Ulkomaat
EU-johtaja Juncker kertoi rakkaussuhteestaan Eurooppaan ja muisti suomalaisia: ”Kellojen siirtelyn on loputtav
Strasbourg
”Rakastan Eurooppaa ja näin aion jatkaa aina vaan.” Näin yksi Euroopan unionin suurimmista vallanpitäjistä, komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerhttps://www.hs.fi/haku/?query=jean-claude+juncker päätti historiallisen linjapuheensa tiistainahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005824321.html. Puhe oli Junckerin viimeinen, koska ensi toukokuun vaalien jälkeen komissio saa uuden johtajan.
Luxembourgin entinen pääministeri on johtanut komissiota vuodesta 2014.
Junckerin aikana Euroopasta on tullut jakautuneempi kuin koskaan. Mantereen yhteinen tulevaisuudenusko on ollut kateissa pakolaiskriisin, Britannian EU-eron ja eri jäsenmaiden erimielisyyksien keskellä. Tämä sai Junckerin valitsemaan puheelleen erityisen ison pensselin. Pääpaino oli Euroopan merkityksessä itselleen ja koko maailmalle.
”Eurooppa on liian pieni jakautumaan”, hän muistutti.
Junckerin vähiin käyvä toimivalta näkyi. Hän painotti, ettei halua tehdä tiliä kuluneesta neljästä vuodesta, vaan ottaa vielä pöydälle asiat, jotka voi ratkaista.
Näihin asioihin kuuluu kädenojennus suomalaisille: kellonajan siirtämisen lopettaminen. Suomalaiset olivat nimittäin yksi aktiivisimmista vastaajista kyselyssä, jossa kartoitettiin kansalaisten toiveita kesä- ja talviajasta. Valtaosa 4,6 miljoonasta vastaajasta kannatti siirtelyn lopettamista.
”Ei ole suosionosoitusten paikka, että EU määrää kansalaisiaan siirtämään kelloja kahdesti vuodessa. Siirtelyn on loputtava”, Juncker sanoi painokkaasti.
Moni Suomen europarlamentaarikoista on ollut aktiivinen kellokysymyksessä. Keskustan Anneli Jäätteenmäkihttps://www.hs.fi/haku/?query=anneli+jaatteenmaki (kesk) kuuluu monikansalliseen ryhmään, jonka tavoite kellojen siirtelyn lopettaminen on ollut.
”Aluksi meille naurettiinkin. Nyt tästä tilanteesta kiitos kuuluu erityisesti kansalaille. EU voi olla ketteräkin”, hän sanoo.
Komission ehdotuksen mukaan kellojen siirrettäisiin viimeisen kerran keskitetysti ensi maaliskuussa. Suomelta ja muilta jäsenmailta odotetaan huhtikuuhun mennessä ilmoitusta siitä, haluavatko ne jäädä kesä- vai talviaikaan.
Suomen eduskunta käsitteli kellojen siirtämisen lopettamista koskevaa kansalaisaloitetta viime vuonna ja kannatti siirtämisen lopettamista. Ehdotus ei kuitenkaan edennyt, koska asiasta on päätettävä EU-tasolla.
”Suomalaiset voivat nyt kertoa kumpaa aikaa kannattavat otakantaa.fi -palvelussahttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000005824938.html. Lisäksi keräämme laajasti asiantuntijalausuntoja”, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner https://www.hs.fi/haku/?query=anne+bernersanoo.
Junckerin 12 sivua pitkässä puheessa palattiin useaan otteeseen peruskymykseen: Onko EU tarpeeksi merkittävä itselleen ja koko maailmalle? Junckerin oma vastaus oli ei. Eurooppa tekee nyt kaikkensa, että jakolinjat syvenevät ja syyllistävä nationalismi ottaa vallan, Juncker sanoi.
Junckerin viesti yhteisestä Euroopasta löysi kaikupohjaa puhetta kuunnelleista suomalaisparlamentaarikoista.
”Tärkeä viesti oli, että heikko, riitainen EU ei suojele itseään eikä kansalaisiaan”, Miapetra Kumpula-Natrihttps://www.hs.fi/haku/?query=miapetra+kumpula-natri (sd) sanoo.
”Junckerin yleissanoma oli tärkeä ja koskettavakin. Tällainen visio Euroopasta on Junckerin perintö”, Petri Sarvamaahttps://www.hs.fi/haku/?query=petri+sarvamaa (kok) kommentoi.
