Anna joululahja, joka on aina ajankohtainen

– Tilaa lahjaksi Hesari

Ulkomaat

Ilmastoteoissa pitää kiristää tuntuvasti tahtia – Maailman pelastaminen vaatii tutkijoiden mukaan muutoksia myös tavallisilta ihmisiltä

Kansainvälinen ilmastopaneeli julkistaa maanantaina raportin, joka varoittaa, että jo 1,5 asteen lämpeneminen on vaarallista.

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC varoittaa uudessa raportissaan hälyttävistä vaikutuksista, jos maapallon keskilämpötila nousee enemmän kuin 1,5 astetta.

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan, professori Markku Ollikaisen mukaan tutkimukset osoittavat, että ilmastotoimilla on paljon suurempi kiire kuin aikaisemmin on ajateltu.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Tutkijoiden viesti on päivänselvä: koko maailman pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä”, Ollikainen sanoo.

Raportin tiivistelmä julkaistaan varhain maanantaina Suomen aikaa. Ennakkotietojen mukaan luvassa on kovaa tekstiä maapallon tulevaisuudesta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

IPCC:n mukaan nykyisellä päästötasolla 1,5 asteen lämpötilan nousu esiteolliseen aikaan verrattuna saavutetaan noin vuonna 2040, jo 22 vuoden kuluttua.

Pariisin ilmastosopimuksessa maat sitoutuivat rajoittamaan maapallon keskilämpötilan nousun kahteen asteeseen. Tutkijoiden mukaan kahdenkin asteen lämpenemisellä olisi niin vakavia seurauksia, että tavoitetta pitää kiristää.

Nykymenolla maapallon keskilämpötila nousee kolme astetta. Kolmen tai jopa neljän asteen lämpenemistä pidetään katastrofaalisena.


Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ei enää riitä, että teollisuuslaitokset vähentävät ilmastopäästöjään. Länsimaissa kulutustottumusten pitää muuttua. Se tarkoittaa esimerkiksi lihansyönnin vähentämistä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ilmastopolitiikkaa on kiristettävä tuntuvasti myös Suomessa. Iso kysymys ovat metsät ja niiden käyttö.

”Jos Suomi tähtää 1,5 asteen tavoitteen edellyttämiin päästövähennyksiin, Suomen tulee olla hiilineutraali 2030-luvun puoliväliin mennessä. Silloin luonnon hiilinielun pitäisi olla yhtä suuri kuin päästöjen”, Ollikainen painottaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Hiilinieluja ovat metsät, suot ja meret, jotka sitovat itseensä hiilidioksidia ja hillitsevät ilmastonmuutosta.

Suomen ilmastopaneelin mukaan Suomen tulee vuoteen 2050 mennessä vähentää fossiilisia päästöjään jopa 100–150 prosenttia. Tämä edellyttää nielujen vahvistamista. Sen sijaan metsänielujen alasajo hakkuita lisäämällä ei ole Suomelle hyväksi, Ollikainen korostaa.

Ensimmäinen toimi kohti hiilineutraaliutta on kivihiilestä ja turpeesta irrottautuminen. Seuraava askel on päästötön liikenne. Sitä on Ollikaisen mukaan edistettävä muuten kuin polttomoottoriliikenteen kautta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Henkilöautoliikenteessä on mahdollisimman pian otettava käyttöön vaihtoehtoiset käyttövoimat, kuten vety ja sähkö.”

Vaihtoehto ei Ollikaisen mukana ole puusta tehty biopolttoaine.

”Jo nyt on olemassa riski, että nielu vähenee lisääntyvillä hakkuilla.”

Miksi 1,5 asteen rajaa pidetään tärkeänä?

”Jo nyt on jo näkyvissä muutoksia, joita ei haluta nähdä. Jo kahden asteen lämpötilan nousu tuo ongelmia. Siksi nyt haetaan alempaa tasoa”, sanoo ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman johtaja Mikael Hildén Suomen ympäristökeskuksesta.

Sään ääri-ilmiöihin, kuten tulviin ja myrskyihin, liittyvät luonnonkatastrofit ovat yleistyneet. Ne tuottavat myös suurimmat taloudelliset vahingot, viime vuonna noin 290 miljardia euroa.


”Mitä enemmän ilmasto lämpenee, sitä enemmän tulee epätoivottuja ilmiöitä”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja Ari Laaksonen.

Maailmanlaajuisesti suurin muutos Laaksosen mukaan on merenpinnan nousu. Merenpinta nousee vielä pitkään, vaikka päästöt vähenevätkin.

