Ruotsi on viimeisin esimerkki demareiden ahdingosta Euroopassa – Miksi äänestäjät ovat hylänneet hyvinvointivaltion rakentajat, ja mitä siitä seuraa?

Södertälje/Helsinki

Vaalikojut nököttävät yhtenä rykelmänä Södertäljen keskustassa. Väkeä näyttäisi käyvän varsinkin sosiaalidemokraattien ja ruotsidemokraattien kojuilla. Kaksi nuorta miestä ottaa ruotsidemokraattien esitteet. He eivät kuitenkaan halua puhua HS:lle.

Keskusta on asettanut houkuttimeksi kaksi söpöä koiraa, ja kokoomus paukuttelee kävijöille popcornia mukeihin. Ei auta, hiljaista on porvariston teltoilla.

Se ei yllätä. Södertälje on perinteisesti vasemmistolainen kaupunki. Siellä sijaitsee koko Tukholman läänin suurin työnantaja, Scanian kuorma-autotehdas. Ruotsi taas on perinteisesti ollut sosiaalidemokratian vahvin linnake Euroopassa, oikea demareiden kehto ja kruununjalokivi.

Nyt Ruotsin sosiaalidemokraatit kuitenkin odottavat sunnuntain parlamenttivaaleissa huonointa vaalitulostaan yli sataan vuoteen, ja Euroopan vasemmisto pidättää hengitystään. Aika vaalikentillä käy vähiin.

HS kysyi Södertäljessä yhdeksältä äänestäjältä, mitkä ovat heille tärkeimmät vaalikysymykset. Juttu jatkuu videon jälkeen.


Nikita Blomquisthttps://www.hs.fi/haku/?query=nikita+blomquist, 20, Elin Dalmanhttps://www.hs.fi/haku/?query=elin+dalman, 18, ja Simone Skooghttps://www.hs.fi/haku/?query=simone+skoog, 20, äänestävät ensimmäistä kertaa. Kolmikko käy ensin ruotsidemokraattien kojulla ja jatkaa siitä demareiden luo.

”Emme ole seuranneet paljonkaan, tai oikeastaan yhtään, joten tulimme nyt ottamaan selvää”, Blomquist sanoo.

Naisia kiinnostavat ainakin rikollisuuden suitsiminen, vanhustenhoito ja toivottoman asuntotilanteen helpottaminen. ”Huumeita liikkuu meillä päin paljon”, Dalman sanoo.

Kojuilla he saavat heti ensimmäiset oppitunnit politiikan likaisesta puolesta. ”Molemmat puhuivat pahaa toisistaan”, Skoog sanoo. ”Demareiden ehdokas sanoi, että ruotsidemokraatit haluavat naisten vain jäävän kotiin, mutta ruotsidemokraatit sanoivat itse ihan muuta.”

Ruotsidemokraatit kannattavat isyyskuukausien kiintiön poistoa, avioparien verotuksen yhdistämistä ja aborttilain tiukentamista, mutta demariehdokkaan versio asiasta kuulostaa silti vähintäänkin kärjistykseltä.

Naiset jatkavat matkaa. Joka tapauksessa he aikovat äänestää.

Katso Ruotsin puolueiden esittelyt ja keskiviikkona päivitetyt kannatustilanteet alla olevasta kuvakarusellista. Juttu jatkuu sen jälkeen.

Ruotsin demareiden ahdinko heijastelee yleiseurooppalaista ilmiötä, sillä sosiaalidemokraattiset puolueet ovat kokeneet karvaita äänikatoja muun muassa Ranskassa, Tšekissä, Italiassa, Itävallassa, Saksassa ja Hollannissa.

Ruotsin sosiaalidemokraattien maatalousministeri Sven-Erik Buchthttps://www.hs.fi/haku/?query=sven-erik+bucht vastaa HS:n puheluun tien päältä. Hän on kiertämässä Keski-Ruotsin teollisuuskaupunkeja, joissa äänestäjiä uhkaa siirtyä demareista nationalistipuolue ruotsidemokraattien taakse, mutta myös vasemmistopuolueelle, joka on tekemässä hyvää tulosta.

