Ulkomaat

Ilmastoteoissa pitää kiristää tuntuvasti tahtia – Maailman pelastaminen vaatii tutkijoiden mukaan muutoksia myös tavallisilta ihmisiltä

Kansainvälinen ilmastopaneeli julkistaa maanantaina raportin, joka varoittaa, että jo 1,5 asteen lämpeneminen on vaarallista.

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC varoittaa uudessa raportissaan hälyttävistä vaikutuksista, jos maapallon keskilämpötila nousee enemmän kuin 1,5 astetta.

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan, professori Markku Ollikaisen mukaan tutkimukset osoittavat, että ilmastotoimilla on paljon suurempi kiire kuin aikaisemmin on ajateltu.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Tutkijoiden viesti on päivänselvä: koko maailman pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä”, Ollikainen sanoo.

Raportin tiivistelmä julkaistaan varhain maanantaina Suomen aikaa. Ennakkotietojen mukaan luvassa on kovaa tekstiä maapallon tulevaisuudesta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

IPCC:n mukaan nykyisellä päästötasolla 1,5 asteen lämpötilan nousu esiteolliseen aikaan verrattuna saavutetaan noin vuonna 2040, jo 22 vuoden kuluttua.

Pariisin ilmastosopimuksessa maat sitoutuivat rajoittamaan maapallon keskilämpötilan nousun kahteen asteeseen. Tutkijoiden mukaan kahdenkin asteen lämpenemisellä olisi niin vakavia seurauksia, että tavoitetta pitää kiristää.

Nykymenolla maapallon keskilämpötila nousee kolme astetta. Kolmen tai jopa neljän asteen lämpenemistä pidetään katastrofaalisena.


Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ei enää riitä, että teollisuuslaitokset vähentävät ilmastopäästöjään. Länsimaissa kulutustottumusten pitää muuttua. Se tarkoittaa esimerkiksi lihansyönnin vähentämistä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ilmastopolitiikkaa on kiristettävä tuntuvasti myös Suomessa. Iso kysymys ovat metsät ja niiden käyttö.

”Jos Suomi tähtää 1,5 asteen tavoitteen edellyttämiin päästövähennyksiin, Suomen tulee olla hiilineutraali 2030-luvun puoliväliin mennessä. Silloin luonnon hiilinielun pitäisi olla yhtä suuri kuin päästöjen”, Ollikainen painottaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Hiilinieluja ovat metsät, suot ja meret, jotka sitovat itseensä hiilidioksidia ja hillitsevät ilmastonmuutosta.

Suomen ilmastopaneelin mukaan Suomen tulee vuoteen 2050 mennessä vähentää fossiilisia päästöjään jopa 100–150 prosenttia. Tämä edellyttää nielujen vahvistamista. Sen sijaan metsänielujen alasajo hakkuita lisäämällä ei ole Suomelle hyväksi, Ollikainen korostaa.

Ensimmäinen toimi kohti hiilineutraaliutta on kivihiilestä ja turpeesta irrottautuminen. Seuraava askel on päästötön liikenne. Sitä on Ollikaisen mukaan edistettävä muuten kuin polttomoottoriliikenteen kautta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Henkilöautoliikenteessä on mahdollisimman pian otettava käyttöön vaihtoehtoiset käyttövoimat, kuten vety ja sähkö.”

Vaihtoehto ei Ollikaisen mukana ole puusta tehty biopolttoaine.

”Jo nyt on olemassa riski, että nielu vähenee lisääntyvillä hakkuilla.”

Miksi 1,5 asteen rajaa pidetään tärkeänä?

”Jo nyt on jo näkyvissä muutoksia, joita ei haluta nähdä. Jo kahden asteen lämpötilan nousu tuo ongelmia. Siksi nyt haetaan alempaa tasoa”, sanoo ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman johtaja Mikael Hildén Suomen ympäristökeskuksesta.

Sään ääri-ilmiöihin, kuten tulviin ja myrskyihin, liittyvät luonnonkatastrofit ovat yleistyneet. Ne tuottavat myös suurimmat taloudelliset vahingot, viime vuonna noin 290 miljardia euroa.


”Mitä enemmän ilmasto lämpenee, sitä enemmän tulee epätoivottuja ilmiöitä”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja Ari Laaksonen.