Juncker asetteli sanansa huolella, sillä tilanne parlamentissa on tällä viikolla ollut tulenarka. Heti puheen jälkeen parlamentti äänesti päätöslauselmasta, joka voi johtaa Unkarin rankaisemiseen EU:n perusarvojen loukkaamisesta. Esitys hyväksyttiin murskaluvuin.
”Ei liata Eurooppaa. Sanon kyllä patriotismille, mutta ei nationalismille, joka etsii vain syyllisiä eikä ratkaisuja”, Juncker sanoi.
Juncker nosti esiin EU:n kansainvälisen roolin Syyrian hirmutekojen tuomitsijana, sananvapauden kannattajana ja demokratian vaalijana.
”Euroopan pitää olla paikka, missä lehdistönvapautta suojellaan. Puheen parasta paloja oli muistutus, että meidän pitää suojella demokratiaamme”, Pirkko Ruohonen-Lernerhttps://www.hs.fi/haku/?query=pirkko+ruohonen-lerner (ps) kommentoi.
Vihreiden Heidi Hautalahttps://www.hs.fi/haku/?query=heidi+hautala ja vasemmiston Merja Kyllönenhttps://www.hs.fi/haku/?query=merja+kyllonen jäivät kaipaamaan Junckerilta konkretiaa erityisesti ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kyllösen mukaan ”sanat ja teot eivät kohtaa”. Hautalan mielestä ilmastonmuutoksen pysäyttämisen on oltava kaiken päätöksenteon lähtökohta, mikä ei Junckerin puheesta välittynyt.
Isojen teemojen Juncker vieritti vastuun lopulta kuulijoilleen:
”Olemme kaikki vastuussa Euroopasta sellaisena kuin se on nyt, ja mitä siitä tulee. Parlamentit ja komissiot tulevat ja menevät, Eurooppa jää.”
”Rakastan Eurooppaa ja näin aion jatkaa aina vaan.” Näin yksi Euroopan unionin suurimmista vallanpitäjistä, komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerhttps://www.hs.fi/haku/?query=jean-claude+juncker päätti historiallisen linjapuheensa tiistainahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005824321.html. Puhe oli Junckerin viimeinen, koska ensi toukokuun vaalien jälkeen komissio saa uuden johtajan.
Luxembourgin entinen pääministeri on johtanut komissiota vuodesta 2014.
Junckerin aikana Euroopasta on tullut jakautuneempi kuin koskaan. Mantereen yhteinen tulevaisuudenusko on ollut kateissa pakolaiskriisin, Britannian EU-eron ja eri jäsenmaiden erimielisyyksien keskellä. Tämä sai Junckerin valitsemaan puheelleen erityisen ison pensselin. Pääpaino oli Euroopan merkityksessä itselleen ja koko maailmalle.
”Eurooppa on liian pieni jakautumaan”, hän muistutti.
Junckerin vähiin käyvä toimivalta näkyi. Hän painotti, ettei halua tehdä tiliä kuluneesta neljästä vuodesta, vaan ottaa vielä pöydälle asiat, jotka voi ratkaista.
Näihin asioihin kuuluu kädenojennus suomalaisille: kellonajan siirtämisen lopettaminen. Suomalaiset olivat nimittäin yksi aktiivisimmista vastaajista kyselyssä, jossa kartoitettiin kansalaisten toiveita kesä- ja talviajasta. Valtaosa 4,6 miljoonasta vastaajasta kannatti siirtelyn lopettamista.
”Ei ole suosionosoitusten paikka, että EU määrää kansalaisiaan siirtämään kelloja kahdesti vuodessa. Siirtelyn on loputtava”, Juncker sanoi painokkaasti.
Moni Suomen europarlamentaarikoista on ollut aktiivinen kellokysymyksessä. Keskustan Anneli Jäätteenmäkihttps://www.hs.fi/haku/?query=anneli+jaatteenmaki (kesk) kuuluu monikansalliseen ryhmään, jonka tavoite kellojen siirtelyn lopettaminen on ollut.
”Aluksi meille naurettiinkin. Nyt tästä tilanteesta kiitos kuuluu erityisesti kansalaille. EU voi olla ketteräkin”, hän sanoo.
