Tältä näyttää Ruotsin vaalitulos: Demarit säilyttää paikkansa suurimpana – Ruotsidemokraatit jää kolmanneksi kokoomuksen taakse

Hetki hetkeltä -seuranta on päättynyt. Ruotsin vaalien tuloksia ja niiden vaikutuksia seurataan uutisissa ja analyyseissä alkavalla viikolla. HS kiittää lukijoita seurasta!

Kokoomuksen Ulf Kristersson julisti puolueensa vaalivalvojaisissa, että pääministeri Stefan Löfven saa nyt jättää paikkansa. Tämä siitä huolimatta, että punavihreät olivat saamassa hieman paremman tuloksen kuin porvariallianssi.

Äänestysprosentti näyttää tällä hetkellä asettuvan 84,5 prosenttiin.

Vasemmistopuolueen puheenjohtaja Jonas Sjöstedt sanoi, että punavihreiden kiilaus porvariallianssin ohi on vasemmistopuolueen ansiota. Puolue näyttää kasvattavan kannatustaan edellisistä valtiopäivävaaleista toisin kuin sosiaalidemokraatit.

Sosiaalidemokraattien vaalivalvojaisissa ei ole pääministeri Stefan Löfveniä vielä näkynyt, vaikka moni muu puoluejohtaja on jo käynyt puhumassa omiensa edessä.

Ääntenlaskenta on loppusuoralla. Yli 5600 äänestysalueen tulokset ovat tällä hetkellä tiedossa.

Sosiaalidemokraatit näyttävät saavan äänistä 28,3 prosenttia, maltillinen kokoomus 19,8 prosenttia, ruotsidemokraatit 17,7 prosenttia, keskusta 8,6 prosenttia, vasemmistopuolue 7,9 prosenttia, kristillisdemokraatit 6,4 prosenttia, liberaalit 5,5 prosenttia, ympäristöpuolue 4,4 prosenttia ja muut puolueet 1,4 prosenttia.

Åkesson ei puhunut pitkään. Hän tunnusti, että moni oli varmasti odottanut korkeampaakin tulosta. Hän ei kuitenkaan sanonut katuvansa mitään. "Emme olisi voineet tehdä enempää. Olemme antaneet kaiken. Emme kuitenkaan ole tyytyväisiä. Nyt meidän on aika ottaa vaikutusvaltaa Ruotsin politiikassa, tällä kertaa ihan oikeasti."

Ruotsidemokraattien johtaja Jimmie Åkesson on muiden puoluejohtajien tapaan noudattanut viime viikot varsin epäinhimillistä aikataulua. Vaalivalvojaisissa nähtiin ehkä sen tuloksia, kun Åkesson menetti äänensä pitäessään puhetta omilleen ja tv-kameroille. "Ihanaa menettää äänensä miljoonayleisön edessä. Voisitteko vaikka taputtaa tai sanoa jotain hauskaa", Åkesson vitsaili yleisölle.

Puoluejohtaja Jimmie Åkesson loi uskoa omiinsa ruotsidemokraattien vaalivalvojaisissa. Hänen mukaansa tulos näyttää erittäin otolliselta ruotsidemokraattein kannalta. Kokoomuksen Ulf Kristerssonin on nyt hänen mukaansa pakko kääntyä ruotsidemokraattien puoleen voidakseen muodostaa hallituksen. "Hänen on nyt vastattava kysymykseen: Stefan Löfven vai minä?" Åkesson sanoi viitaten nykyiseen demaripääministeriin.

Aftonbladetin mukaan vasemmistopuolueen vaalivalvojaisista otetuissa kuvissa näkyy, miten ihmiset näyttivät keskisormea Jimmie Åkessonille, kun he seurasivat ruotsidemokraattien puheenjohtajan puhetta.

Jimmie Åkesson kävi puhumassa ruotsidemokraattien vaalivalvojaisissa. Hänen mukaansa ruotsidemokraatit tulevat nyt vaikuttamaan siihen, mitä Ruotsissa tapahtuu lähiaikoina ja tulevina vuosina, eikä kukaan voi sitä heiltä viedä. Åkesson sanoo olevansa valmis neuvottelemaan ja tekemään yhteistyötä kaikkien puolueiden kanssa, mutta hän mainitsi erikseen maltillisen kokoomuksen johtajan Ulf Kristerssonin.

