Ulkomaat

Tässä on liikenteen vallankumous: Norjan rannikolla seilaa pian ”aavelaiva”

Autonomiset kulkuvälineet yleistyvät kovaa vauhtia. Rahtialus Yara Birkeland on ensimmäinen lajissaan. Sitä aletaan rakentaa tänä syksynä.

Ratkaisu on vuono, ja se taitaa olla erinomainen ratkaisu.

Etelänorjalaisen Porsgrunnin rannoilla on tekeillä vallankumous: lähivuosina Friervuonossa liikennöi itseohjautuva rahtilaiva, Yara Birkeland.



”Hanke on ainutlaatuinen”, sanoo lannoitekonserni Yaran projektipäällikkö Bjørn Tore Orvik. ”Maailman ensimmäinen kaupallisessa käytössä oleva autonominen laiva – sekä maailman ensimmäinen automaattinen lastinkäsittelyjärjestelmä.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Älylaiva Yara Birkeland on paraatiesimerkki siitä, miten perinteinen teollisuusyrityskin voi kehittää huikeita tulevaisuuden ratkaisuja.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tutustutaan ensin puitteisiin. Porsgrunn on viehättävä, norjalaisen vauras 35 000 asukkaan kaupunki. Talot ovat hyvässä maalissa ja pihat huoliteltuja. Monen kodin edustalla latautuu sähköauto.

Porsgrunnin laidalla on Herøyan teollisuusalue. Sen tunnetuin yritys on juuri Yara, jonka typpilannoitteita rahdataan pitkin planeettaa. Yaran tehdastornit hallitsevat Porsgrunnin siluettia.


Kaupungista etelään – Friervuonon ja Eidangervuonon välissä – on kymmenen kilometrin pituinen ja parin kilometrin levyinen niemi, jonka kärjen tuntumassa on Brevikin satama.

Tie Atlantille ja maailmanmarkkinoille kulkee Brevikin kautta. Brevikistä lähtevät laivat niin Hampuriin, Rotterdamiin kuin Antwerpeniin, joista tavara rahdataan eteenpäin Aasiaan ja Amerikkaan.

Maailmankaupan seurauksena norjalaisniemimaan idylliä rikkoo tauoton rekkaralli. Pelkästään Yaran tehtaalta jyrää Brevikiin sata dieselrekkaa päivässä.


”Tieliikenne on ollut tällaista jo vuosikaudet”, Orvik sanoo Yaran konttorissa Porsgrunnissa. ”Ideana oli siirtää liikenne merelle ja edistää kestävää kehitystä. Se oli kaiken lähtökohta.”


Orvik on 41-vuotias ja alkuperäiseltä koulutukseltaan merikapteeni. 1990-luvulla hän oli merillä ja tunsi tietysti silloisen navigointiteknologian.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Myöhemmin Orvik siirtyi liike-elämään. Kaksi vuotta sitten hän työskenteli Yaran rahoitus- ja logistiikkajohdossa ja sai kuningasajatuksen:

Kuljetetaan tehtaalta lähtevät lannoitekontit rekkojen sijasta päästöttömästi akkukäyttöisellä laivalla. Ja kun kerran siirrytään sähkölaivaan, niin mitäpä jos otetaan seuraavakin askel?

Laiva voisi olla myös itseohjautuva. Ja jos hankitaan itseohjautuva laiva, niin miksipä ei satsata myös lastausjärjestelmän automaatioon?

”Kaikki puhuvat vain laivasta, mutta ratkaisu on paljon enemmän kuin laiva”, Orvik tähdentää. ”Kyseessä on täysimittainen automaatiotarina: on laiva, mobiilipukkinosturi ja konttilukit.”

Tämä on satamasanastoa. Maallikkokielellä Orvik tarkoittaa, että laivan lisäksi myös lastausoperaatio toimii lopulta ilman ihmiskäsiä. Konttilukit kulkevat itsekseen Herøyan tehdasalueella, poimivat kontteja ja tuovat ne nosturille, joka lastaa laivan.



