Ulkomaat

Ihmisjahti vai ei? Saksa jämähti vääntämään siitä, mitä Chemnitzissä tapahtui – HS käy läpi, mitä tapahtumista tiedetään ja mitä ei

Kuvaa siitä, mitä Chemniztin mielenosoituksissa todella tapahtui, on omilla väitteillään sekoittamassa myös Saksan sisäisen tiedustelupalvelun johtaja Hans-Georg Maaßen.

Berliini

Ihmisjahti vai ei? Uusnatseja vai huolestuneita kansalaisia? Väärennetty video vai kenties poliittisista syistä epäilyksiä esittävä tiedustelujohtaja?

Saksassa on yli kaksi viikkoa keskusteltu siitä, mitä itäsaksalaisessa Chemnitzin kaupungissa oikein tapahtui sen jälkeen, kun 35-vuotias mies oli puukotettu kuoliaaksi. Traagista puukotusta seurasi paitsi väkivaltaisiksi yltyneitä mielenosoituksia, myös erikoinen poliittinen jälkipeli.

Keskustelussa siitä, mitä Chemnitzissä tapahtui ja keitä mielenosoituksiin osallistui, on paljon kysymyksiä herättäviä väitteitä.

Maanantaina Saksan sisäisen tiedustelupalvelun Verfassungschutzin johtaja Hans-Georg Maaßen perui Bild-lehden haastattelussa aiemmin esittämänsä epäilyn siitä, ettei Chemnitzissä kuvattu video äärioikeiston mielenosoituksen tapahtumista olisi aito.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Videossa joukko ihmisiä jahtaa ulkomaalaista miestä.
Tiedustelujohtajan väite videosta herätti paljon huomiota. Kyse ei ollut vain median ja mielenosoituksia kommentoivien poliitikkojen uskottavuudesta, vaan kyseenalaistamalla videon aitouden Maaßen kyseenalaisti samalla Saksan liittokanslerin Angela Merkelin arvostelukyvyn.

Chemnitzin mielenosoitusten ympärillä käytävän väittelyn keskiössä on muun muassa kysymys siitä, voiko mielenosoituksessa tapahtuneita ulkopuolisiin kohdistuneita hyökkäyksiä ja uhkaavia tilanteita kuvata sanalla ihmisjahti, Hetzjagd. Näin teki muun muassa Merkel ja tämän tiedottaja Steffen Seibert.

Keskustelussa on kyse siitä, kenen luoma mielikuva tapahtumista voittaa, äärioikeiston vai niiden, jotka tuomitsevat Chemnitzin mielenosoitusten ulkomaalais- ja juutalaisvastaisen väkivallan. Lisäksi osalla poliittisista toimijoista, varsinkin mielenosoittajilla, on halu Chemnitzin tapahtumilla horjuttaa Merkelin asemaa.

HS kokosi yhteen tiedot siitä, mitä tapauksesta tiedetään, mistä vielä kiistellään ja mitä asiasta voi ajatella.


Tämä tiedetään

Tapahtumat alkoivat puukotuksesta. Sunnuntaina aamuyöstä 26. elokuuta itäsaksalaisessa Chemnitzin kaupungissa puukotettiin kuoliaaksi 35-vuotias kuubalaissaksalainen mies. Kaksi muuta sai vammoja. Tieto siitä, että puukotuksesta epäiltiin ulkomaalaistaustaisia miehiä, levisi nopeasti sosiaalisessa mediassa.

Kiinniotettuina on kaksi, yhtä etsitään. Poliisi on ottanut puukotuksesta epäiltyinä kiinni kaksi miestä. Toinen heistä on 23-vuotias syyrialainen ja toinen 22-vuotias irakilainen mies. Poliisi etsii kolmatta epäiltyä.