Tunnelma sosiaalidemokraattien vaalivalvojaisissa on muuttunut kellon lähestyessä yhtätoista vakavasta riehakkaaksi.

Osa väestä bailaa "Vi är starkare tillsammans" (Olemme vahvempia yhdessä) vaalilaulun tahtiin.

"Me voitamme!" selittää kappaleen tahtiin pomppiva puolueen jäsen Petra Palmén.

"Tuloksemme on parempi kuin ennustettiin."

Ennusteiden mukaan vasemmistoblokki on saamassa hieman enemmän paikkoja valtiopäiville kuin oikeistoblokki. Lisäksi ruotsidemokraattien saamat äänet ovat alustavien tulosten mukaan vähäisemmät kuin viimeisissä mielipidemittauksissa.

Mattias Karlsson sanoo, että osa toivoi parempaa tulosta, mutta ruotsidemokraatit ovat silti voittajia.

Ruotsidemokraattien ryhmäjohtaja Mattias Karlsson puhuu nyt vaalivalvojaisissa.

Ruotsidemokraatit on ehkä jäämässä kolmanneksi, mutta he ovat silti onnistuneet viemään ison joukon äänestäjiä sosiaalidemokraateilta. Tässä vielä kirjeenvaihtaja Petja Pellin reportaasi Ruotsin "ruostevyöhykkeeltä", jossa on perinteisesti äänestetty vasemmistoa, mutta jossa ihmiset ovat kääntyneet ruotsidemokraattien kannattajiksi. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005797731.html

Terveisiä taas täältä ruotsidemokraattien vaalivalvojaisista Tukholman keskustasta. Tunnelma on hiljentynyt. SVT:n lähetyksessä todettiin juuri, että alkaa näyttää todennäköiseltä, että puolue jää kuitenkin kolmannelle sijalle kokoomuksen taakse. Se olisi taatusti puolueelle pettymys, koska toiveet ehtivät nousta korkealle. Silti ruotsidemokraatit saattaisi olla näiden vaalien suurin kasvaja, koska vuonna 2014 tulos oli 12,9 prosenttia. Myös vasemmistopuolue kasvaa roimasti.

Yli kaksi kolmannesta äänistä laskettu ja blokkien tilanne edelleen erittäin tasainen, punavihreät himpun edellä. Ruotsidemokraateilla ääniä 17,7 prosenttia.

Punavihreä blokki on hitusen edellä porvariallianssia. Äänestysalueista on laskettu nyt yli puolet. Tilanne on kuitenkin erittäin tasainen.

Ruotsidemokraattien ryhmäjohtaja Mattias Karlsson kritisoi vaalivalvojaisten lavalta kitkerästi muita suuria puolueita, jotka yrittävät eristää ruotsidemokraatteja ulos vallankäytöstä. Erityisesti arvostelun kohteena on sosiaalidemokraattien pääministeri Stefan Löfven. "Kiivetkää ulos hiekkalaatikosta!" Karlsson huudahtaa. "Tehkää vain sateenkaarihallitus, jos ette halua meitä mukaan", hän jatkaa ja yleisö alkaa nauraa sateenkaari-sanan kohdalla. Kovin moni yleisössä ei varmaan tiedä, että Suomessa termiä on käytetty yleisesti hallituksista, joissa on puolueita oikealta ja vasemmalta. Ruotsissa sellaisesta ei ole kokemusta. Karlssonin mukaan tällainen vasemmiston ja oikeiston yhteishallitus johtaisi kuitenkin käytännössä siihen, että ruotsidemokraatit olisi "Ruotsin ainoa oppositiopuolue". Tämä asema luultavasti sopisi puolueelle hyvin, sillä se voisi mahdollistaa suosion kasvattamisen entisestään.

Ruotsidemokraattien vaalivalvojaisissa lavalla kävi tunnelmaa nostattamassa Mattias Karlsson, puolueen ryhmäjohtaja ja tärkein strategi. Yleisöä tuntui innostavan etenkin se mahdollisuus, että ympäristöpuolue putoaa valtiopäiviltä. "Jos universumissa on oikeudenmukaisuutta, ympäristöpuolue putoaa tänään", Karlsson sanoi.