Lastausjärjestelmän toimittaa suomalainen Kalmar, joka on Cargotecin tytäryhtiö. Kalmarilta kerrotaan, että järjestelmän tuotekehitys ja suunnittelu tapahtuu Suomessa. Kauppahintaa Kalmarilta ei kerrota.

Nykyään puhutaan paljon autonomisesta liikenteestä. Tunnetuin esimerkki ovat itseohjautuvat autot, joiden kehitystyö on jo pitkällä ja jotka yleistynevät tosissaan 2020-luvulla.


Australiassa kaivosjätti Rio Tinto kuljetti heinäkuussa ensimmäistä kertaa rautamalmikuorman autonomisella junalla. Lastia oli 28 000 tonnia, ja matkaa taittui 280 kilometriä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Helikopterivalmistajista ainakin amerikkalainen Bell kehittää mallia, jonka on määrä lentää pilotin kanssa tai ilman.

Ilmailujätit Airbus ja Boeing taas panostavat jo autonomisten lentokoneiden aikaan. Matkustajaliikenteessä hidasteena saattaa tosin olla se, ettei matkustajia välttämättä innosta ajatus koneesta, jonka ohjaamossa ei ole ketään – tai jossa ohjaamoa ei edes ole.

Liikenteen suunta on joka tapauksessa selvä, kasvava itseohjautuvuus. Sama pätee merenkulkuun. Miehistöt eivät tule tarpeettomiksi vielä pitkään aikaan, mutta laivojen automaatio etenee.

Horisontissa häämöttävät etäohjatut ja täysin autonomiset ratkaisut. Jotkut valtiot ja yritykset pyrkivät määrätietoisesti täyteen itseohjautuvuuteen.

Näin esimerkiksi Japanissa, jossa valtion ja teknologiayritysten yhteenliittymällä on kunnianhimoinen tavoite: 250 itseohjautuvaa japanilaista valtamerialusta vuonna 2025.

Norjalaiset ovat sikäli muita edellä, että Yara Birkeland on jo käytännön toteutusvaiheessa. Tilaussopimus on tehty, ja marraskuussa laivaa aletaan rakentaa laivanrakennusyhtiö Vardin telakalla Romaniassa.


Yara Birkelandin hintalapuksi tulee noin 26 miljoonaa euroa. Perinteinen rahtialus olisi tuntuvasti halvempi, mutta Orvikin mukaan ratkaisu maksaa itsensä ajan myötä takaisin alhaisempina käyttökustannuksina.

Norjalainen puolustus- ja teknologiakonserni Kongsberg vastaa aluksen teknologiasta.

”Alus saadaan Norjaan syyskuussa 2019, ja sitten joulun tienoilla me pääsemme aloittamaan testaukset”, Orvik sanoo.

Ensi vaiheessa Yara Birkeland liikennöi miehitettynä. Tavoitteena on päästä täyteen itseohjautuvuuteen viimeistään vuonna 2022, kun teknologia varmasti toimii ja viranomaisilta on saatu luvat.

Orvik vie meidät kävelylle Herøyan tehdasalueelle. Uuteen aikakauteen on jo alettu valmistautua: rannalla puretaan vanhoja tehdasrakennuksia.

Tilalle rakennetaan rahtiterminaali, jossa on se suomalaisten suunnittelema kuljetus- ja lastausjärjestelmä. Automaatioastetta on siinäkin tarkoitus lisätä vaiheittain.


Seuraavaksi pääsemme Yaran tehdastornin katolle. Orvik kertoo, että kun 107-metrinen torni 1980-luvulla valmistui, se oli Norjan korkein rakennus.

Huipulta näkee kauas. Vuonoreitin eteläpäässä häämöttävät ison sillan pilarit.

Orvikin puheissa kiinnittää huomiota sävy. Hän puhuu Yara Birkeland -hankkeesta kuin se olisi mitä arkipäiväisin asia.

Vaikka ei se kyllä ole. Ajatus on liki henkeäsalpaava. Tuota norjalaista vuonoa kyntää lähivuosina laiva, jossa ei ole ihmisiä.