Puukotus johti mielenosoituksiin, joissa joukko äärioikeiston mielenosoittajia etsi ulkomaalaisia.
  • Heti puukotuksen jälkeen, sunnuntaina, Saksan nationalistinen ja maahanmuutonvastainen Vaihtoehto Saksalle -puolue eli AfD kutsui koolle mielenosoituksen. Tämä satahenkinen mielenosoitus sujui poliisin mukaan rauhallisesti.
  • Sunnuntaina illalla järjestettiin toinen mielenosoitus. Sen kutsui koolle äärioikeistolainen jalkapallohuligaaniryhmä Kaotic Chemnitz. Kutsu levisi laajalti äärioikeistolaisessa verkostossa. Tähän mielenosoitukseen osallistui noin 800 henkeä ja poliisin arvion mukaan noin 50 väkivaltaan valmista äärioikeistolaista. Poliisi raportoi, että mielenosoittajat eivät totelleet poliisin käskyjä vaan lähtivät liikkeelle kaupungin keskustaan. Tiedotusvälineet uutisoivat hyvin aggressiivisesta tunnelmasta ja ulkomaalaisten häirinnästä. Myös toimittajia ja valokuvaajia tönittiin ja häirittiin.
Sunnuntai-illan mielenosoituksen jälkeen levisi video, jolla hätyytellään ulkomaalaista miestä.
Antifa Zeckenbissin Twitter-tilillään julkaisemalla videolla joukko ihmisiä näkee ulkomaalaisen miehen. Osa joukosta huutaa tälle vihamielisesti. Tummiin pukeutunut mies juoksee miehen kimppuun ja yrittää potkaista tätä. Videolla näkyy myös muita uhkaavasti elehtineitä ihmisiä. Hyökkäyksen kohteeksi joutunut pakenee juosten paikalta.

Mielenosoitukset jatkuivat. Maanantaina 27. elokuuta järjestettiin äärioikeistolaisen Pro Chemnitz -ryhmän koolle kutsuma mielenosoitus. Se keräsi Chemnitziin noin 6 000 mielenosoittajaa. Vastamielenosoitus keräsi noin 2 500 osallistujaa.


Osa mielenosoittajista teki natsitervehdyksiä ja juutalaisravintolaan hyökättiin. Sunnuntain ja maanantain mielenosoituksen aikana tai sen jälkeen tehtiin Saksassa laittomia natsitervehdyksiä. Poliisi kirjasi mielenosoitusten yhteydessä useita rikosilmoituksia väkivaltarikoksia ja laittomista järjestötunnuksista. Vakavin rikos oli antisemitistinen viharikos, hyökkäys juutalaiseen ravintolaan.

ZDF-tv-kanavan Frontal 21-ohjelma kävi läpi poliisin sisäisiä raportteja maanantai-illalta. Poliisi raportoi illan aikana useaan otteeseen kasvavasta uhkasta.

”100 naamioitunutta henkilöä (äärioikeistoa) etsii ulkomaalaisia”, poliisiraportissa lukee ZDF:n mukaan. Poliisi raportoi, että Chemnitziin saapui satoja äärioikeistolaisia ja uusnatseja muualta Saksasta.

Mielenosoitukset jatkuivat pitkin viikkoa. Torstaina äärioikeisto järjesti mielenosoituksen, josta HS raportoi paikan päältä. Saksan nationalistinen ja maahanmuutonvastainen Vaihtoehto Saksalle -puolue eli AfD järjesti puukotusta seuranneena lauantaina yhteisen mielenosoituksen äärioikeistolaisen Pro Chemnitz -ryhmän ja islaminvastaisen Pegida-liikkeen kanssa. Maanantaina 3. syyskuuta järjestetty rasismin ja äärioikeiston vastainen konsertti keräsi Chemnitziin 65 000 hengen yleisön.

Vastamielenosoituksissa oli mukana väkivaltaan valmista äärivasemmistoa. Chemnitzissä järjestettiin myös useita äärioikeiston vastaisia mieliosoituksia. Chemnitz Nazifrei -verkosto järjesti niitä muun muassa puukotuksen jälkeisenä maanantaina ja lauantaina. Vastamielenosoituksiin osallistui myös väkivaltaan valmista äärivasemmistoa.


Tästä kiisteltiin

Nähtiinkö Chemnitzissä jotain, mitä kuvata ihmisjahdiksi? Väkivaltaisia tapahtumia kutsuttiin Saksan mediassa ja myös HS:ssä ”ihmisjahdiksi” tai jahdiksi. Jahti-sanaa ovat käyttäneet monet paikan päällä tapahtumista raportoineet toimittajat ja toimittajien haastattelemat pahoinpitelyjen uhrit tai tapahtumia todistaneet sivustakatsojat.

