Ulkomaat    |   HS-analyysi

Ruotsi aikoo käyttää miljardeja lisäpoliiseihin – Suomen poliisi pärjää puolella väkimäärällä ja nauttii vahvempaa luottamusta

Ruotsin puoluejohtajat nokittelevat nyt sillä, kuka kasvattaa poliisien määrää eniten. Pohjoismaisessa vertailussa se on erikoista, kirjoittaa HS:n Tukholman-kirjeenvaihtaja Petja Pelli.

Ruotsin kokoomus lupaa antaa poliisille 5,6 miljardia kruunua eli yli 520 miljoonaa euroa lisää rahaa pelkästään tulevien neljän vuoden aikana. Sosiaalidemokraatit korottavat: 7,6 miljardia kruunua kahdessa vuodessa.

Eihän siinä voi ruotsidemokraatit jäädä huonoimmaksi. Nationalistipuolue ottaa aikahaarukaksi kaksi vuotta ja lupaa palkata rutkasti lisää poliiseja ja nostaa heidän palkkojaan tuntuvasti. Arvio hintalapusta: 7,5 miljardia kruunua.

Nämä ovat Ruotsin kolmen suurimman puolueen viimeisimmät panokset pelissä nimeltä poliisipokeri, kun Ruotsin vaaleihin on aikaa alle kaksi viikkoa. Lisäpoliisien akuutti tarve tuli monesta suusta myös maanantai-iltana Aftonbladet-lehden puoluejohtajaväittelyssä.

Miljardisatsausten toteutuminen näyttää lähes varmalta. Ruotsin valtionbudjetissa on ylijäämää ja lupaukset tulevat kahdelta todennäköisimmältä pääministeripuolueelta ja puolueelta, joka kasvattanee vaaleissa suosiotaan eniten.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

 

”Ruotsalaisten turvattomuuden tunne on kasvanut.”

Lupaukset ovat ymmärrettäviä. Ruotsalaisten turvattomuuden tunne on tutkitusti kasvanut, ja niin on kasvanut myös yksityishenkilöihin kohdistuvien rikosten määrä.

Vaalivuosi lähti käyntiin huolella jengiampumisten määrän kasvusta, ja vielä näin vaalien alla maahanmuuttajavaltaisten lähiöiden ongelmista muistuttivat Göteborgin autopoltot.

Kun haastattelin Ruotsin vaikeimpien lähiöiden asukkaita Göteborgin Hissingenissä ja Tukholman Husbyssä, oli toive aina sama: kunpa poliisin läsnäolo näkyisi myös silloin, kun mitään ei tapahdu. Osa kiitteli asian jo vähän korjaantuneenkin.

Toive toistuu myös harvaan asutulla maaseudulla ja pikkukaupungeissa. Teollisuuskaupunki Hoforsissa moni ruotsidemokraattien äänestäjä oli pettynyt siihen, että poliisi ei edes vaivaudu paikalle esimerkiksi automurtojen takia.

Näistä lähtökohdista päätelmä vaikuttaa helpolta: lisää poliiseja ja äkkiä.

Pohjoismaisessa vertailussa Ruotsin poliisinokittelu asettuu kuitenkin erikoiseen valoon.

Suomen poliisihallitus laski Pohjoismaiden poliisimääriä suhteessa asukaslukuun raportissa, jonka se toimitti syksyllä 2016 eduskunnalle sisäisen turvallisuuden selontekoa varten.

Tulokset olivat selkeät: Ruotsi on Pohjoismaista se, jossa on jo nykyään selvästi eniten poliiseja suhteutettuna asukaslukuun. Ruotsin vertailuluku on 1,99 poliisia tuhatta asukasta kohti. Suomessa vastaava luku oli 1,33. Myös Tanskassa ja Norjassa poliiseja oli Ruotsia vähemmän.


Vuonna 2020 Ruotsissa on poliiseja asukasta kohden jo lähes kaksinkertainen määrä Suomeen verrattuna, Poliisihallitus ennusti tuolloin. Ruotsin poliitikkojen tuoreet lupaukset eivät laskelmaan sisälly.

Samaan aikaan Suomen poliisi nauttii kansan keskuudessa Ruotsin poliisia vahvempaa luottamusta. European Social Survey -tutkimuksessa vuonna 2016 Suomen poliisi sai kymmenportaisella asteikolla keskiarvoksi arvosanan 8,6. Ruotsin poliisin luottamusluku oli 7,1.