Merenpinnan nousu on tuhoisaa etenkin Tyynenmeren saarivaltioille ja vähiten kehittyneille maille, jotka nostivat 1,5 asteen tavoitteen esiin jo Kööpenhaminan ilmastokokouksessa vuonna 2009.

Tiedejulkaisu Earth System Dynamicsissa vuonna 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan 1,5:n ja kahden asteen erot ovat hyvin konkreettisia:

Jos keskilämpötila nousee 1,5 astetta, vehnän tuotannon ennustetaan laskevan trooppisilla alueilla yhdeksän prosenttia vuosien 1986–2005 tasoon verrattuna. Kahden asteen maailmassa vehnäsadot pienenisivät 16 prosenttia.

1,5 asteen maailmassa merenpinta nousisi keskimäärin 40 senttimetriä ja kahden asteen maailmassa 50 senttimetriä vuoteen 2100 mennessä.

Kahden asteen maailmassa 98 prosenttia eli lähes kaikki maailman koralleista olisivat vaarassa kuolla vuoden 2050 jälkeen. 1,5 asteen maailmassa vaarassa olisi 90 prosenttia koralleista.

Ympäristöjärjestö WWF:n suojelujohtajan Jari Luukkosen mukaan vakavat oireet ovat jo nähtävissä.

”Korallien vaaleneminen ja kuoleminen vaikuttaa kymmenien, ellei satojen tuhansien ihmisten ruokahuoltoon, sillä korallit ovat tärkeä kala-aitta muun muassa Aasiassa”, hän sanoo.


Onko 1,5 asteen tavoite mahdollinen?

Monet tutkijat ovat todenneet, että tavoitteeseen pääsy on hyvin vaikeaa. Se tarkoittaisi, että kasvihuonekaasujen päästöjä pitäisi leikata paljon nopeammin kuin kahden asteen tavoitteessa.

Päästötavoitteita pitää joka tapauksessa kiristää huomattavasti, sillä tähän mennessä luvattujen päästövähennysten perusteella ilmasto lämpenisi noin kolme astetta.

IPCC:n mukaan fossiiliset polttoaineet pitäisi ajaa alas nopeasti. Se tarkoittaisi radikaaleja muutoksia nykymenoon. Nyt fossiilisten polttoaineiden kulutus kasvaa.

Vuoden 2050 jälkeen maailman pitäisi olla hiilinegatiivinen, eli tarvittaisiin paljon nykyistä enemmän hiilinieluja, kuten metsiä tai vasta kehitteillä olevaa teknologiaa, jolla hiilidioksidia voitaisiin poistaa ilmakehästä.

Miten paljon maailma ja Suomi ovat jo lämmenneet?

Maailman keskilämpötila on noussut 1800-luvun puolivälin esiteollisesta ajasta yli asteen. Pohjoiset alueet ovat lämmenneet nopeammin, sillä arktinen alue lämpenee kaksinkertaisella nopeudella muuhun maailmaan nähden.

Suomessa keskilämpötila on noussut yli kaksi astetta. Jos maailma lämpenee kaksi astetta, Suomessa nousu on neljä astetta.

Ennätyksiä on rikottu lähes vuosittain. Maapallon mittaushistorian kahdeksastatoista lämpimimmästä vuodesta 17 on koettu 2000-luvulla.


Mitä Suomessa on odotettavissa?

Luvassa on leutoja talvia, rankkasateita sekä kuivuus- ja hellejaksoja – ennen kaikkea epävakaista. Sademäärä voi kasvaa jopa viidenneksellä, ja rankkasateiden aiheuttamat kaupunkitulvat voivat yleistyä.

Laaksosen mukaan vuoden 2018 kaltaiset hellekesät yleistyvät, pahempiakin on odotettavissa. Eniten ilmastonmuutos vaikuttaa talviin. Lunta on yhtä vähän kuin Tanskassa tai Pohjois-Saksassa.

Jos globaaleja päästöjä ei rajoiteta, Keski-Suomessa vallitsisi Ilmatieteen laitoksen mukaan 2080-luvulla samanlainen ilmasto kuin nykyisin Unkarissa. Pahimpien ennusteiden mukaan Lounais-Suomen ilmasto on vuosisadan lopulla samanlainen kuin Italian Milanossa.

Dramaattisia muutoksia ilmastossa ei toistaiseksi ole ollut. Hildénin mukaan viime kesä kuitenkin on näyte siitä, minkä luonteisia muutoksia voi tulla: ”Nyt selvittiin esimerkiksi ilman isoja metsäpaloja hyvän järjestelmän avulla, mutta riskit ja epävarmuus kasvavat Suomessakin.”