On pakko esittää klassikkokysymys: miltä nyt tuntuu?

”Onhan se vähän outoa”, Orvik sanoo. ”Lannoiteteollisuus on hyvin perinteistä teollisuutta. Samaan aikaan me otamme käyttöön huippumodernia teknologiaa.”



Porsgrunnin asukkaat suhtautuvat itseohjautuvaan vuonolaivaan varauksellisen myönteisesti – ”Onhan se vähän pelottava”

Etelä-Norjan Porsgrunnissa ollaan hyvin kartalla lannoitejätti Yaran vuonolaivahankkeesta. Itseohjautuva rahtialus on mittava hanke, joka vaikuttaa niemimaan elämänmenoon.

Alueen vientiteollisuus kukoistaa, ja siihen paikalliset suhtautuvat myönteisesti. Porsgrunnin mahtitekijä on aina ollut Yara ja sen edeltäjä Norsk Hydro.

”Vanhempanikin olivat töissä siellä”, kertoo Steinar Wikstrøm, 69, joka teki työuransa historianopettajana. ”Ihmiset täällä ovat olleet lojaaleja Norsk Hydrolle ja Yaralle, sehän on tarjonnut leivän ja pitänyt työntekijöistään hyvää huolta.”

Wikstrøm asuu viihtyisällä pientaloalueella. Hänellä oli meneillään nurmikonleikkuu, joka keskeytyi juttutuokiomme takia.


Wikstrømien kaunis kotitalo on ison tien varressa, ja tie on vilkkaasti liikennöity.

”Rekkoja menee tästä paljon”, Wikstrøm sanoo. Ja toden totta, vähän väliä ohi jyrisee raskas ajoneuvo matkalla Brevikin satamaan tai sieltä takaisin.

Wikstrøm kantaa erityisesti huolta koululaisista, jotka joutuvat ylittämään tietä. Toisaalta hän toteaa, ettei onnettomuuksia ole hänen tietoonsa tullut, ja hänen luulisi tietävän. Opettajanura lähiseudun kouluissa kesti 45 vuotta.

Yara Birkeland -laivaan Wikstrøm suhtautuu varauksellisen myönteisesti. Vuonoalushan vähentäisi rekkarallia.

Itseohjautuvuus kuitenkin arveluttaa: ”Vuonossa on vilkas veneliikenne. Itsellänikin on vene.”

”Onhan se vähän pelottavaa”, Wikstrøm summaa. ”Mutta kyllä siitä tulee ok.”

Suomi pyrkii ensimmäiseen aaltoon

Merenkulun kehityksessä Suomi pyrkii olemaan etujoukoissa.

Suomen tavoitteena on liikenneministeriön mukaan ”luoda maailman ensimmäiset miehittämättömän merenkulun tuotteet, palvelut ja toimiva ekosysteemi vuoteen 2025 mennessä”.

Ekosysteemi tarkoittaa liike-elämän kielellä karkeasti sitä, että jollakin talouden toimialalla muodostuu kokonaisuus.

”Suomella on erityisiä vahvuuksia meriliikenteen ja siihen liittyvän automaation edelläkävijämaaksi”, liikenneministeri Anne Berner sanoi edellämainitun linjauksen yhteydessä vuonna 2016.

Merenkulun teknologiaan vihkiytymättömän on vaikea arvioida Suomen mahdollista edelläkävijyyttä. Alan sisältä vakuutetaan, että Suomi on kärkimaita.

”Suomessa on vahva meriklusteri ja toimittajat [yritykset] ovat kansainvälisesti omien alojensa markkinajohtajia”, sanoo ekosysteemijohtaja Päivi Haikkola One Sea -yhteenliittymästä, johon kuuluvat Suomessa toimivat alan yritykset.

”Tämä yhdistettynä vahvaan it-klusteriin luo edellytykset autonomian kehittymiselle.”

Klusteri tarkoittaa saman alan yritysten rypästä, ja it-lyhenne tarkoittaa informaatioteknologiaa.