Palkkausnokittelun tuoksinassa kukaan Ruotsin puoluejohtaja ei ole uskaltanut kysyä ilmiselvää kysymystä: käytetäänkö jo annettuja rahoja oikein?

Tästä poliitikkoja arvosteli tiistaina Dagens Nyheterin poliisiasioita seuraava kolumnisti Hanne Kjöller. Kjöllerin mukaan poliisi käyttelee voimavarojaan ”vastuuttomalla ja tehottomalla tavalla” ja ”käyttää enemmän luovuutta tilastojen kaunisteluun kuin rikosten ratkaisuun”.

Tähän suuntaan viittaa myös Ruotsin rikostilastoja kokoavan Brån selvitys vuodelta 2014. Otsikko kuului näin: Miksi hallituksen panostus ei johtanut selvitettyjen rikosten määrän kasvuun?

Yksi selitys oli, että hallituksen suurpanostus ohjautui poliisin sisällä lähes kokonaan erityistehtäviin eikä kansalaisia eniten koskettavien ”jokapäiväisten” rikosten kuten murtojen ja ryöstöjen selvittämiseen.

 

”Mitä enemmän on poliiseja kansalaista kohti, sitä vähemmän poliisiin yleensä luotetaan.”

Totta kai on mahdollista, että Ruotsin suurempi poliisitarve johtuu suuremmasta rikosten määrästä. Esimerkiksi lähiöiden jengirikollisuutta ja ampumisia tapahtuu Ruotsissa Suomea enemmän. Toisaalta Suomessa tehdään henkirikoksia edelleen enemmän kuin länsinaapurissa.

Tutkimusjohtaja Juha Kääriäinen Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista toteaa, että tuoretta ja vertailukelpoista tutkimusta eri Euroopan maiden rikollisuusmääristä ei valitettavasti ole olemassa.

”Nyt käytössä olevat luvut kertovat myös viranomaisten aktiivisuudesta ja tavasta kirjata tekoja sekä kansalaisten aktiivisuudesta ilmoittaa niitä.”

Sen Kääriäinen uskaltaa sanoa, että suuri poliisitiheys ei ole tae korkeasta luottamuksesta sinilakkeihin.

”Korrelaatio on eurooppalaisissa vertailuissa pikemmin negatiivinen”, hän toteaa. ”Mitä enemmän on poliiseja kansalaista kohti, sitä vähemmän poliisiin yleensä luotetaan.”

Tutkija uskoo tämän olevan merkki siitä, että suuri poliisien määrä kielii aiemmista ja laajemmista epäonnistumisista yhteiskunnan muilla osa-alueilla. ”Poliisikontrollin lisääminen näyttää harvoin toimivan. Parempi ratkaisu näyttäisi olevan tämä pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden valitsema pitkä tie: köyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen ja kaikenlainen ennaltaehkäisy.”

Toisaalta Kääriäinenkin ymmärtää, että joskus poliisien määrän lisääminen voi olla hetkellisesti ainut vaihtoehto, kun tilanne pääsee pahaksi. ”Kyllähän palomiestenkin määrää täytyy lisätä, jos paloturvallisuus on vuosikausia laiminlyöty.”

Poliisikorkeakoulun yliopettaja Timo Korander on Kääriäisen kanssa samoilla linjoilla. ”Sosiaalipolitiikka on parasta kriminaalipolitiikkaa”, hän toteaa.

Korander on pannut merkille, että Ruotsissa joitakin yhteiskunnan ongelmia yritetään ratkaista enemmän nimenomaan poliisivoimin kuin Suomessa. Se syö resursseja. Esimerkiksi hän nostaa huumeongelman.

”Suomessa poliisilla on velvollisuus ohjata käyttäjiä hoitoon ja sosiaali- ja terveydenhuollon vastuulle. Ruotsissa on lähdetty enemmän nollatoleranssilinjalle, jossa asiaa yritetään ratkaista ennemminkin poliisin ja oikeuslaitoksen voimin”, hän sanoo.