Maailmanlaajuisesti suurin muutos Laaksosen mukaan on merenpinnan nousu. Merenpinta nousee vielä pitkään, vaikka päästöt vähenevätkin.

Merenpinnan nousu on tuhoisaa etenkin Tyynenmeren saarivaltioille ja vähiten kehittyneille maille, jotka nostivat 1,5 asteen tavoitteen esiin jo Kööpenhaminan ilmastokokouksessa vuonna 2009.

Tiedejulkaisu Earth System Dynamicsissa vuonna 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan 1,5:n ja kahden asteen erot ovat hyvin konkreettisia:

Jos keskilämpötila nousee 1,5 astetta, vehnän tuotannon ennustetaan laskevan trooppisilla alueilla yhdeksän prosenttia vuosien 1986–2005 tasoon verrattuna. Kahden asteen maailmassa vehnäsadot pienenisivät 16 prosenttia.

1,5 asteen maailmassa merenpinta nousisi keskimäärin 40 senttimetriä ja kahden asteen maailmassa 50 senttimetriä vuoteen 2100 mennessä.

Kahden asteen maailmassa 98 prosenttia eli lähes kaikki maailman koralleista olisivat vaarassa kuolla vuoden 2050 jälkeen. 1,5 asteen maailmassa vaarassa olisi 90 prosenttia koralleista.

Ympäristöjärjestö WWF:n suojelujohtajan Jari Luukkosen mukaan vakavat oireet ovat jo nähtävissä.

”Korallien vaaleneminen ja kuoleminen vaikuttaa kymmenien, ellei satojen tuhansien ihmisten ruokahuoltoon, sillä korallit ovat tärkeä kala-aitta muun muassa Aasiassa”, hän sanoo.


Onko 1,5 asteen tavoite mahdollinen?

Monet tutkijat ovat todenneet, että tavoitteeseen pääsy on hyvin vaikeaa. Se tarkoittaisi, että kasvihuonekaasujen päästöjä pitäisi leikata paljon nopeammin kuin kahden asteen tavoitteessa.

Päästötavoitteita pitää joka tapauksessa kiristää huomattavasti, sillä tähän mennessä luvattujen päästövähennysten perusteella ilmasto lämpenisi noin kolme astetta.

IPCC:n mukaan fossiiliset polttoaineet pitäisi ajaa alas nopeasti. Se tarkoittaisi radikaaleja muutoksia nykymenoon. Nyt fossiilisten polttoaineiden kulutus kasvaa.

Vuoden 2050 jälkeen maailman pitäisi olla hiilinegatiivinen, eli tarvittaisiin paljon nykyistä enemmän hiilinieluja, kuten metsiä tai vasta kehitteillä olevaa teknologiaa, jolla hiilidioksidia voitaisiin poistaa ilmakehästä.

Miten paljon maailma ja Suomi ovat jo lämmenneet?

Maailman keskilämpötila on noussut 1800-luvun puolivälin esiteollisesta ajasta yli asteen. Pohjoiset alueet ovat lämmenneet nopeammin, sillä arktinen alue lämpenee kaksinkertaisella nopeudella muuhun maailmaan nähden.

Suomessa keskilämpötila on noussut yli kaksi astetta. Jos maailma lämpenee kaksi astetta, Suomessa nousu on neljä astetta.

Ennätyksiä on rikottu lähes vuosittain. Maapallon mittaushistorian kahdeksastatoista lämpimimmästä vuodesta 17 on koettu 2000-luvulla.


Mitä Suomessa on odotettavissa?

Luvassa on leutoja talvia, rankkasateita sekä kuivuus- ja hellejaksoja – ennen kaikkea epävakaista. Sademäärä voi kasvaa jopa viidenneksellä, ja rankkasateiden aiheuttamat kaupunkitulvat voivat yleistyä.

Laaksosen mukaan vuoden 2018 kaltaiset hellekesät yleistyvät, pahempiakin on odotettavissa. Eniten ilmastonmuutos vaikuttaa talviin. Lunta on yhtä vähän kuin Tanskassa tai Pohjois-Saksassa.

