Ulkomaat

Tässä on liikenteen vallankumous: Norjan rannikolla seilaa pian ”aavelaiva”

Autonomiset kulkuvälineet yleistyvät kovaa vauhtia. Rahtialus Yara Birkeland on ensimmäinen lajissaan. Sitä aletaan rakentaa tänä syksynä.

Ratkaisu on vuono, ja se taitaa olla erinomainen ratkaisu.

Etelänorjalaisen Porsgrunnin rannoilla on tekeillä vallankumous: lähivuosina Friervuonossa liikennöi itseohjautuva rahtilaiva, Yara Birkeland.



”Hanke on ainutlaatuinen”, sanoo lannoitekonserni Yaran projektipäällikkö Bjørn Tore Orvik. ”Maailman ensimmäinen kaupallisessa käytössä oleva autonominen laiva – sekä maailman ensimmäinen automaattinen lastinkäsittelyjärjestelmä.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Älylaiva Yara Birkeland on paraatiesimerkki siitä, miten perinteinen teollisuusyrityskin voi kehittää huikeita tulevaisuuden ratkaisuja.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tutustutaan ensin puitteisiin. Porsgrunn on viehättävä, norjalaisen vauras 35 000 asukkaan kaupunki. Talot ovat hyvässä maalissa ja pihat huoliteltuja. Monen kodin edustalla latautuu sähköauto.

Porsgrunnin laidalla on Herøyan teollisuusalue. Sen tunnetuin yritys on juuri Yara, jonka typpilannoitteita rahdataan pitkin planeettaa. Yaran tehdastornit hallitsevat Porsgrunnin siluettia.


Kaupungista etelään – Friervuonon ja Eidangervuonon välissä – on kymmenen kilometrin pituinen ja parin kilometrin levyinen niemi, jonka kärjen tuntumassa on Brevikin satama.

Tie Atlantille ja maailmanmarkkinoille kulkee Brevikin kautta. Brevikistä lähtevät laivat niin Hampuriin, Rotterdamiin kuin Antwerpeniin, joista tavara rahdataan eteenpäin Aasiaan ja Amerikkaan.

Maailmankaupan seurauksena norjalaisniemimaan idylliä rikkoo tauoton rekkaralli. Pelkästään Yaran tehtaalta jyrää Brevikiin sata dieselrekkaa päivässä.


”Tieliikenne on ollut tällaista jo vuosikaudet”, Orvik sanoo Yaran konttorissa Porsgrunnissa. ”Ideana oli siirtää liikenne merelle ja edistää kestävää kehitystä. Se oli kaiken lähtökohta.”


Orvik on 41-vuotias ja alkuperäiseltä koulutukseltaan merikapteeni. 1990-luvulla hän oli merillä ja tunsi tietysti silloisen navigointiteknologian.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Myöhemmin Orvik siirtyi liike-elämään. Kaksi vuotta sitten hän työskenteli Yaran rahoitus- ja logistiikkajohdossa ja sai kuningasajatuksen:

Kuljetetaan tehtaalta lähtevät lannoitekontit rekkojen sijasta päästöttömästi akkukäyttöisellä laivalla. Ja kun kerran siirrytään sähkölaivaan, niin mitäpä jos otetaan seuraavakin askel?

Laiva voisi olla myös itseohjautuva. Ja jos hankitaan itseohjautuva laiva, niin miksipä ei satsata myös lastausjärjestelmän automaatioon?

”Kaikki puhuvat vain laivasta, mutta ratkaisu on paljon enemmän kuin laiva”, Orvik tähdentää. ”Kyseessä on täysimittainen automaatiotarina: on laiva, mobiilipukkinosturi ja konttilukit.”

Tämä on satamasanastoa. Maallikkokielellä Orvik tarkoittaa, että laivan lisäksi myös lastausoperaatio toimii lopulta ilman ihmiskäsiä. Konttilukit kulkevat itsekseen Herøyan tehdasalueella, poimivat kontteja ja tuovat ne nosturille, joka lastaa laivan.



Lastausjärjestelmän toimittaa suomalainen Kalmar, joka on Cargotecin tytäryhtiö. Kalmarilta kerrotaan, että järjestelmän tuotekehitys ja suunnittelu tapahtuu Suomessa. Kauppahintaa Kalmarilta ei kerrota.

Nykyään puhutaan paljon autonomisesta liikenteestä. Tunnetuin esimerkki ovat itseohjautuvat autot, joiden kehitystyö on jo pitkällä ja jotka yleistynevät tosissaan 2020-luvulla.