Karlssonin mukaan ruotsidemokraatit on "jälleen kerran kirjoittanut Ruotsin poliittista historiaa". "Tämä vuosi 2018 merkitsee meille samaa kuin vuosi 1968 merkitsi Euroopan vasemmistoliberaaleille", Karlsson sanoi.

Maltillinen kokoomus on kirinyt ruotsidemokraattien ohi toiseksi suurimmaksi. Ero on kuitenkin pieni: maltillisella kokoomuksella on tällä hetkellä 19,2 prosenttia äänistä ja ruotsidemokraateilla 17,9 prosenttia. Äänestysalueista on laskettu 2 803 eli vajaa puolet.

Äänestysalueista on laskettu 1324. Vielä täytyy laskea paljon lisää, ennen kuin tuloksista voi ryhtyä sanomaan mitään varmaa.

HS seuraa ääntenlaskun etenemistä. SVT:n raportoiman tämänhetkisen tilanteen mukaan sosiaalidemokraatit saisivat äänistä 28,8 prosenttia, ruotsidemokraatit 18,8 prosenttia, maltillinen kokoomus 17,8 prosenttia, keskusta 9,4 prosenttia, vasemmistopuolue 8,1 prosenttia, kristillisdemokraatit 6,5 prosenttia, liberaalit 4,9 prosenttia, ympäristöpuolue 4,2 prosenttia ja muut puolueet 1,6 prosenttia.

Ympäristöpuolueen äänisaalis on tällä hetkellä vain 3,8 prosenttia. Puolueet, jotka eivät saa ylitä neljän prosentin äänikynnystä, eivät saa kansanedustajia valtiopäiville.

HS kysyi perussuomalaisten puheenjohtajalta Jussi Halla-aholta, uskooko hän ruotsidemokraattien tuloksen hyödyttävän perussuomalaisia. "Se hyödyttää Ruotsia, perussuomalaisia ja kaikkia suomalaisia monellakin tavalla", Halla-aho sanoo. "Tärkein vaikutus on se, että jos tuleva hallitus joutuu ottamaan vastaan vähintään passiivista tukea ruotsidemokraateilta, niin se väistämättä normalisoi ruotsidemokraatit puolueena. Hallitus ei voi samaan aikaan väittää, että kyseessä on natsipuolue ja tehdä sen kanssa yhteistyötä."

Halla-ahon mukaan on myös selvää, että Ruotsin muut puolueet ovat tiukentaneet maahanmuuttopolitiikkaansa kahden viime vuoden aikana juuri ruotsidemokarattien vuoksi. "Se normalisoi ja tervehdyttää keskusteluilmapiiriä", Halla-aho sanoo. "Tällä on suuri vaikutus Suomeen, koska Suomessa kaikkia hölmöyksiä perustellaan yleensä sillä, että Ruotsissakin tehdään näin."

Ruotsidemokraattien vaalivalvojaisissa tunnelma muuttuu riehakkaammaksi. "Ulos ympäristöpuolue, sisään ruotsidemokraatit, ulos ympäristöpuolue, sisään ruotsidemokraatit!" yleisössä huudetaan. Ympäristöpuolue vaikuttaa ensimmäisten vaalipiirien laskemisen jälkeen olevan kannatuksessa uhkaavan lähellä neljän prosentin äänikynnystä. Jos se päätyisi kynnyksen alle, putoaisi se kokonaan pois valtiopäiviltä.

"On iloista, että ympäristöpuolue on tehnyt noin huonon tuloksen. Olisi ihanaa, jos he putoaisivat", kommentoi HS:lle ruotsidemokraattien valtiopäiväehdokasta Dennis Askling, 24.

Huuto yltyy jälleen, kun SVT:n lähetyksessä näytetään, että yhdessä hyvin pienessä vaalipiirissä ruotsidemokraatit on saanut jopa 41 prosenttia äänistä.