Suomessa on jopa itseohjautuvan meriliikenteen testialue. Jaakonmereksi nimetty alue on kooltaan satakunta neliökilometriä ja sijaitsee länsirannikolla Eurajoen kunnan edustalla.

Toistaiseksi Jaakonmerta ei kylläkään ole testeihin käytetty.

Suomalaisesta osaamisesta ehkä selvin todiste on se, että monet meriteollisuudessa toimivat kansainväliset suuryritykset ovat investoineet kehitystyössään juuri Suomeen.

Näitä suuryrityksiä ovat muun muassa sveitsiläiskonserni ABB, brittilähtöinen Rolls-Royce ja suomalainen Wärtsilä.

Rolls-Roycella on Suomessa muun muassa autonomisen meriliikenteen tutkimuskeskus Turussa. Kuluneena kesänä Rolls-Royce möi meriliiketoimintansa norjalaiselle Kongsberg-konsernille noin 560 miljoonalla eurolla.

Kongsberg on valtionyhtiö, eli Norjan valtiolla on siinä määräysvalta. HS kysyi Kongsbergiltä, aikooko se pitää Rolls-Roycen tutkimuskeskuksen Suomessa.

”Avainasemassa on varmistaa voitollinen toiminta, jotta voimme olla teollisuudenalan keskeinen innovaatioajuri”, vastasi Kongsbergin viestintäjohtaja Ronny Lie sähköpostitse.

”Meillä ei vielä ole johtopäätöksiä sen suhteen, miltä organisaatio tulee tarkkaan ottaen näyttämään, mitä järjestelyitä tehdään tai miten ne pannaan täytäntöön. Palaamme välttämättömiin toimenpiteisiin, kun olemme saaneet täyden kuvan Rolls-Roycen merenkulkuliiketoiminnasta.”

Rolls-Roycen merkitystä Kongsbergille Lie kuvaili näin:

”Hankinta on strategisesti tärkeä ja parantaa kilpailukykyä mittakaavaetujen, vahvemman globaalin läsnäolon ja kustannustehokkaamman ratkaisuvalikoiman kautta. Merenkulkuteollisuus globalisoituu entisestään, ja on elintärkeää kyetä tarjoamaan maailman johtavaa teknologiaa ja olla samalla läsnä asiakkaidemme paikallisilla markkinoilla.”

”Rolls-Roycen merenkulkuliiketoiminnan ja Kongsbergin osaaminen, tuotteet ja konseptit täydentävät toisiaan. Tällä hankinnalla asemoimme itsemme tulevaisuuden merenkulkuteollisuuden kokonaisvaltaisten ratkaisujen strategiseksi tarjoajaksi.”

ABB-konserni on toinen esimerkki globaalista toimijasta, joka on keskittänyt merkittävän osan meriteollisuuden kehitystyöstään Suomeen.

”Meillä on ohjelmistoja, jotka parantavat energiatehokkuutta ja laivan turvallisuutta erilaisissa ympäristöissä”, sanoo ABB:n automaatioliiketoiminnan johtaja Mikko Lepistö.

”Meillä on Suomessa myös paljon automaatioteknologian kehitystä. Ja sitten kolmantena meillä on Azipod-liiketoiminta eli ruoripotkurijärjestelmät.”

Lepistö painottaa, ettei siirtyminen autonomiseen merenkulkuun ole mikään itsetarkoitus.

”Suurinta osaa kehittämästämme teknologiasta käytetään ihan tavallisissa laivoissa, joissa on miehistöä. Me kehitämme teknologiaa, joka mahdollistaa tehokkaampia, turvallisempia ja taloudellisempia laivoja.”

Autonomian osalta Lepistö esittää vertailukohdaksi autot. Niissäkään ei siirrytä yhdellä loikalla perinteisistä autoista itseohjautuviin.

Teknologia kehittyy vaiheittain: tulee pysäköintiavustimia, kaistavahteja, liuta erilaisia sensoreita.

Laivoilla käytetään ja kehitetään samantyyppistä teknologiaa.