Australiassa kaivosjätti Rio Tinto kuljetti heinäkuussa ensimmäistä kertaa rautamalmikuorman autonomisella junalla. Lastia oli 28 000 tonnia, ja matkaa taittui 280 kilometriä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Helikopterivalmistajista ainakin amerikkalainen Bell kehittää mallia, jonka on määrä lentää pilotin kanssa tai ilman.

Ilmailujätit Airbus ja Boeing taas panostavat jo autonomisten lentokoneiden aikaan. Matkustajaliikenteessä hidasteena saattaa tosin olla se, ettei matkustajia välttämättä innosta ajatus koneesta, jonka ohjaamossa ei ole ketään – tai jossa ohjaamoa ei edes ole.

Liikenteen suunta on joka tapauksessa selvä, kasvava itseohjautuvuus. Sama pätee merenkulkuun. Miehistöt eivät tule tarpeettomiksi vielä pitkään aikaan, mutta laivojen automaatio etenee.

Horisontissa häämöttävät etäohjatut ja täysin autonomiset ratkaisut. Jotkut valtiot ja yritykset pyrkivät määrätietoisesti täyteen itseohjautuvuuteen.

Näin esimerkiksi Japanissa, jossa valtion ja teknologiayritysten yhteenliittymällä on kunnianhimoinen tavoite: 250 itseohjautuvaa japanilaista valtamerialusta vuonna 2025.

Norjalaiset ovat sikäli muita edellä, että Yara Birkeland on jo käytännön toteutusvaiheessa. Tilaussopimus on tehty, ja marraskuussa laivaa aletaan rakentaa laivanrakennusyhtiö Vardin telakalla Romaniassa.


Yara Birkelandin hintalapuksi tulee noin 26 miljoonaa euroa. Perinteinen rahtialus olisi tuntuvasti halvempi, mutta Orvikin mukaan ratkaisu maksaa itsensä ajan myötä takaisin alhaisempina käyttökustannuksina.

Norjalainen puolustus- ja teknologiakonserni Kongsberg vastaa aluksen teknologiasta.

”Alus saadaan Norjaan syyskuussa 2019, ja sitten joulun tienoilla me pääsemme aloittamaan testaukset”, Orvik sanoo.

Ensi vaiheessa Yara Birkeland liikennöi miehitettynä. Tavoitteena on päästä täyteen itseohjautuvuuteen viimeistään vuonna 2022, kun teknologia varmasti toimii ja viranomaisilta on saatu luvat.

Orvik vie meidät kävelylle Herøyan tehdasalueelle. Uuteen aikakauteen on jo alettu valmistautua: rannalla puretaan vanhoja tehdasrakennuksia.

Tilalle rakennetaan rahtiterminaali, jossa on se suomalaisten suunnittelema kuljetus- ja lastausjärjestelmä. Automaatioastetta on siinäkin tarkoitus lisätä vaiheittain.


Seuraavaksi pääsemme Yaran tehdastornin katolle. Orvik kertoo, että kun 107-metrinen torni 1980-luvulla valmistui, se oli Norjan korkein rakennus.

Huipulta näkee kauas. Vuonoreitin eteläpäässä häämöttävät ison sillan pilarit.

Orvikin puheissa kiinnittää huomiota sävy. Hän puhuu Yara Birkeland -hankkeesta kuin se olisi mitä arkipäiväisin asia.

Vaikka ei se kyllä ole. Ajatus on liki henkeäsalpaava. Tuota norjalaista vuonoa kyntää lähivuosina laiva, jossa ei ole ihmisiä.

On pakko esittää klassikkokysymys: miltä nyt tuntuu?

”Onhan se vähän outoa”, Orvik sanoo. ”Lannoiteteollisuus on hyvin perinteistä teollisuutta. Samaan aikaan me otamme käyttöön huippumodernia teknologiaa.”



Porsgrunnin asukkaat suhtautuvat itseohjautuvaan vuonolaivaan varauksellisen myönteisesti – ”Onhan se vähän pelottava”

Etelä-Norjan Porsgrunnissa ollaan hyvin kartalla lannoitejätti Yaran vuonolaivahankkeesta. Itseohjautuva rahtialus on mittava hanke, joka vaikuttaa niemimaan elämänmenoon.

