”Olen osa vastarinta­liikettä Trumpin hallinnossa” – HS julkaisee kokonaisuudessaan The New York Timesissa ilmestyneen kirjoituksen, jossa korkea virkamies kertoo Valkoisen talon tapahtumista

Helsingin Sanomat julkaisee käännöksen The New York Timesissa 5.9.2018 ilmestyneestä kirjoituksesta, jossa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallintoon kuuluva korkea virkamies kertoo Valkoisen talon tapahtumista. Kirjoittaja esiintyy nimettömänä, koska hänen henkilöytensä paljastuminen vaarantaisi hänen työpaikkansa. Kirjoittajan henkilöys on vain The New York Timesin tiedossa. HS julkaisee tekstin sen poikkeuksellisuuden vuoksi.

Olen osa vastarintaliikettä Trumpin hallinnossa

Olen presidentin palveluksessa, mutta samanmieliset työtoverini ja minä olemme luvanneet tehdä tyhjäksi osan hänen agendastaan ja pahimmista taipumuksistaan.

Presidentti Trumpin presidenttiys on joutumassa testiin, jollaista kukaan nykyajan amerikkalaisista johtajista ei ole kohdannut.

Ei ole kyse vain siitä, että erikoissyyttäjällä on suuri merkitys. Tai siitä, että maa on katkerasti jakautunut Trumpin johdon aikana. Tai edes siitä, että hänen puolueensa saattaa hyvinkin menettää edustajainhuoneen enemmistön oppositiolle, joka on vakaasti päättänyt kaataa hänet.

Vaikea pulma, mitä hän ei täysin ymmärrä, on siinä, että monet kokeneet virkamiehet hänen hallinnossaan työskentelevät uutterasti sisältäpäin tehdäkseen tyhjäksi osan hänen agendastaan ja pahimmista taipumuksistaan.

Minä jos kuka tiedän. Olen yksi heistä.

Selvyyden vuoksi sanottakoon, että kyse ei ole yleisestä vasemmiston ”vastarinnasta”. Haluamme hallinnon onnistuvan ja olemme sitä mieltä, että sen harjoittama politiikka on jo monilta osin tehnyt Yhdysvalloista turvallisemman ja vauraamman.

Mutta me katsomme, että meidän ensisijainen velvollisuutemme on toimia maamme puolesta ja että presidentti toimii edelleen tavalla, joka on vahingollinen maallemme.

Juuri siksi monet Trumpin nimittämät henkilöt ovat luvanneet tehdä minkä voivathttps://www.nytimes.com/2018/09/04/us/politics/woodward-trump-book-fear.html?module=Uisil säilyttääkseen demokraattiset instituutiomme ja samalla estääkseen Trumpin virheellisimmät impulssit, kunnes hän ei enää ole vallassa.

Ongelman ydin on presidentin moraalittomuus. Kaikki hänen kanssaan työskentelevät tietävät, että häntä eivät sido mitkään selvät periaatteet, jotka ohjaisivat hänen päätöksentekoaan.

Vaikka hänet valittiin virkaansa republikaanina, presidentti ei juurikaan osoita mieltymystä niitä ihanteita kohtaan, joita konservatiivit ovat pitkään kannattaneet: vapaata ajattelua, vapaita markkinoita ja vapaita ihmisiä. Parhaimmillaankin hän on turvautunut näihin ihanteisiin vain ennalta sovituissa yhteyksissä. Pahimmillaan hän on hyökännyt suoraan niitä vastaan.

Sen lisäksi, että presidentti Trumpin markkinoiman näkemyksen mukaan lehdistö on ”kansan vihollinen”, hänen mielijohteensa ovat vapaan kaupan ja demokratian vastaisia.

Älkää ymmärtäkö minua väärin. Hallinnossa on valoisammatkin puolensa, jotka lähes katkeamattoman negatiivisen julkisuuden keskellä eivät tule esille: tehokas sääntelyn purku, historiallinen verouudistus, vahvempi puolustus ja niin edelleen.

Mutta nämä onnistumiset ovat tapahtuneet presidentin johtamistyylistä huolimatta, eivät sen ansiosta – johtamistyylin, joka on kiihkeä, vastakkainasetteluun perustuva, pikkusieluinen ja tehoton.

Valkoisesta talosta ministeriöihin kokeneet virkamiehet yksityisesti myöntävät, että he hämmästelevät päivittäin ylipäällikkönsä kommentteja ja toimia. Useimmat heistä työskentelevät eristääkseen oman toimintansa presidentin päähänpistoista.

Tapaamiset hänen kanssaan kääntyvät pois aiheesta ja raiteiltaan, hän alkaa toistuvasti paasata ja hänen impulsiivisuutensa johtaa puolivillaisiin, puutteellisiin tietoihin perustuviin ja toisinaan holtittomiin päätöksiin, jotka joudutaan perumaan.