Korander muistuttaa, että ongelmallisissa maahanmuuttajalähiöissäkin on kyse hyvin kokonaisvaltaisesta ongelmasta, jonka juurisyihin eivät poliisin keinot riitä. Helsingissä ongelmat eivät ole toistaiseksi päässeet yhtä pahoiksi kuin joissakin Tukholman, Göteborgin ja Malmön lähiöissä. Korander uskoo, että Helsinkiä on auttanut järkevä kaupunkisuunnittelu, jossa vuokra-asumista ja omistusasumista on sekoitettu. ”Meilläkin tosin eriytyminen nyt näyttää lisääntyvän”, hän toteaa.

Ruotsin vaaliväittelyissä on puhuttu poliisien määrän lisäämisen ja rangaistusten koventamisen lisäksi toki myös integraation kehittämisestä, mutta esimerkiksi huumepolitiikan suuresta linjasta tai kaupunkisuunnittelusta ei ole juuri keskusteltu.

Syyskuun 9. päivä nähdään, mikä on äänestäjien tuomio.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Poliisi
  • Rikollisuus
  • Ruotsi

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomen junat ovat kuin tieteiselokuvista Ruotsiin verrattuna – Yksityisille avattu junaliikenne tökkii, eikä aikatauluihin voi luottaa

    2. 2

      Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla?

    3. 3

      USA:n pörssikurssit uusiin ennätyksiin – Trumpin kauppasodasta huolimatta sijoittajat ”bailaavat railakkaasti”

    4. 4

      Aftonbladet: Oppilas vangittiin Ruotsissa epäiltynä opettajan raiskauksesta

    5. 5

      Vuoden vastenmielisin elokuva on tässä – Peppermint on järjetön ja tavattoman väkivaltainen, mutta pahinta siinä on asenne

    6. 6

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    7. 7

      Ketogeeninen ruokavalio on trendi, jossa paino voi pudota nopeastikin – Ravitsemus­terapeutti: ”En kannusta, koska dieetti voi johtaa aineenvaihdunnallisiin ongelmiin”

    8. 8

      Eppu Normaalin Pantse Syrjää syytetään vaimonsa rajuista pahoinpitelyistä – Syrjä kiistää syytteet

    9. 9

      Tätä on Suomi: Pekka Sario, 18, sai ajokortin tiistaiaamuna, jo illalla hän joutui toistuvan tieraivon kohteeksi

    10. 10

      Tämä määrä proteiinia on tarpeeksi, liika voi olla vaaraksi ja kasviproteiinilla pärjää, kunhan tietää mitä tekee – Nämä kahdeksan faktaa sinun täytyy tietää proteiineista

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    2. 2

      Tätä on Suomi: Pekka Sario, 18, sai ajokortin tiistaiaamuna, jo illalla hän joutui toistuvan tieraivon kohteeksi

    3. 3

      Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla?

    4. 4

      Tämä määrä proteiinia on tarpeeksi, liika voi olla vaaraksi ja kasviproteiinilla pärjää, kunhan tietää mitä tekee – Nämä kahdeksan faktaa sinun täytyy tietää proteiineista

      Tilaajille
    5. 5

      Mikä Helsingin OP:ssa on vialla? Laina­neuvotteluihin ei pääse, viesteihin ei vastata

    6. 6

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    7. 7

      Kokoomuksen ja keskustan ryhmät vakuuttavat luottamusta Soinille – Jaana Pelkonen aikoo olla paikalla äänestyksessä, mutta ei lupaa tukeaan: ”Minullakin on omatunto”

    8. 8

      Arki-ilta raitiovaunussa kääntyi tappeluksi: Ohjaaja Jari Halonen löi humalaista koiranomistajaa nyrkillä naamaan ja sai siitä tuomion

    9. 9

      Suolistomikrobeja uhkaa sukupuutto jos jatkamme syömistä nykyiseen tapaan – Tuhojen korjaaminen saattaa vaatia järeitä toimenpiteitä

    10. 10

      Suomen junat ovat kuin tieteiselokuvista Ruotsiin verrattuna – Yksityisille avattu junaliikenne tökkii, eikä aikatauluihin voi luottaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    3. 3

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    4. 4

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    5. 5

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    6. 6

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    7. 7

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    8. 8

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    9. 9

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    10. 10

      Siirtämäänsä autoa tuhonnut hinaus­auton kuljettaja herätti hämmennystä Vantaan Koivu­haassa – auto oli tarkoituskin viedä romutettavaksi, kertoo kuljettaja

    11. Näytä lisää