Ruotsi on jaettu 6004:ään äänestysalueeseen. Niistä on laskettu tähän mennessä runsaat sata.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho arvioi HS:lle myös hieman jo tulevaa hallituksenmuodostamispeliä, joka ei tulee olemaan helppo. Kaikki muut puolueet ovat sanoneet, että ne eivät halua hallitusneuvotella ruotsidemokraattien kanssa. "Kokoomus on ollut vähemmän innokas viime aikoina sanoutumaan irti kaikesta yhteistyöstä ruotsidemokraattien kanssa", Halla-aho sanoo. "Jos pitäisi jotain arvata, niin pitäisin todennäköisenä, että porvariallianssi muodostaisi ilman keskustaa vähemmistöhallituksen, joka saa ruotsidemorkaateilta tukea eduskunnassa." Keskusta on ollut yksi ruotsidemokraattien äänekkäimmistä kriitikoista. Hallitukseen kuuluisivat tällaisessa skenaariossa siis kokoomus, liberaalit ja kristillisdemokraatit.

Sosiaalidemokraattien vaalivalvojaisissa maatalousministeri Sven-Erik Bucht kommentoi HS:lle, että näiden vaalien myötä Ruotsissa hallituksia aletaan muodostaa yli blokkirajojen eli niin, että niihin tulee mukaan muitakin kuin vain vasemmistoon tai vain oikeistoon kuuluvia puolueita.

"On hyvin tärkeä tehdä töitä blokkirajojen yli niin kuin Suomesas on tehty kauan aikaa, että ei ole blokkirajoja. Uskon, että siihen myöskin täällä mennään", Haaparannasta kotoisin oleva Bucht sanoi suomeksi.

Sosiaalidemokraatit eivät ole yli satavuotisen historiansa aikana koskaan saaneet alle 30 prosentin tulosta Ruotsin parlamenttivaaleissa. Vaikka heistä on mahdollisesti tulossa suurin puolue, tulos on historiallisen huono. Kokoomukselle puolestaan jääminen alle 20 prosentin olisi sekin todella huono tulos ja pudotusta suhteessa viimeisiin vaaleihin. Näin ollen kaksi todennäköisintä pääministeripuoluetta olisivat myös vaalien suurimmat häviäjät.

Alustava äänestysprosentti on Aftonbladetin mukaan 86,8 prosenttia, mikä on hieman korkeampi kuin edellisissä vaaleissa. Vuoden 2014 vaaleissa äänestysprosentti oli 85,8.

Jussi Halla-ahon mukaan yksittäisiä prosentteja merkittävämpää on kuitenkin se asema, johon ruotsidemokraatit ovat joka tapauksessa nousemassa Ruotsin politiikassa. "He asettuvat perinteisten blokkien väliin, jolloin oikeistoblokki sen paremmin kuin vasemmistoblokkikaan ei voi muodostaa hallitusta ilman ruotsidemokraattien tukea ja sillä on tietysti poliittinen hintansa", Halla-aho arvioi.

Vaikka sosiaalidemokraatit näyttää ovensuukyselyjen perusteella nousevan suurimmaksi puolueeksi, tulos on huonompi kuin viime vaaleissa. Tuolloin puolueen virallinen äänisaalis oli reilut 31 prosenttia.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho uskoo, että ruotsidemokraattien tulos tulee vielä nousemaan illan aikana. Hän kommentoi tulosta HS:lle ruotsidemokraattien vaalivalvojaisissa Tukholmassa. Ovensuukyselyt ovat aiemmin aliarvioineet ruotsidemokraattien kannatusta. "Ihmisillä on edelleen olemassa voimakas sosiaalinen paine olla kertomatta, että he ovat äänestäneet ruotsidemokraatteja."

SVT:n ovensuukyselyn perusteella ruotsidemokraattien äänistä 19 prosenttia tuli sellaisilta, jotka viime vaaleissa äänestivät sosiaalidemokraatteja ja 18 prosenttia sellaisilta, jotka äänestivät aiemmin maltillista kokoomusta.

Ruotsin vaaleja on kutsuttu historiallisiksi, koska esimerkiksi ruotsidemokraattien suosion arvioidaan näissä vaaleissa kasvavan. Myös hallituksen muodostamisesta odotetaan haastavaa.

Hallituksen muodostaminen Ruotsissa mietityttää sosiaalidemokraattien Maarit Feldt-Rantaa ja puoluesihteeri Antton Rönnholmia. "Se on se kysymys", Feldt-Ranta sanoo.