”On kirjaimellisesti mahdotonta tietää, muuttaako hän seuraavassa hetkessä mieltään”, eräs huippuvirkamies valitteli minulle äskettäin tuohtuneena presidentin virkahuoneessa pidetystä kokouksesta, jossa presidentti oli pyörtänyt vain viikkoa aiemmin tekemänsä ison poliittisen päätöksen.

Arvaamaton käytös olisi vieläkin huolestuttavampaa, ellei Valkoisessa talossa ja sen lähistöllä olisi unohdettuja sankareita. Jotkut hänen avustajistaan ovat saaneet lehdistössä konnan maineen. Mutta kaikessa hiljaisuudessa he ovat venyneet todella pitkälle, jotta huonot päätökset jäisivät länsisiiven presidentin kansliaan, vaikka siinä ei selvästikään aina onnistuta.

Vaikka se onkin ehkä laiha lohtu tänä kaoottisena aikana, amerikkalaisten tulisi tietää, että huoneessa on aikuisiakin. Huomaamme selvästi, mitä on tapahtumassa. Ja me yritämme toimia oikein, vaikka Donald Trump ei niin toimisikaan.

Tämän seurauksena presidenttiys kulkee kaksilla raiteilla.

Otetaan esimerkiksi ulkopolitiikka: Sekä julkisesti että yksityisesti presidentti Trump osoittaa mieltymyksensä itsevaltiaita ja diktaattoreita, kuten Venäjän presidenttiä Vladimir Putiniahttps://www.hs.fi/haku/?query=vladimir+putinia ja Pohjois-Korean johtajaa Kim Jong-unia,https://www.hs.fi/haku/?query=kim+jong-unia, kohtaan. Hän ei osoita lainkaan aitoa arvostusta niitä siteitä kohtaan, jotka meillä on samanmielisiin valtioihin.

Terävät tarkkailijat ovat kuitenkin panneet merkille, että muu hallinto toimii toisella raiteella, jolla Venäjän kaltaisia maita moititaan sekaantumisesta toisten asioihin ja rangaistaan asianmukaisesti ja liittolaisia pidetään vertaisina, ei pilkattavina vihollisina.

Mitä esimerkiksi Venäjään tulee, presidentti oli haluton karkottamaanhttps://www.nytimes.com/2018/03/26/world/europe/trump-russia-diplomats-expulsion.html monia Putinin vakoojia rangaistuksena entisen venäläisvakoojan myrkyttämisestä Britanniassa. Hän valitti viikkokaupalla siitä, että vanhemmat virkamiehet ajoivat hänet vastatusten Venäjän kanssa, ja osoitti turhautumistaan siitä, että Yhdysvallat jatkaa pakotepolitiikkaansa maata kohtaan sen huonon käytöksen takia. Mutta hänen kansallisesta turvallisuudesta vastaava tiiminsä tiesi paremmin – näihin toimiin oli ryhdyttävä Moskovan saattamiseksi vastuuseen.

Tämä ei ole valtakoneiston syövereiden työtä. Tämä on vakaan valtion työtä.

Ottaen huomioon sen epävakauden, jota moni oli todistamassa, kabinetin sisällä alettiin jo varhain kuiskia turvautumisesta perustuslain 25. lisäykseen, joka käynnistäisi monimutkaisen prosessin presidentin erottamiseksi. Mutta kukaan ei halunnut syöstä maata perustuslailliseen kriisiin.

Teemme siis mitä suinkin pystymme pitääksemme hallinnon oikeassa kurssissa, kunnes tilanne on ohi – tavalla tai toisella.

Suurempi huolenaihe ei ole se, mitä Trump on tehnyt presidenttiydelle, vaan se, mitä me kansakuntana olemme sallineet hänen tehdä meille. Olemme vajonneet hänen mukanaan alas ja sallineet keskustelun ilman kohteliaisuutta.

Senaattori John McCainhttps://www.hs.fi/haku/?query=john+mccain ilmaisi asian hienosti jäähyväiskirjeessäänhttps://www.nytimes.com/2018/08/27/us/politics/john-mccain-farewell-statement.html. Kaikkien amerikkalaisen tulisi ottaa vaarin hänen sanoistaan ja vapautua nurkkakuntaisuuden ansasta, päämääränään yhdistyä yhteisten arvojen ja maatamme kohtaan tuntemamme rakkauden kautta.

Meillä ei ole enää senaattori John McCainia. Mutta meillä on aina hänen esimerkkinsä – johtotähti, joka palauttaa kunnian julkiseen elämään ja kansalliseen vuoropuheluun. Presidentti Trump saattaa pelätä tällaisia kunnian miehiä, mutta meidän tulisi kunnioittaa heitä.

Hallinnon sisällä tekevät hiljaista vastarintaa ne ihmiset, jotka asettavat maansa etusijalle. Mutta suuri ero tehdään silloin, kun rivikansalaiset nousevat politiikan yläpuolelle, kurkottavat käytävän poikki ja päättävät karistaa yltään kaikki leimat yhden asian puolesta: amerikkalaisten.

Kirjoittaja on Trumpin hallinnon vanhempi virkamies.

Käännöksen on tehnyt käännöstoimisto Transfluent.