Liittokansleri Merkelin tiedottaja kutsui tapahtumia ihmisjahdiksi ja tuomitsi ne. Todisteena ”jahdista” on käytetty paikalla olleiden toimittajien ja toimittajien haastattelemien silminnäkijöiden kertomusten lisäksi sunnuntaina kuvattua videota. Poliisin sisäinen raportti kertoo noin sadan äärioikeiston mielenosoittajan etsineen ulkomaalaisia.
Keskustelu jahdin määritelmästä sai uutta voimaa viime viikolla, kun Saksin osavaltion pääministeri Michael Kretschmer arvosteli Chemnitz-uutisointia ja sanoi, ettei mielenosoitusten tapahtumia hänen mielestään voi kuvata jahdiksi.
Merkeliltä on kahden viime viikon aikana kysytty lukuisia kertoja, pitääkö hän kiinni käsityksestään, että sanavalinta kuvaa tapahtuneita. Hän ei ole muuttanut kantaansa.
Onko kiistelty video aito? Viime perjantaina Saksan kotimaan tiedusteluviraston johtaja Hans-Georg Maaßen sanoi Bild-lehdelle, että videon todenmukaisuutta on syytä epäillä. Maaßenin väitteelle videosta vaadittiin todisteita.


Saksalaisten tiedotusvälineiden faktantarkistajat päätyivät siihen, että video on aito ja kuvattu Chemnitzin mielenosoituksessa. Eri medioiden faktantarkastajien mukaan videon aitoutta on hyvin vaikea kiistää. Esimerkiksi paikka ja säätila sekä julkaisuajankohta täsmäävät, ja tapahtumille on todistajia. Lisäksi videolla näkyvä mies on taltioitunut myös muihin mielenosoituksesta kuvattuihin videoihin. Videolla esiintyneitä henkilöitä on myös tunnistettu.

Sisäministeri Horst Seehofer pyysi Maaßenia toimittamaan sisäministeriölle ja kanslerinvirastolle raportin epäilystään videon aitoudesta. Raportissa Maaßen perääntyi epäilyistään.

Keitä mielenosoittajat olivat? Käynnissä on määrittelykiista siitä, keitä mielenosoituksiin on osallistunut. Kyse on siitä, kuinka hyvin tai huonosti termi äärioikeisto kuvaa mielenosoittajien poliittisia suuntauksia ja ideologisia tavoitteita. HS kirjoitti aiheesta otsikolla Mistä tunnistaa natsin?

Äärioikeistoa tutkivien asiantuntijoiden mukaan Chemnitzissä osoitti mieltään Saksan hyvin verkostoitunut äärioikeisto. Mielenosoituksiin osallistui Saksassa tunnettuja äärioikeiston ja uusnatsien järjestöjen toimijoita sekä äärioikeiston järjestöjen jäseniä.
Edustaako mielenosoitus saksalaisten laajempia tuntoja? Mukana äärioikeiston mielenosoituksissa oli myös muita kuin itsensä äärioikeistolaisiksi mieltäviä. Saksan äärioikeiston tutkijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että Saksan natsimenneisyyden vuoksi on vaikea väittää, että äärioikeiston järjestämään mielenosoituksiin osallistuva päätyisi niihin sattumalta.

N-tv-kanavan ja RTL-kanavan teettämän kyselyn mukaan enemmistö saksalaisista ei tue äärioikeiston mielenosoituksia Chemnitzissä. Eniten tukea niille antavat Saksan nationalistinen ja maahanmuuttajavastainen Vaihtoehto Saksalle -puolue eli AfD. AfD:n kannattajista joka kolmas osoitti ymmärrystä Chemnitzin mielenosoitusten väkivaltaisille hyökkäyksille maahanmuuttajia vastaan. Kolme neljästä kyselyyn vastanneesta antoi tukensa äärioikeiston väkivaltaa vastustaneille vastamielenosoituksille ja Chemnitzissä järjestetylle rasisminvastaiselle konsertille.


Mikä on AfD-puolueen suhde äärioikeistoon? Tuki entistä oikeistolaisemmalle politiikalle on Saksassa viime vuosina kasvanut. Vaihtoehto Saksalle -puolue eli AfD on vahva etenkin Itä-Saksassa, jossa Chemnitz sijaitsee.