Hildén muistuttaa, että Suomi ei ole erillinen saareke maapallolla vaan osa globaalia yhteisöä. Maailman muutokset, esimerkiksi ruokakriisit, tuntuvat myös Suomessa.

”Rikkaana maata Suomella on myös vastuu hoitaa osansa”, Hildén sanoo.

Mitä merille ja jäätiköille tapahtuu?

Jäätiköt ja merijää ovat jo sulaneet lähes kaikkialla maailmassa.


Itämerellä jäättömät talvet yleistyvät Perämerellä saakka. Pohjoinen Jäämeri voi olla kesäisin sula jo lähivuosikymmeninä.

Sulamisen ja merien lämpenemisen takia valtamerien pinta voi nousta niin paljon, että monet rannikkokaupungit tuhoutuvat. Valtaosa maailman rannikkokaupungeista ei ole varautunut merenpinnan nousuun. Neljä viidestä ihmisestä, joita nousu koskee, elävät Aasiassa.

Jos mannerjäätiköiden virtaukset nopeutuvat voimakkaasti, merenpinta voi korkeimpien arvioiden mukaan nousta kaksi metriä vuoteen 2100 mennessä.

Nousu jatkuu satoja vuosia, vaikka ihmiskunta onnistuisi minimoimaan kasvihuonekaasujen määrän ilmakehässä. Ilmatieteen laitoksen mukaan esimerkiksi Grönlannin jäätikön sulaminen nostaa meren pintaa toden teolla vasta vuoden 2100 jälkeen.


Suomessa merenpinnan nousu on maan kohoamisen takia vähäisempää kuin valtamerissä.

Merenpinnan nousu vaikuttaisi myös Euroopassa. Esimerkiksi Rotterdam, jossa on Euroopan suurin konttisatama, jäisi kokonaan merenpinnan alapuolelle. Hollantia suojaavat massiiviset tulvajärjestelmät, mutta ne eivät enää riittäisi.


Riittääkö ruoka?

Ilmaston lämpeneminen yli kahden asteen pienentää ihmisille kelvollista maa-alaa ja heikentää maataloustuotantoa. Ruokakriisit todennäköisesti lisääntyvät, koska viljelykelpoinen maa-ala hupenee samaan aikaan, kun maapallon väkimäärä kasvaa. Tämä vaikuttaa myös ruoan hintaan.

Euroopassa kuivuusongelmat pahenevat etenkin Välimeren maissa, sillä Etelä-Eurooppa muuttuu nykyistä kuumemmiksi. Sademäärän on arvioitu pienentyvän 30–40 prosenttia, ja aurinko paistaa nykyistä enemmän.

Merenpinnan nousu, vesivarojen hupeneminen ja kuivuus pakottavat ihmiset liikkeelle kohti suotuisampia elinalueita. Tämä synnyttää ilmastopakolaisuutta.

Suomen maataloudelle lämpenevä ilmasto tuo sekä hyötyä että haittaa.

Kasvukausi pitenee ja kasvilajien viljelyaluerajat siirtyvät pohjoisemmaksi. Uusia viljelykasveja otetaan viljelyyn, ja viljely monipuolistuu.

Ongelmia aiheutuu sään ääri-ilmiöistä, kun rankkasateet sekä kuivuus- ja kuumuuskaudet yleistyvät, sanoo erikoistutkija Kaija Hakala Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Syyssateiden voimistuminen lisää ravinnehuuhtoumien riskiä, mikä rehevöittää vesistöjä ja Itämerta entisestään.

Suomeen leviää uusia tuholaislajeja, kasvitauteja ja rikkakasvilajeja.


Mitä kasveille ja eläimille tapahtuu?

Muutos voi vaikuttaa peruuttamattomasti moniin kasvi- ja eläinlajeihin.

Isojen ruohotasankojen kuivuminen ja ekosysteemimuutokset Afrikassa vaikuttavat isojen nisäkkäiden, kuten norsujen ja virtahepojen, elinoloihin. Monet linnut kärsivät muuttoreittien varrella olevien kosteikkojen kuivumisesta.

Arktisilla alueilla jäästä riippuvaiset lajit kärsivät. Eteläiset kasvi- ja eläinlajit levittäytyvät kohti pohjoista, jossa ankariin oloihin tottuneet lajit joutuvat alakynteen.

Merien lämpeneminen vaikuttaa muun muassa kalalajeihin ja siten elinkeinoihin.

Suomessa saimaannorpan pesintä vaikeutuu, kun jääpeite ohenee. Lohikalat vähenevät, ja särkikalat runsastuvat.


