikka kadulta, ja näin se tapahtuu

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    2. 2

      Puurokattila liedellä kertoi, että asunnosta oli lähdetty vauhdilla – Sina Varheen tytär katosi, ja seuraavien kuukausien jäljet seuraavat äitiä läpi elämän

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin surkein taloyhtiö oli pahassa jamassa ja jopa vaarallinen – juuri valmistunut peruskorjaus maksoi 2 800 euroa neliöltä

    4. 4

      Ilta-Sanomat: Näyttelijä Aku Hirviniemi sai syytteen kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta

    5. 5

      Paniikkia, konkurssien pelkoa ja lähtöaikeita – Kauppakeskus Redin asiakaskato ajaa yrittäjiä ahdinkoon

    6. 6

      Ihmisten ja hiirten aivoista löytyi suolisto­bakteereita – ”Tämä on tajunnan­räjäyttävää”, kommentoi neuro­tieteilijä

    7. 7

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    8. 8

      Muutaman kympin Aalto-maljakosta väärennetään sahaamalla satojen eurojen klassikko – Näin ostajia jymäytetään väärennetyllä Suomi-designilla ja näin vältät huijarien ansat

      Tilaajille
    9. 9

      Mies loi ”bändilleen” tyhjästä fani­kunnan, levy-yhtiön sekä uutis­sivuston ja buukkasi niiden avulla kiertueen ilman yleisöä – nyt hän selittää tekoaan Twitterissä

    10. 10

      Kuvia Suomesta, osa 39: Rio Gandara kuvasi, mitä tekevät ihmiset, jotka eivät saa öisin unta

    11. Näytä lisää