”Automaatioaste kasvaa koko ajan”, Lepistö sanoo. Sitä hän ei halua lähteä veikkaamaan, milloin valtamerillä liikkuu miehittämättömiä laivoja kaupallisessa käytössä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Laivat
  • Norja
  • Tulevaisuuskirjeenvaihtaja
  • Heikki Aittokoski

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Lehti julkaisi karmivia yksityiskohtia: Sauditoimittajan epäilty surma kesti seitsemän minuuttia

    2. 2

      Saako toimittaja ilmoittaa raskauttavia tietoja työnantajalle – Louhimiehen tapauksessa on yksi merkittävä ero viimekeväiseen somekohuun

      Tilaajille
    3. 3

      Maailmasta loppuu metalli, kun 80% puhelimista jää kierrättämättä – Syy on kuluttajien hölmö tapa, sanoo asiantuntija, jonka kanssa HS purki iPhonen ja tutki sen metallit

      Tilaajille
    4. 4

      Helsingin kirjamessut perui Kiuas-kirjakustantamon osallistumisen messuille – Kustantamon taustalla äärioikeistolaisista kommenteista tunnettu Timo Hännikäinen

    5. 5

      Hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 101–73 – Oppositiostakin tukea hallituksen linjalle

    6. 6

      Yliopistollinen tutkimus: Miehet pitävät vaimot uskollisina ansaitsemalla heitä paremmin – uskotonta vaimoa uhkaa kulutusmahdollisuuksien väheneminen

    7. 7

      Poliisi: Rikolliset hakivat pikavippejä yli 180 000 eurolla toisen ihmisen nimiin

    8. 8

      Donald Trump haukkui Stormy Danielsia Twitterissä hevosnaamaksi – ja ihmiset vetosivat heti presidentin vaimoon, jolla saattaisi olla ratkaisu

    9. 9

      Ylisuorittajien ongelmat ovat ylellisyyttä – Minun on vaikea surra ihmisten puolesta, jotka ovat saavuttaneet elämässään liikaa

    10. 10

      Särötön kuva ”tavallisista suomalaispojista” SS-joukoissa romuttuu vuoden tärkeimmässä sotahistorian teoksessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ylisuorittajien ongelmat ovat ylellisyyttä – Minun on vaikea surra ihmisten puolesta, jotka ovat saavuttaneet elämässään liikaa

    2. 2

      Sakot voi saada myös 24 tunnin paikalla, koska pysäköinninvalvojilla on salapoliisi­keinonsa – seitsemän kysymystä ja vastausta parkkikiekon käytöstä

    3. 3

      Yliopistollinen tutkimus: Miehet pitävät vaimot uskollisina ansaitsemalla heitä paremmin – uskotonta vaimoa uhkaa kulutusmahdollisuuksien väheneminen

    4. 4

      Raaka joukkotappelu Konalassa keskellä kirkasta päivää: Kaksi epäiltyä tapon yritystä ja kaksi pahoinpitelyä – poliisi otti kiinni kuusi ihmistä

    5. 5

      Väkivaltainen exä tarkkaili kumppaniaan älyjääkaapin avulla – Älylaitteilla ja niiden vakoiluohjelmilla tehdään ankaraa lähisuhdeväkivaltaa, jossa rajana on vain mielikuvitus

      Tilaajille
    6. 6

      Särötön kuva ”tavallisista suomalaispojista” SS-joukoissa romuttuu vuoden tärkeimmässä sotahistorian teoksessa

    7. 7

      Tämä riemastuttava maalaus Donald Trumpista ja entisistä presidenteistä nousi koko internetin vitsin aiheeksi – eikä ihme, koska se on täynnä upeita yksityiskohtia

    8. 8

      Uusi löytö voi muuttaa historiankirjoituksen Pompeijin tuhon ajankohdasta – päivämäärä löytyikin kirjoitettuna seinään