Alueen vientiteollisuus kukoistaa, ja siihen paikalliset suhtautuvat myönteisesti. Porsgrunnin mahtitekijä on aina ollut Yara ja sen edeltäjä Norsk Hydro.

”Vanhempanikin olivat töissä siellä”, kertoo Steinar Wikstrøm, 69, joka teki työuransa historianopettajana. ”Ihmiset täällä ovat olleet lojaaleja Norsk Hydrolle ja Yaralle, sehän on tarjonnut leivän ja pitänyt työntekijöistään hyvää huolta.”

Wikstrøm asuu viihtyisällä pientaloalueella. Hänellä oli meneillään nurmikonleikkuu, joka keskeytyi juttutuokiomme takia.


Wikstrømien kaunis kotitalo on ison tien varressa, ja tie on vilkkaasti liikennöity.

”Rekkoja menee tästä paljon”, Wikstrøm sanoo. Ja toden totta, vähän väliä ohi jyrisee raskas ajoneuvo matkalla Brevikin satamaan tai sieltä takaisin.

Wikstrøm kantaa erityisesti huolta koululaisista, jotka joutuvat ylittämään tietä. Toisaalta hän toteaa, ettei onnettomuuksia ole hänen tietoonsa tullut, ja hänen luulisi tietävän. Opettajanura lähiseudun kouluissa kesti 45 vuotta.

Yara Birkeland -laivaan Wikstrøm suhtautuu varauksellisen myönteisesti. Vuonoalushan vähentäisi rekkarallia.

Itseohjautuvuus kuitenkin arveluttaa: ”Vuonossa on vilkas veneliikenne. Itsellänikin on vene.”

”Onhan se vähän pelottavaa”, Wikstrøm summaa. ”Mutta kyllä siitä tulee ok.”

Suomi pyrkii ensimmäiseen aaltoon

Merenkulun kehityksessä Suomi pyrkii olemaan etujoukoissa.

Suomen tavoitteena on liikenneministeriön mukaan ”luoda maailman ensimmäiset miehittämättömän merenkulun tuotteet, palvelut ja toimiva ekosysteemi vuoteen 2025 mennessä”.

Ekosysteemi tarkoittaa liike-elämän kielellä karkeasti sitä, että jollakin talouden toimialalla muodostuu kokonaisuus.

”Suomella on erityisiä vahvuuksia meriliikenteen ja siihen liittyvän automaation edelläkävijämaaksi”, liikenneministeri Anne Berner sanoi edellämainitun linjauksen yhteydessä vuonna 2016.

Merenkulun teknologiaan vihkiytymättömän on vaikea arvioida Suomen mahdollista edelläkävijyyttä. Alan sisältä vakuutetaan, että Suomi on kärkimaita.

”Suomessa on vahva meriklusteri ja toimittajat [yritykset] ovat kansainvälisesti omien alojensa markkinajohtajia”, sanoo ekosysteemijohtaja Päivi Haikkola One Sea -yhteenliittymästä, johon kuuluvat Suomessa toimivat alan yritykset.

”Tämä yhdistettynä vahvaan it-klusteriin luo edellytykset autonomian kehittymiselle.”

Klusteri tarkoittaa saman alan yritysten rypästä, ja it-lyhenne tarkoittaa informaatioteknologiaa.

Suomessa on jopa itseohjautuvan meriliikenteen testialue. Jaakonmereksi nimetty alue on kooltaan satakunta neliökilometriä ja sijaitsee länsirannikolla Eurajoen kunnan edustalla.

Toistaiseksi Jaakonmerta ei kylläkään ole testeihin käytetty.

Suomalaisesta osaamisesta ehkä selvin todiste on se, että monet meriteollisuudessa toimivat kansainväliset suuryritykset ovat investoineet kehitystyössään juuri Suomeen.

Näitä suuryrityksiä ovat muun muassa sveitsiläiskonserni ABB, brittilähtöinen Rolls-Royce ja suomalainen Wärtsilä.

Rolls-Roycella on Suomessa muun muassa autonomisen meriliikenteen tutkimuskeskus Turussa. Kuluneena kesänä Rolls-Royce möi meriliiketoimintansa norjalaiselle Kongsberg-konsernille noin 560 miljoonalla eurolla.

Kongsberg on valtionyhtiö, eli Norjan valtiolla on siinä määräysvalta. HS kysyi Kongsbergiltä, aikooko se pitää Rolls-Roycen tutkimuskeskuksen Suomessa.