”Koko länsimaailmassa vallitsee tämä kehitys, että ääripäät sekä oikealla että vasemmalla voittavat puolelleen äänestäjiä ja vakiintuneet puolueet kutistuvat”, Bucht toteaa.

Buchtin mielestä yksi selitys on, että ”ihmiset eivät koe tulevansa nähdyiksi”. Hänestä maaseutu ja pikkukaupungit ovat vuosikymmeniä olleet melko matalalla Ruotsin hallitusten tärkeysjärjestyksessä. ”Hallituksen väristä riippumatta”, hän lisää.

Vaikka käymistilassa on koko perinteinen puoluekartta, kukaan ei kuitenkaan puhu ”keskustaoikeiston kriisistä”. Se johtuu siitä, että keskustaoikeiston politiikka ei nojaa sellaisiin vahvoihin tulevaisuudenvisioihin, joihin demarit luottavat, sanoo poliittisen historian dosentti, demareita lähellä olevan Kalevi Sorsa -säätiön entinen toiminnanjohtaja ja ajatuspaja Magman tutkija Mikko Majanderhttps://www.hs.fi/haku/?query=mikko+majander.

Hyvinvointivaltiota on kuitenkin rakennettu eri puolueiden kanssa yhteisvoimin. Toisin väittäminen on haitallista myös demareille, Majander sanoo. ”Jos haluaa omia hyvinvointivaltion, silloin saa myös vihat niskoilleen, jos hammaslääkärin jono on liian pitkä.”

Sosiaalidemokraattisten puolueiden kriisiin Euroopassa voi karkeasti luetella kolme pääsyytä, sanoo Helsingin yliopiston yliopistotutkija Timo Miettinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=timo+miettinen.

Globalisaatio ja talouden rakennemuutos ajoivat ohi sosiaalidemokratian kultakauden, joka alkoi toisen maailmansodan jälkeen. Kultakaudella työväen neuvotteluasema oli vahva ja hyvinvointivaltio tuki markkinatalouden harjoittamista kansallisen elintason ja sivistyksen edistämiseksi.

Lyhyellä aikavälillä vaikuttaa 2008 alkanut finanssikriisi, joka ruokkii poliittista polarisaatiota.Voittopuolisesti talouskriisit vahvistavat oikeistopuolueita, Miettinen kertoo.

Kolmanneksi kyse on sosiaalidemokraattisten puolueiden sisäisestä kriisistä. Joissain maissa demarit ovat osallistuneet itse julkishallinnon purkamiseen. Lisäksi äänestäjäkunta vanhentuu, robotit ja tekoäly uhkaavat verokirstua ja suuri visio on hukassa. ”Sosiaalidemokraatit ovat vielä kiinni vanhan työn maailmassa, mikä ei kosketa pätkätyöläisiä”, Miettinen sanoo.

Ministeri Bucht löytää yhden syyn myös mediasta ja puolueista, jotka antavat hänen mielestään Ruotsista liian synkän kuvan. Kyse on ”todellisuuskuvauksesta, joka ei aivan vastaa todellisuutta”.

Tätä kritiikkiä esitti hiljattain ruotsalaislehti Dagens Nyheterissä myös Ruotsin entinen kokoomuspääministeri Fredrik Reinfeldthttps://www.hs.fi/haku/?query=fredrik+reinfeldt.

”Puhutaan kuin kaikki olisi kärsimystä. Ruotsidemokraatit sanovat, että kaikki on huonosti, vaikka meillä on yksi Euroopan vahvimmista talouksista”, Bucht toteaa.

Ruotsin valtiontalous on ylijäämäinen ja valtionvelka on pienimmillään neljään vuosikymmeneen. Lisäksi työllisyysaste on EU:n korkein ja nuorisonkin työllisyys kohenee, vaikka samalla Ruotsin työttömyysaste on EU-vertailussa vasta 17. matalin eli kaukana demaripääministeri Stefan Löfvenin https://www.hs.fi/haku/?query=stefan+lofveninitselleen asettamasta ykköspaikkatavoitteesta.