    9. 9

      Kokeile HS:n elvytyspelillä, osaatko painelu-puhalluselvytyksen

    10. 10

      Aku Louhimies väittää ohjauspestinsä kansainvälisessä sarjassa olevan katkolla Ylen toimittajan takia – Ohjaajan agentti: Toinen henkilö työskentelee nyt Louhimiehen jaksojen parissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta, osa 37: Akseli Valmunen kuvasi lähiötä, jossa latvialaiset telakkatyöläiset ja suomalaiset työttömät elävät rinnakkain

      Tilaajille
    2. 2

      Helsinki laski, että 87-vuotias Eeva tulee kuukauden toimeen 101 eurolla – sosiaali­työntekijä neuvoi myymään asunnon tai ottamaan lainaa lääkkeisiin

    3. 3

      Verohallinto julkaisi Instagramissa kenties kaikkien aikojen kuivimman vitsin, eikä kukaan oikein tiedä, mitä siitä pitäisi ajatella

    4. 4

      Neljän kuukauden korvatulehdus ja kuusi poskiontelotulehdusta päälle – Karoliina Sallinen-Pentikäisen loputtomaan sairasteluun löytyi syy, joka on suomalaisille erityisen tyypillinen

      Tilaajille
    5. 5

      ”Turha niitä on enää töihin koittaa, ne on ryypänneet terveytensä jo” – Turun telakka takoo vaurautta, mutta sen varjossa elää köyhyyteen käpertynyt lähiö

      Tilaajille
    6. 6

      Suomessakin suositun antibiootin käyttöä rajoitetaan vakavien haittojen takia – Lääke aiheuttanut revenneitä jänteitä, lihas­kipuja ja uni­häiriöitä

    7. 7

      Maailmanloppu on tulossa, ja se on kaikin tavoin erilainen kuin aiemmat maailmanloput

    8. 8

      Puolen metrin syvyydestä löytyi tuhat vuotta vanha viikinkilaiva Norjassa – ”Tämä on maailman­sensaatio”

    9. 9

      ”Tasa-arvoinen peruskoulu on vitsi” – Elina Tuomesta tuli uupuvien opettajien ääni­torvi ja nyt hän sanoo, että Suomessa tehdään ihmis­oikeus­loukkauksia

      Tilaajille
    10. 10

      Asiantuntijoiden varoitus poliiseille: Älä katso iPhone-puhelinta

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Oppilaitoksessa räjähti Krimillä, useita ihmisiä kuollut – Venäjä tutkii terrori-iskuna, rehtori kertoo itsemurhaiskusta ja asemiehistä
    3. Hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 101–73 – Oppositiostakin tukea hallituksen linjalle
    4. Poliisi: Rikolliset hakivat pikavippejä yli 180 000 eurolla toisen ihmisen nimiin
    5. Saako toimittaja ilmoittaa raskauttavia tietoja työnantajalle – Louhimiehen tapauksessa on yksi merkittävä ero viimekeväiseen somekohuun Tilaajille
    6. Hyperandrogeeninen Caster Semenya ei ehkä pääse kilpailemaan ensi kesänä lainkaan – naisurheilijoiden kohutut testosteronisäännöt viivästyvät
    7. Stubbille ei ilmestynyt uusia kilpailijoita Euroopan johtajaksi – vastaan tulee saksalaiskonservatiivi Weber
    8. Lehti julkaisi karmivia yksityiskohtia: Sauditoimittajan epäilty surma kesti seitsemän minuuttia
    9. Maailmasta loppuu metalli, kun 80% puhelimista jää kierrättämättä – Syy on kuluttajien hölmö tapa, sanoo asiantuntija, jonka kanssa HS purki iPhonen ja tutki sen metallit Tilaajille
    10. Helsingin kirjamessut perui Kiuas-kirjakustantamon osallistumisen messuille – Kustantamon taustalla äärioikeistolaisista kommenteista tunnettu Timo Hännikäinen
    11. Suursijoittaja viimeistelee rahanpesu­ilmoituksen tekemistä Nordeasta myös Suomen viranomaisille – HS käy läpi, mistä tapauksessa on kyse
    12. Näytä lisää