”Avainasemassa on varmistaa voitollinen toiminta, jotta voimme olla teollisuudenalan keskeinen innovaatioajuri”, vastasi Kongsbergin viestintäjohtaja Ronny Lie sähköpostitse.

”Meillä ei vielä ole johtopäätöksiä sen suhteen, miltä organisaatio tulee tarkkaan ottaen näyttämään, mitä järjestelyitä tehdään tai miten ne pannaan täytäntöön. Palaamme välttämättömiin toimenpiteisiin, kun olemme saaneet täyden kuvan Rolls-Roycen merenkulkuliiketoiminnasta.”

Rolls-Roycen merkitystä Kongsbergille Lie kuvaili näin:

”Hankinta on strategisesti tärkeä ja parantaa kilpailukykyä mittakaavaetujen, vahvemman globaalin läsnäolon ja kustannustehokkaamman ratkaisuvalikoiman kautta. Merenkulkuteollisuus globalisoituu entisestään, ja on elintärkeää kyetä tarjoamaan maailman johtavaa teknologiaa ja olla samalla läsnä asiakkaidemme paikallisilla markkinoilla.”

”Rolls-Roycen merenkulkuliiketoiminnan ja Kongsbergin osaaminen, tuotteet ja konseptit täydentävät toisiaan. Tällä hankinnalla asemoimme itsemme tulevaisuuden merenkulkuteollisuuden kokonaisvaltaisten ratkaisujen strategiseksi tarjoajaksi.”

ABB-konserni on toinen esimerkki globaalista toimijasta, joka on keskittänyt merkittävän osan meriteollisuuden kehitystyöstään Suomeen.

”Meillä on ohjelmistoja, jotka parantavat energiatehokkuutta ja laivan turvallisuutta erilaisissa ympäristöissä”, sanoo ABB:n automaatioliiketoiminnan johtaja Mikko Lepistö.

”Meillä on Suomessa myös paljon automaatioteknologian kehitystä. Ja sitten kolmantena meillä on Azipod-liiketoiminta eli ruoripotkurijärjestelmät.”

Lepistö painottaa, ettei siirtyminen autonomiseen merenkulkuun ole mikään itsetarkoitus.

”Suurinta osaa kehittämästämme teknologiasta käytetään ihan tavallisissa laivoissa, joissa on miehistöä. Me kehitämme teknologiaa, joka mahdollistaa tehokkaampia, turvallisempia ja taloudellisempia laivoja.”

Autonomian osalta Lepistö esittää vertailukohdaksi autot. Niissäkään ei siirrytä yhdellä loikalla perinteisistä autoista itseohjautuviin.

Teknologia kehittyy vaiheittain: tulee pysäköintiavustimia, kaistavahteja, liuta erilaisia sensoreita.

Laivoilla käytetään ja kehitetään samantyyppistä teknologiaa.

”Automaatioaste kasvaa koko ajan”, Lepistö sanoo. Sitä hän ei halua lähteä veikkaamaan, milloin valtamerillä liikkuu miehittämättömiä laivoja kaupallisessa käytössä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Laivat
  • Norja
  • Tulevaisuuskirjeenvaihtaja
  • Heikki Aittokoski

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomesta on tullut myrkkyä – Venäjällä tunnetaan syvää tyytymättömyyttä suomalaisia kohtaan

    2. 2

      Miksi ruotsalaiset ovat suomalaisia vauraampia? Ruotsissa osataan pelata lainalla ja osakkeilla, sanoo maan pankkivalvoja x

    3. 3

      Monille tuttu iltapäivän hetki on ensimmäinen merkki kaamos­väsymyksestä – Joka kolmas aikuinen potee pimeää, ja oireet alkavat usein kolme­kymppisenä

    4. 4

      Keskenmenoja on uuden tutkimuksen mukaan enemmän kuin raskauksia – kohtu valikoi tarkkaan, kenet se ottaa vastaan

      Tilaajille
    5. 5

      Tiesitkö, että oravan metsästys­kausi on nyt parhaimmillaan? Jahti­kautta jopa pidennettiin, koska se on osa hallituksen normin­purku­talkoita

    6. 6

      Kesän jälkeen äitien kasvoilta katosivat ilmeet, ja kätilö Rosmariini Tolonen näki sen – HS:n erikoisartikkeli vie vainottujen rohingyojen pakolaisleirille

      Tilaajille
    7. 7

      Ennätykselliset veronpalautukset maksuun tiistaina – ensi vuonna valtaosa ei enää saa ”joulupalautuksia”