AfD järjesti puukotusta seuranneena lauantaina yhteisen mielenosoituksen äärioikeistolaisen Pro Chemnitz -ryhmän ja islaminvastaisen Pegida-liikkeen kanssa. Monen muun puolueen poliitikot arvostelivat AfD:tä siitä, ettei puolue tee eroa perustuslain vastaiseen äärioikeistolaiseen ideologiaan ja vaativat AfD:tä perustuslakisuojaviraston tarkkailuun.

AfD:n johtaja Alexander Gauland sanoi tällä viikolla, että puolueen täytyy varoa, ettei se liity ryhmiin, joihin se ei halua millään tavoin tulla liitetyksi. Gauland sanoi tarkoittavansa uusnatseja ja huligaaneja. Siihen, koskeeko eronteko myös Pegida-liikettä, ei ole Gaulandin mukaan yksiselitteistä vastausta.

Mitä tästä voi ajatella?

Käynnissä on kamppailu siitä, mikä on ”tavallista” ja totta. Chemnitzin tapahtumien ympärillä käydään määrittelykamppailua siitä, millainen mielikuva suurelle yleisölle syntyy äärioikeistosta, väkivallasta ja toisaalta demokratian ytimeen kuuluvasta mielipiteen- ja kokoontumisen vapaudesta. Tämä kamppailu näkyy väittelynä ihmisjahti-sanasta ja siitä, miten nimittää mielenosoittajia.

Ihmisjahti on sana, jolle ei ole tarkkaa määritelmää. Se ei ole juridinen termi. Keskustelu sanavalinnasta on silti merkityksellistä. Chemnitz-keskustelussa kiistellään siitä, miten Chemnitzin tapahtumat kehystyvät: Oliko kyse esimerkiksi väkivaltaan valmiista ulkomaalaisvihasta vai kansalaisille turvallisuutta vaativasta mielenosoituksesta, jolle on ikään kuin kaikki oikeutus?

HS on pohtinut Chemnitz-jutuissaan kysymyksiä äärioikeiston pyrkimyksestä normalisoida ideologiaansa.

Tutkimuksista käy ilmi, että monen populistisen tai äärioikeistolaisen liikkeen taktiikkaan kuuluu syventää yhteiskunnallista vastakkainasettelua. Tätä tehdään muun muassa häivyttämällä toden ja epätoden rajaa, kiihdyttämällä propagandalla ja provokaatioilla keskustelua, levittämällä huhuja ja lietsomalla vihaa. Äärioikeiston taktiikkaan kuuluu myös herättää epäluulo median toiminnasta. Chemnitzissä uutta oli se, miten paljon äärioikeiston mielenosoittajat häiritsivät toimittajien ja kuvaajien työtä väkivalloin.


Mikä on tiedustelujohtajan motiivi? Kun tiedustelujohtaja esittää epäilyn videon aitoudesta, sanoilla on painoa. Lausunnollaan Maaßen heitti varjon liittokansleri Merkelin sanomisten ylle.

Maaßen tai muut tiedusteluviranomaiset eivät olleet ennen Maaßenin antamaa haastattelua kertoneet kanslerinvirastoon epäilyä videon aitoudesta. Maaßen ei eritellyt, mitkä seikat videossa herättävät kysymyksen sen aitoudesta.

Sisäministerille antamassaan selvityksessä Maaßen perui epäilynsä videon aitoudesta. Sen sijaan Maaßen kirjoittaa olleensa huolissaan disinformaatiokampanjoista, kertoo Handelsblatt-lehti. Maaßen sanoo arvostelleensa sitä, että media julkaisi videon liian nopeasti ja tarkistamatta.

Monet mediat ovat avanneet selvityksissään Maaßenin suhdetta AfD-puolueeseen. AfD:n johtaja Gauland kertoi tiistaina tavanneensa Maaßenin kolmesti. Gauland kieltää Maaßenin neuvoneen puoluetta.

Poliitikkojen luottamus tiedustelujohtaja Maaßeniin horjuu. Monet poliitikot ovat kyseenalaistaneet Hans-Georg Maaßenin luottamuksen jatkaa tiedustelupalvelun johdossa. Myös monet saksalaislehdet arvostelevat hänen toimintaansa pääkirjoituksissaan.