Sosiaalidemokraattien vaalivalvojaisissa Suomen demareita edustavat puoluesihteeri Antton Rönnholm ja toinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta etsivät lohtua demareiden alustavien tietojen mukaan heikkoon tulokseen siitä, että sosiaalidemokraatit näyttävät kuitenkin säilyttävän asemansa Ruotsin suurimpana puolueena.

"Nyt ollaan ihan uudessa tilanteessa", Feldt-Ranta sanoo ruotsidemokraattien nousuun viitaten.

Virallisia alustavia vaalituloksia on luvassa myöhemmin illalla, todennäköisesti kello 23–24 Suomen aikaa. Ääntenlasku on parhaillaan käynnissä.

Perussuomalaisten Laura Huhtasaari sanoo HS:lle ruotsidemokraattien vaalivalvojaisissa, että ruotsidemokraattien vahvalta vaikuttava tulos vaikuttaa Suomen politiikkaan, koska Ruotsista haetaan usein esikuvaa. "Mihin ne muut puolueet sitten enää vetoaa, kun niiden referenssi ja esikuva on aina ollut Ruotsi. Niillä ei ole enää mitään tekosyytä kannattaa huonoa maahanmuuttopolitiikkaa", Huhtasaari sanoo.

Huhtasaaren mukaan ruotsidemokraattien ja perussuomalaisten yhteistyö on tiivistynyt viime aikoina selvästi. Huhtasaaren mukaan puolueet ovat osa Euroopan laajuista liikettä, jossa "oma maa asetetaan etusijalle".

HS kysyi Huhtasaarelta myös ruotsinsuomalaisten asemasta. Ruotsinsuomalaiset kamppailevat Ruotsissa vähemmistöoikeuksien puolesta, jotta esimerkiksi halukkaat voisivat saada suomenkielistä opetusta. Joillakin alueilla ruotsidemokraatit eivät ole olleet ainakaan näiden oikeuksien innokkain kannattaja. Opetuksen saatavuudessa on vakavia puutteita.

Huhtasaari sanoo, että hän on valmis ottamaan asian esille tarvittaessa ruotsidemokraattien kanssa. "Ehdottomasti, minä pidän aina suomalaisten puolta."

Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n ovensuukyselyn tulokset ovat puolestaan seuraavat: sosiaalidemokraatit 26,2 prosenttia, ruotsidemokraatit 19,2 prosenttia, maltillinen kokoomus 17,8 prosenttia, vasemmistopuolue 9,0 prosenttia, keskusta 8,9 prosenttia, kristillisdemokraatit 7,4 prosenttia, liberaalit 5,5 prosenttia, ympäristöpuolue 4,2 prosenttia ja muut puolueet 1,8 prosenttia.

Ruotsin TV4:n julkaiseman ovensuukyselyn perusteella puolueiden kannatus näyttää seuraavalta: sosiaalidemokraatit 25,4 prosenttia, maltillinen kokoomus 18,4 prosenttia, ruotsidemokraatit 16,3 prosenttia, vasemmistopuolue 9,8 prosenttia, keskusta 9,4 prosenttia, kristillisdemokraatit 6,6 prosenttia, ympäristöpuolue 5,8 prosenttia ja liberaalit 5,7 prosenttia.

HS seurasi ovensuukyselyiden tulosten julkaisemisen yhdessä perussuomalaisten ensimmäisen varapuheenjohtajan Laura Huhtasaaren kanssa, joka on saapunut ruotsisuomalaisten vaalivalvojaisiin yhdessä puolueen puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kanssa. Huhtasaari oli sisarpuolueen tulokseen tyytyväinen, ja uskoi sen vielä nousevan. "Todella hyvä, todella hyvä", Huhtasaari sanoi. "Sehän voi nousta vielä vaikka kuinka paljon."

Huhtasaaren mukaan on selvää, että ruotsidemokraattien tulos auttaa myös perussuomalaisia ensi vuoden vaalissa Suomessa. "Totta kai. Tämä on Euroopan uusi normaali", hän sanoi HS:lle.

Ruotsidemokraattien vaalivalvojaisissa kävi tyytyväinen kohahdus, kun ovensuukyselyiden tulokset heijastettiin taululle. 19,2 prosenttia on lähellä 20 prosentin rajaa, joka on puolueelle symbolisesti hyvin tärkeä. Aiemmilla kerroilla puolueen tulos on parantunut ovensuukyselyistä jonkin verran.