Komission ehdotuksen mukaan kellojen siirrettäisiin viimeisen kerran keskitetysti ensi maaliskuussa. Suomelta ja muilta jäsenmailta odotetaan huhtikuuhun mennessä ilmoitusta siitä, haluavatko ne jäädä kesä- vai talviaikaan.
Suomen eduskunta käsitteli kellojen siirtämisen lopettamista koskevaa kansalaisaloitetta viime vuonna ja kannatti siirtämisen lopettamista. Ehdotus ei kuitenkaan edennyt, koska asiasta on päätettävä EU-tasolla.
”Suomalaiset voivat nyt kertoa kumpaa aikaa kannattavat otakantaa.fi -palvelussahttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000005824938.html. Lisäksi keräämme laajasti asiantuntijalausuntoja”, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner https://www.hs.fi/haku/?query=anne+bernersanoo.
Junckerin 12 sivua pitkässä puheessa palattiin useaan otteeseen peruskymykseen: Onko EU tarpeeksi merkittävä itselleen ja koko maailmalle? Junckerin oma vastaus oli ei. Eurooppa tekee nyt kaikkensa, että jakolinjat syvenevät ja syyllistävä nationalismi ottaa vallan, Juncker sanoi.
Junckerin viesti yhteisestä Euroopasta löysi kaikupohjaa puhetta kuunnelleista suomalaisparlamentaarikoista.
”Tärkeä viesti oli, että heikko, riitainen EU ei suojele itseään eikä kansalaisiaan”, Miapetra Kumpula-Natrihttps://www.hs.fi/haku/?query=miapetra+kumpula-natri (sd) sanoo.
”Junckerin yleissanoma oli tärkeä ja koskettavakin. Tällainen visio Euroopasta on Junckerin perintö”, Petri Sarvamaahttps://www.hs.fi/haku/?query=petri+sarvamaa (kok) kommentoi.
Juncker asetteli sanansa huolella, sillä tilanne parlamentissa on tällä viikolla ollut tulenarka. Heti puheen jälkeen parlamentti äänesti päätöslauselmasta, joka voi johtaa Unkarin rankaisemiseen EU:n perusarvojen loukkaamisesta. Esitys hyväksyttiin murskaluvuin.
”Ei liata Eurooppaa. Sanon kyllä patriotismille, mutta ei nationalismille, joka etsii vain syyllisiä eikä ratkaisuja”, Juncker sanoi.
Juncker nosti esiin EU:n kansainvälisen roolin Syyrian hirmutekojen tuomitsijana, sananvapauden kannattajana ja demokratian vaalijana.
”Euroopan pitää olla paikka, missä lehdistönvapautta suojellaan. Puheen parasta paloja oli muistutus, että meidän pitää suojella demokratiaamme”, Pirkko Ruohonen-Lernerhttps://www.hs.fi/haku/?query=pirkko+ruohonen-lerner (ps) kommentoi.
Vihreiden Heidi Hautalahttps://www.hs.fi/haku/?query=heidi+hautala ja vasemmiston Merja Kyllönenhttps://www.hs.fi/haku/?query=merja+kyllonen jäivät kaipaamaan Junckerilta konkretiaa erityisesti ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kyllösen mukaan ”sanat ja teot eivät kohtaa”. Hautalan mielestä ilmastonmuutoksen pysäyttämisen on oltava kaiken päätöksenteon lähtökohta, mikä ei Junckerin puheesta välittynyt.
Isojen teemojen Juncker vieritti vastuun lopulta kuulijoilleen:
”Olemme kaikki vastuussa Euroopasta sellaisena kuin se on nyt, ja mitä siitä tulee. Parlamentit ja komissiot tulevat ja menevät, Eurooppa jää.”
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
Fakta
Näitä asioita Juncker lupasi
Erillisestä kesä- ja talviajasta luovutaan
Afrikasta tulee EU:n talouskumppani eikä vain kehitysapukohde
EU:n rajavalvontaan lisätään 10 000 rajavalvojaa vuoteen 2020 mennessä. Turvapaikkapolitiikkaa ja palauttamiskäytäntöjä kehitetään.
Terrorismitietoa jaetaan paremmin, materiaali poistetaan verkosta entistä nopeammin
Yksimielisyydestä enemmistöpäätöksiin esimerkiksi ihmisoikeuskysymyksissä
- Eurooppa Seuraa
- Euroopan unioni Seuraa
- Jean-Claude Juncker Seuraa
- Jenni Virtanen Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24