Grafiikka näyttää, kuinka tsunami­aalto pääsi etenemään kuin suppilossa Indonesian rannikolla – Tutkijat yllättyivät sivuttaisen maan­järistyksen aiheuttamasta hyöky­aallosta

Maanjäristys iski 7,5 magnitudin voimalla Indonesian Sulawesin saaren länsirannikolle perjantaina iltapäivällä Suomen aikaahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005847088.html.

Järistyksen myötä Indonesian meteorologian-, ilmastotieteen- ja geofysiikan virasto BMKG antoi tsunamivaroituksen – ja perui sen 34 minuuttia myöhemmin. 800 kilometrin tuntinopeudella liikkunut tsunami iskeytyi lahden pohjukassa sijaitsevaan Palun kaupunkiin jopa kuusi metriä korkeana aiheuttaen valtavat tuhot.

Viranomaisten mukaan 200 kilometrin päässä sijainnut lähin tsunameja ennakoiva anturi oli rekisteröinyt vain ”vähäpätöisen” kuuden senttimetrin aallon. Uutistoimisto Reutersin haastattelemat tutkijat ovat olleet yllättyneitä siitä, että sivuttaisliikkeessä toisiinsa osuneet mannerlaatat ovat aiheuttaneet tsunamin.

”Voi olla, että järistyksen luoma isku on aiheuttanut vedenalaisen maanvyörymän”, tsunamitutkija Abdul Muharihttps://www.hs.fi/haku/?query=abdul+muhari arvioi Reutersille.

Seismologian instituutin yliopistotutkija Päivi Mäntyniemihttps://www.hs.fi/haku/?query=paivi+mantyniemi kertoo HS:lle, että normaalisti tsunami syntyy merenpohjan kohoamisesta.

”Voimakas tuuppaus ylöspäin saa vesimassat liikkeelle.”

Maanantaina Indonesian hallinto pyysi https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005847088.htmlkansainvälistä apua kriisin hoitamiseen. Toistaiseksi vahvistettuja kuolleita on 832, mutta uhriluvun pelätään nousevan huomattavasti, sillä tsunamin ja sitä edeltävän järistyksen vaikutusalueella on yhä laajoja alueita, joihin ei ole saatu lainkaan yhteyttä.

Miten tsunamihälytysjärjestelmä toimii?

Kun maa järisee jossain, siitä saadaan tieto seismometrien avulla ympäri maailmaa. Mitä pidemmälle järistyksestä lähtenyt seisminen aalto etenee, sitä enemmän itse järistyksestä saadaan tietoa. Ensimmäiset 10–20 minuuttia ovat kriittisiä, koska tiedot eivät ole vielä kovin varmoja. Tämä on haasteellista lähialueita ajatellen, Mäntyniemi kertoo.

Tsunamivaroitukseen vaikuttaa esimerkiksi tieto siitä, onko järistyksen keskus maalla vai merellä. Tapahtunutta järistystä verrataan historialliseen tietoon tsunameista alueella. Tämän jälkeen tehdään päätös tsunamihälytyksestä, kertoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Paavo Korpelahttps://www.hs.fi/haku/?query=paavo+korpela.

Korpelan mukaan Suomessa tsunameista saadaan ensitieto kansainvälisestä automaattijärjestelmästä. Tämän jälkeen Ilmatieteen laitos ja seismologian laitos konsultoivat tarvittaessa asiasta keskenään. Sen jälkeen asiasta tiedotetaan valtioneuvoston kansliaan ja siitä eteenpäin presidentille. Näin siis toimitaan isompien katastrofien tapahtuessa. Valtion johto saa tällä tavoin asiantuntijan varmistamaa tietoa.

Ilmatieteen laitoksen merentutkimuksen päällikkö, tutkimusprofessori Jari Haapalahttps://www.hs.fi/haku/?query=jari+haapala sanoo, että kansainvälisen tsunamivaroituksen jälkeen toiminnasta päätetään kansallisella tasolla.

”Esimerkiksi Japanin vuoden 2011 tsunamista ihmiset saivat tekstiviestejä ja hälytyssireenit soivat rannikkokaupungeissa”, Haapala sanoo.

Tsunami voi edetä avomerellä vain muutaman sentin korkuisena, eikä ihminen sitä välttämättä huomaa vielä siinä vaiheessa.

Merenpohjaan asennetut paineanturit sen sijaan huomaavat. Kansainvälisen merenpinnanseurantajärjestelmän anturit välittävät tietoa ympäri maailmaa merenpinnan vaihtelusta ja esimerkiksi mahdollisista tsunameista.

Se, että lähin tuollainen anturi oli 200 kilometrin päässä tsunamin rantautumisesta ei kuitenkaan selitä kaikkea. Maanjäristyksen keskus ja Palun kaupunki ovat vain noin 100 kilometrin päässä toisistaan. Tsunamiaalto eteni paikallisten viranomaisten mukaan 800 kilometrin tuntinopeutta.

Päivystävä meteorologi Paavo Korpela arvioi, että jos tsunameja ennakoiva anturi olisi ollut optimaalisessa kohdassa, se olisi voinut estää tsunamivaroituksen perumisen, mutta ei anturin puuttumisesta syyllistä voi tehdä. Antureita ei kuitenkaan voi jokaiseen meren kolkkaan saada.

Samoilla linjoilla on myös tutkimusprofessori Haapala.

”Tässä tapauksessa varoaika jää lyhyeksi, mutta varmastikin anturi olisi voinut joitakin ihmisiä pelastaa.”

Sulawesin Palussa ihmisten varoittamista vaikeuttivat myös maanjäristyksen vahingoittamat sähkö- ja viestintäjärjestelmät. Lisäksi Sulawesin rannikolla ei ole sireenijärjestelmää.

Tsunamiaalto ehti kasvaa joidenkin tietojen mukaan jopa kuusimetriseksi. Palun kaupunki sijaitsee vain pari kilometriä leveän ja parikymmentä kilometriä pitkän lahden pohjukassa. Edetessään kohti kaupunkia aalto kasvoi nopeasti. Kun vesi ei pääse leviämään sivuille, se nousee ylöspäin.

”Lahden perukoilla vaihtelut ovat aina suuremmat. Tämän voi huomata meilläkin esimerkiksi Pohjanlahdella”, Korpela sanoo.