Myös hyönteislajisto muuttuu, ja metsätuholaisia voi tulla nykyistä enemmän. Myös punkit ja punkkitaudit leviävät pohjoiseen.

Suomeen voi myös kotiutua uusia lajeja, jotka vievät elintilaa nykyisiltä. Esimerkiksi sakaali on levittäytynyt Baltiassa.

Miten päästöt ovat kehittyneet?

Maailman päästöt kääntyivät viime vuonna jälleen kasvuun. Ne pienenivät viime vuosikymmenen taloustaantuman aikana, mutta nousukausi käänsi päästöt jälleen kasvuun.


Vaikka päästöt saataisiin nollattua, ilmakehään jo päästetty hiilidioksidi pysyy siellä kymmeniätuhansia vuosia. Viime vuonna ilmakehässä oli Yhdysvaltain sää- ja valtamerentutkimusorganisaation mukaan enemmän hiilidioksidia kuin ainakaan 800 000 vuoteen.

Suomen ja EU:n päästöt ovat viime vuosina pienentyneet.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Brexit-kannattajien taivaan­rannassa näkyy uusi musta pilvi: mahdollinen uusi EU-kansan­äänestys – ”En ole koskaan ennen ollut näin peloissani”, julisti Nigel Farage

    2. 2

      Yksi kuva näyttää, miten julmasti sairaudet kasautuvat Helsingissä – ”Pyrimme löytämään riski­ryhmiä”

    3. 3

      Apulaisprofessori Joy Wolframia, 29, luullaan usein assistentiksi – tosiasiassa hän on Helsingissä kasvanut huippu­tutkija, joka johtaa uraa uurtavaa syöpä­tutkimusta arvostetulla yhdysvaltalais­klinikalla

      Tilaajille
    4. 4

      Se, että ihmiset tuijottavat, on Julia Fonsenista alentavaa – mutta sitten vastaan tuli mies, joka katsoi juuri oikealla tavalla

    5. 5

      Kokenut maailman­matkaaja vinkkaa kymmenen ainut­laatuista matka­elämystä – mukana myös suomalainen, unohdettu helmi

    6. 6

      Yksi Pohjoismaiden etsityimmistä rikollisista jäi kiinni ajettuaan poliisin ratsiaan Orimattilassa – seurasi kolmen kilometrin takaa-ajo, kunnes vastassa oli umpikuja

    7. 7

      Tuhannet mielen­osoittajat vastustivat ”orjatyölakia” Unkarissa kolmatta päivää peräkkäin – mielen­osoituksia kuvattu maan väki­valtaisimmiksi vuosi­kymmeneen

    8. 8

      Tuomioistuin Yhdysvalloissa julisti Obamacaren perustuslain vastaiseksi – Trump: ”Suurenmoinen uutinen”

    9. 9

      Merten roskapyörteiden kunnian­himoinen puhdistus­operaatio vastatuulessa – teinin keksinnöstä löytyi kohtalokas vika

    10. 10

      Kun Vellu Maurolaan iski työ­reissulla paha koti-ikävä, hän olisi ollut valmis maksamaan poikiensa salibandy­pelien näkemisestä – syntyi yritys, johon on sijoittanut lähes 30 suomalaista NHL-pelaajaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Merten roskapyörteiden kunnian­himoinen puhdistus­operaatio vastatuulessa – teinin keksinnöstä löytyi kohtalokas vika

    2. 2

      Pekka Haaviston lausunto perus­suomalaisista oli viisautta, jota vihreät eivät kestä kuulla

    3. 3

      Se, että ihmiset tuijottavat, on Julia Fonsenista alentavaa – mutta sitten vastaan tuli mies, joka katsoi juuri oikealla tavalla

    4. 4

      Kokenut maailman­matkaaja vinkkaa kymmenen ainut­laatuista matka­elämystä – mukana myös suomalainen, unohdettu helmi

    5. 5

      EU:n kunnianhimoinen maahan­muutto­politiikan uudistus ei etene: Suomi haraa vastaan rajavalvojien lisäämisessä

    6. 6

      ”Onnistuuko huomenna käteistä 4 000?” – Karhu-ryhmän yli­konstaapelin ja Finnrappel-yhtiön johto­hahmon viestit kertovat vilkkaasta ”säädöstä”

    7. 7

      Apulaisprofessori Joy Wolframia, 29, luullaan usein assistentiksi – tosiasiassa hän on Helsingissä kasvanut huippu­tutkija, joka johtaa uraa uurtavaa syöpä­tutkimusta arvostetulla yhdysvaltalais­klinikalla