Maaßen oli keskiviikkona Saksan liittopäivien sisäasiainvaliokunnan ja tiedustelutoimintaa valvovan valiokunnan kuultava Chemnitzin tapahtumista ja lausunnoistaan.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Krp on ottanut kaksi kiinni laajoissa etsinnöissä Turun seudulla, yrityksen tilat Paraisilla eristettiin – tämä operaatiosta ja epäillyistä talous­rikoksista tiedetään nyt

    2. 2

      ”Hän ei lopeta koskaan” – Tällainen mies on rahalla, viinalla ja nuuskalla lapsia Helsingin keskustassa houkutellut sarjahyväksikäyttäjä

      Tilaajille
    3. 3

      Luksusautoja myydään verkossa muutamalla tonnilla – Mutta onko käytetty Jaguar S-Type hyvä ostos?

    4. 4

      Nykylasten normaali on jotain, mitä me nelikymppiset emme edes olisi voineet nähdä

    5. 5

      Tätäkö on Helsingin vammaispolitiikka? kysyy Tomi Salonen – Kaupunkipyörien tellinki vei pysäköintipaikat invalideilta Munkkivuoressa

    6. 6

      Arjen Kamphuis lähti Norjaan melomaan ja katosi – hollantilaisen tietoturva-asiantuntijan kohtalo hämmentää poliiseja ja läheisiä

    7. 7

      Itämerelle jopa 8-metrisiä aaltoja puhaltanut Mauri-myrsky hellittää illalla – Kova tuuli on irrottanut lukuisia veneitä Espoossa ja Helsingissä

    8. 8

      Kaikki naiset eivät kohta kelpaa naisiksi yleisurheilun huipulla, ja tulkinta kohdistuu vahvasti yhteen juoksijaan – ”Ajassa voidaan palata sata vuotta taaksepäin”

    9. 9

      Mies löydettiin elossa yli vuorokauden jälkeen upoksissa olevan lautan sisältä – Victoriajärvellä tapahtuneessa lauttaturmassa kuolleita on jo yli 200

    10. 10

      Kokoomus hyökkäsi pääministeri Sipilää vastaan, Sipilä suuttui ja ryhtyi vasta­hyökkäykseen – Soini-äänestyksestä syttyneen riidan syy ilmeisesti väärin­ymmärrys

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Krp on ottanut kaksi kiinni laajoissa etsinnöissä Turun seudulla, yrityksen tilat Paraisilla eristettiin – tämä operaatiosta ja epäillyistä talous­rikoksista tiedetään nyt

    2. 2

      ”Hän ei lopeta koskaan” – Tällainen mies on rahalla, viinalla ja nuuskalla lapsia Helsingin keskustassa houkutellut sarjahyväksikäyttäjä

      Tilaajille
    3. 3

      Uusi nopea testi paljastaa, kuinka suuri on riski sairastua muistisairauteen

    4. 4

      Tarkkuuskiväärin kanssa pullistellut Putin mokaili aseenkäytössä – Lepsuilu kertoo presidentin viimeisen kauden syndroomasta

    5. 5

      Luksusautoja myydään verkossa muutamalla tonnilla – Mutta onko käytetty Jaguar S-Type hyvä ostos?

    6. 6

      Kaikki naiset eivät kohta kelpaa naisiksi yleisurheilun huipulla, ja tulkinta kohdistuu vahvasti yhteen juoksijaan – ”Ajassa voidaan palata sata vuotta taaksepäin”

    7. 7

      Suomalainen turisti, älä luota poliisiin!

    8. 8

      Nykylasten normaali on jotain, mitä me nelikymppiset emme edes olisi voineet nähdä

    9. 9

      Antti Kaikkonen ja Satu Taiveaho eroavat – ”Emme luovuttaneet helpolla”, Kaikkonen sanoo

    10. 10

      Jasper Pääkkösestä tuli Spike Leen elokuvan psykopaattirasisti, koska ohjaaja ihastui häneen kesken koekuvausten – lauantaina Lee menee Pääkkösen saunaan ja suunnittelee yhteistyön jatkumista

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    3. 3

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    6. 6

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    7. 7

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    8. 8

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      Krp on ottanut kaksi kiinni laajoissa etsinnöissä Turun seudulla, yrityksen tilat Paraisilla eristettiin – tämä operaatiosta ja epäillyistä talous­rikoksista tiedetään nyt

    11. Näytä lisää