    8. 8

      70 vuotta sitten Pariisissa kirjoitettiin ihmis­oikeuksien aakkoset, joita ilman maailma näyttäisi toisenlaiselta

    9. 9

      Vuonna 1984 demareiden katseet kohdistuivat nelivuotiaaseen poikaan – niin nytkin, sillä tuo sama poika yrittää pelastaa puolueen

    10. 10

      Nick Ayers kieltäytyi Valkoisen talon kansliapäällikön virasta – Trump ilmoittaa valintansa vuoden loppuun mennessä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kesän jälkeen äitien kasvoilta katosivat ilmeet, ja kätilö Rosmariini Tolonen näki sen – HS:n erikoisartikkeli vie vainottujen rohingyojen pakolaisleirille

      Tilaajille
    2. 2

      Painin päätteeksi Rauno Lehmusvyöry painoi liipaisinta, mutta varmistin pelasti poliisin hengen – Nyt ”vekselit lankeavat”, ja vakava sairaus nujertaa korsolaisen rikollis­joukon ydin­hahmoa

      Tilaajille
    3. 3

      Ennätykselliset veronpalautukset maksuun tiistaina – ensi vuonna valtaosa ei enää saa ”joulupalautuksia”

    4. 4

      Vuonna 1984 demareiden katseet kohdistuivat nelivuotiaaseen poikaan – niin nytkin, sillä tuo sama poika yrittää pelastaa puolueen

    5. 5

      HS selvitti Helsingin riitaisimmat taloyhtiöt – Haku­kone näyttää, millä alueilla riidellään eniten

    6. 6

      Rumien otsikoiden takaa löytyy maa, joka antaa hengittää – HS:n Laura Saarikoski ja muut suomalaiset kertovat, miksi USA on hyvä koti

      Tilaajille
    7. 7

      ”Todellinen vakavuus selvisi vasta paikan päällä” – Mies kuoli Keravan rautatieasemalla, poliisi otti kaksi kiinni taposta epäiltynä

    8. 8

      Yksi periaate oli presidentti George H. W. Bushille ehdoton elämän loppuun asti – viisivuotiaan Cooperin kirjekään ei kääntänyt hänen päätään

    9. 9

      Yksi kuoli, useita vaipui koomaan elektronisen musiikin festivaalilla Australiassa

    10. 10

      36-vuotias miljonääri on korvaamassa ex-kenraalin Valkoisen talon portin­vartijana – Kuva­kooste näyttää, miten tiuhaan Trumpin kabinetin ovi on käynyt

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies oli hurmaava, mutta kun yksiön ovi yöllä sulkeutui, Minna tajusi jotain olevan vialla – ”Minulle tapahtui asioita, joita en olisi halunnut tapahtuvan”

      Tilaajille
    2. 2

      Kansanedustaja Touko Aallon päälle käytiin Linnan juhlissa – ”Kahdella kädellä rintakehään niin voimakkaasti kuin pystyy”

    3. 3

      Kuvakooste: Valitsimme Linnan juhlien kymmenen säväyttävintä pukua – lukijoiden suosikiksi nousi 19-vuotias yllätysnimi

    4. 4

      Helsingissä hakaristilippujen kantaminen johti käsirysyyn, pidätyksiin ja epäilykseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan – Kaksi pidätettiin myös 612-soihtukulkueen häirinnästä

    5. 5

      Jopa syntyperäinen suomalainen saattaa pian voida menettää kansalaisuutensa – Eduskunta alkaa käsitellä kiistanalaista lakiesitystä

    6. 6

      Oulun poliisi varoittaa: Ulkomaalaistaustaiset miehet saalistavat nuoria tyttöjä netissä

    7. 7

      Näyttelijä Jasper Pääkkönen rikkoi asuvalinnallaan etikettiä – kumppanilla kultainen, käärmeteemainen paljettiasu

    8. 8

      ”Pienenä hain äitiä baarista” – Viisi huostaan otettua nuorta kertoo, miten lastensuojelu muutti heidän elämänsä

      Tilaajille
    9. 9

      Ystäväni ei vieläkään tiedä, mitä hänen ex-poikaystävänsä teki päivisin

    10. 10

      Jos et enää pysty keskittymään kirjaan, on syytä huolestua, sanoo aivotutkija – Näin lukeminen tekee meille hyvää lapsena, aikuisena ja vanhana

    11. Näytä lisää