Menneet saavutukset kansankodin rakentamisessa eivät välttämättä paina paljon äänestäjän vaa’assa, jos nykyhetki huolestuttaa. Palavat autot tulevat enemmän iholle kuin pienentyvä valtionvelka, Mikko Majander selittää. ”Ihminen ei äänestä kiitollisuudesta”, hän huomauttaa.

Södertäljen torillakin äänestäjät puhuvat enemmän ongelmista kuin onnistumisista. Lastenvaunuja työntävä Isabel Dos Santoshttps://www.hs.fi/haku/?query=isabel+dos+santos, 21, ottaa esille asuntopulan. Ruotsissa on järjestelmä, jossa säänneltyjä vuokra-asuntoja jonotetaan. ”Ensikäden vuokrasopimusta saa odottaa monta vuotta tai sitten pitää maksaa hirveä hinta jostain kellarista”, hän sanoo.

Hänen äänensä on menossa vasemmistolle, ehkä juuri demareille. Suurin syy eivät kuitenkaan ole vasemmiston visiot, vaan kamppailu ruotsidemokraattien nousua vastaan. ”Ymmärrän ruotsidemokraatteja osittain, kun he esimerkiksi sanovat, että pelkkä kansalaisuus ei riitä ruotsalaiseksi tulemiseen”, hän sanoo. ”Mutta minusta he levittävät yhä rasismia.”

Majanderin mielestä olennaista on kysyä, mitä perinteisten puolueiden ahdinko tarkoittaa edustukselliselle demokratialle.

Vakiintuneet puolueet kadottavat äänestäjänsä äärilaidoille ja yhden asian liikkeisiin. Äänestäjistä on tullut kuluttajia, jotka shoppailevat itseään miellyttävän yksityiskohdan populistiselta palveluntarjoajalta.

Populistiset puolueet murentavat uskoa perinteisiin valtiota ylläpitäviin instituutioihin, kuten parlamenttiin, Majander sanoo. Hän on myös huolissaan siitä, osaavatko yhden asian liikkeet hallita kokonaiskuvaa.

”Vaikka mandaatin saa nyt paljon kapeammalla agendalla, hallitsija joutuu silti vastaamaan kaikenlaisista asioista.”

Perinteisen puoluekentän murentuminen vaikuttaa myös siihen, millaiseksi eurooppalainen yhteistyö muodostuu. Perinteiset puoluerakenteet ovat syventäneet unionia, mutta nyt nousevat liikkeet joko vastustavat EU:ta tai kannattavat sitä ainoastaan kauppaliittona.

Ensi kevään europarlamenttivaaleissa selviää, mihin suuntaan eurooppalainen yhteisö liikkuu.

Demaripuolueet Euroopassa ovat kaukana takavuosien loistosta. Silti pitää muistaa, että ne ovat yhä monin paikoin varsin suuria. Sekä Suomessa että Ruotsissa demarit pitävät kannatuskyselyiden kärkipaikkoja.

Ruotsin vaaleissa demareiden ennustetaan saavan ääniä joka neljänneltä äänestäjältä ja jättävän ruotsidemokraatit ja kokoomuksen muutaman prosenttiyksikön päähän. Tulos olisi huonompi kuin koskaan, mutta silti varsin hyvä.

Puoluejäsenistön harmaantumisesta huolimatta monissa maissa demareiden nuorisojärjestöt ovat suuria, Miettinen muistuttaa.

Södertäljen keskustassa löytyy helposti myös nuoria aikuisia, jotka voisivat ainakin kuvitella äänestävänsä demareita. Sairaanhoitajaopiskelija Emelie Dahlgrenhttps://www.hs.fi/haku/?query=emelie+dahlgren, 23, ottaa aurinkoa keskusaukion portailla ja sanoo olevansa vaaleissa kiinnostunut etenkin hoitohenkilökunnan työehdoista ja koulutuksesta. Hänen näkemyksensä tärkeimmästä vaalikysymyksestä on kuin demareiden vaaliohjelmasta poimittu.

”Minua kiinnostaa, mihin verorahat päätyvät. Ja minusta niiden pitäisi päätyä sairaanhoitoon ja kouluihin.”