      Tilaajille
    8. 8

      Yksi kuva näyttää, miten julmasti sairaudet kasautuvat Helsingissä – ”Pyrimme löytämään riski­ryhmiä”

    9. 9

      Helsingistä saa vihdoin kunnon pastaa – testasimme annoksen kuudessa ravintolassa, ja yksi ylsi viiteen tähteen

      Tilaajille
    10. 10

      Joidenkin nykyeurooppalaisten kallo on litistynyt, ja se vaikuttaa hieman myös aivojen suorituskykyyn – syynä ovat neandertalien geenit

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomesta on tullut myrkkyä – Venäjällä tunnetaan syvää tyytymättömyyttä suomalaisia kohtaan

    2. 2

      Suurta osaa naisista koskevaa terveysongelmaa ei ole tutkittu, vaikka se haittaa elämänlaatua merkittävästi – Professori: ”Pidetty liian banaalina ongelmana”

    3. 3

      Kansallisbaletin Tuhkimon ylipainoiseksi puettu hahmo loukkasi Ani Kellomäkeä niin, että hän lähti esityksestä pois: ”En halunnut osallistua yhteiseen kiusaamishetkeen”

    4. 4

      Kun 35-vuotias nainen haluaa lapsen, mutta ei kelpuuta mukavaa miestä, naisen täytyy olla sekaisin

    5. 5

      Kesän jälkeen äitien kasvoilta katosivat ilmeet, ja kätilö Rosmariini Tolonen näki sen – HS:n erikoisartikkeli vie vainottujen rohingyojen pakolaisleirille

      Tilaajille
    6. 6

      Painin päätteeksi Rauno Lehmusvyöry painoi liipaisinta, mutta varmistin pelasti poliisin hengen – Nyt ”vekselit lankeavat”, ja vakava sairaus nujertaa korsolaisen rikollis­joukon ydin­hahmoa

      Tilaajille
    7. 7

      Ennätykselliset veronpalautukset maksuun tänään – ensi vuonna valtaosa ei enää saa ”joulupalautuksia”

    8. 8

      Laura Huhtasaari kirjoitteli blogiinsa väitteitä islamista, sai kirjoituskiellon, samalla perussuomalaisnaiset kampanjoivat suut teipattuna – tästä kaikessa on kyse

    9. 9

      Helsinkiläismiehet kehittivät päivässä takuuvarman ratkaisun kauppakeskus Rediin eksyneille

    10. 10

      Mummon autotallista löytyi autofanien sydämet särkevä, jopa sadantuhannen arvoinen yllätys

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Ruotsalaistutkimus: Sydänkohtauksen riski on suurimmillaan jouluaattona kello 20–22
    3. Ranskassa kaduille lähteneitä ”keltaliivejä” nyt aiempaa vähemmän – suora lähetys Pariisista käynnissä
    4. Kaisa Mäkäräisen hirmuhiihto toi voiton takaa-ajossa – nousi maailmacupissa seitsemän pisteen päähän kärkipaikasta
    5. Poliitikot tiukkoina: Ruotsin museot muuttuvat taas maksullisiksi – ”Kyllä aikuisten ihmisten pitää pystyä maksamaan itse sisäänpääsymaksut”
    6. Brexit-kannattajien taivaan­rannassa näkyy uusi musta pilvi: mahdollinen uusi EU-kansan­äänestys – ”En ole koskaan ennen ollut näin peloissani”, julisti Nigel Farage
    7. Yksi Pohjoismaiden etsityimmistä rikollisista jäi kiinni ajettuaan poliisin ratsiaan Orimattilassa – seurasi kolmen kilometrin takaa-ajo, kunnes vastassa oli umpikuja
    8. Kristian Vesalainen kieltäytyi nuorten MM-kisoista – päävalmentaja vihjasi, että NHL-vahvistuksia on luvassa: ”Pitää saada vielä muutama varmistus”
    9. Tunti sitten
    10. Leijonat heräsi aamupäivän jääkiekkoon Ruotsia hitaammin – Juuso Hietanen lopulta ratkaisi väsyneen ottelun Suomelle
    11. Tuhannet mielen­osoittajat vastustivat ”orjatyölakia” Unkarissa kolmatta päivää peräkkäin – mielen­osoituksia kuvattu maan väki­valtaisimmiksi vuosi­kymmeneen
    12. Yhdysvaltalaisviulisti ihastui Einojuhani Rautavaaran musiikkiin niin, että tilasi tältä oman teoksen – säveltäjän ”joutsenlaulu” soi nyt tilaajansa käsissä maagisen upeasti
    13. Näytä lisää