Perjantai-iltana minua jännitti. Olin menossa äänestämään ruotsalaisissa vaaleissa.
Ennakkoäänestyspaikka oli Tukholman kaupunginkirjastolla, ja jono ulottui sata metriä ovelta pihamaalle. Kädessäni puristin äänioikeudesta todistavaa paperia, joka oli hieman yllättäen kolahtanut postilaatikkoon muutamaa viikkoa aiemmin.