Jos globaaleja päästöjä ei rajoiteta, Keski-Suomessa vallitsisi Ilmatieteen laitoksen mukaan 2080-luvulla samanlainen ilmasto kuin nykyisin Unkarissa. Pahimpien ennusteiden mukaan Lounais-Suomen ilmasto on vuosisadan lopulla samanlainen kuin Italian Milanossa.

Dramaattisia muutoksia ilmastossa ei toistaiseksi ole ollut. Hildénin mukaan viime kesä kuitenkin on näyte siitä, minkä luonteisia muutoksia voi tulla: ”Nyt selvittiin esimerkiksi ilman isoja metsäpaloja hyvän järjestelmän avulla, mutta riskit ja epävarmuus kasvavat Suomessakin.”


Hildén muistuttaa, että Suomi ei ole erillinen saareke maapallolla vaan osa globaalia yhteisöä. Maailman muutokset, esimerkiksi ruokakriisit, tuntuvat myös Suomessa.

”Rikkaana maata Suomella on myös vastuu hoitaa osansa”, Hildén sanoo.

Mitä merille ja jäätiköille tapahtuu?

Jäätiköt ja merijää ovat jo sulaneet lähes kaikkialla maailmassa.


Itämerellä jäättömät talvet yleistyvät Perämerellä saakka. Pohjoinen Jäämeri voi olla kesäisin sula jo lähivuosikymmeninä.

Sulamisen ja merien lämpenemisen takia valtamerien pinta voi nousta niin paljon, että monet rannikkokaupungit tuhoutuvat. Valtaosa maailman rannikkokaupungeista ei ole varautunut merenpinnan nousuun. Neljä viidestä ihmisestä, joita nousu koskee, elävät Aasiassa.

Jos mannerjäätiköiden virtaukset nopeutuvat voimakkaasti, merenpinta voi korkeimpien arvioiden mukaan nousta kaksi metriä vuoteen 2100 mennessä.

Nousu jatkuu satoja vuosia, vaikka ihmiskunta onnistuisi minimoimaan kasvihuonekaasujen määrän ilmakehässä. Ilmatieteen laitoksen mukaan esimerkiksi Grönlannin jäätikön sulaminen nostaa meren pintaa toden teolla vasta vuoden 2100 jälkeen.


Suomessa merenpinnan nousu on maan kohoamisen takia vähäisempää kuin valtamerissä.

Merenpinnan nousu vaikuttaisi myös Euroopassa. Esimerkiksi Rotterdam, jossa on Euroopan suurin konttisatama, jäisi kokonaan merenpinnan alapuolelle. Hollantia suojaavat massiiviset tulvajärjestelmät, mutta ne eivät enää riittäisi.


Riittääkö ruoka?

Ilmaston lämpeneminen yli kahden asteen pienentää ihmisille kelvollista maa-alaa ja heikentää maataloustuotantoa. Ruokakriisit todennäköisesti lisääntyvät, koska viljelykelpoinen maa-ala hupenee samaan aikaan, kun maapallon väkimäärä kasvaa. Tämä vaikuttaa myös ruoan hintaan.

Euroopassa kuivuusongelmat pahenevat etenkin Välimeren maissa, sillä Etelä-Eurooppa muuttuu nykyistä kuumemmiksi. Sademäärän on arvioitu pienentyvän 30–40 prosenttia, ja aurinko paistaa nykyistä enemmän.

Merenpinnan nousu, vesivarojen hupeneminen ja kuivuus pakottavat ihmiset liikkeelle kohti suotuisampia elinalueita. Tämä synnyttää ilmastopakolaisuutta.

Suomen maataloudelle lämpenevä ilmasto tuo sekä hyötyä että haittaa.

Kasvukausi pitenee ja kasvilajien viljelyaluerajat siirtyvät pohjoisemmaksi. Uusia viljelykasveja otetaan viljelyyn, ja viljely monipuolistuu.

Ongelmia aiheutuu sään ääri-ilmiöistä, kun rankkasateet sekä kuivuus- ja kuumuuskaudet yleistyvät, sanoo erikoistutkija Kaija Hakala Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Syyssateiden voimistuminen lisää ravinnehuuhtoumien riskiä, mikä rehevöittää vesistöjä ja Itämerta entisestään.

Suomeen leviää uusia tuholaislajeja, kasvitauteja ja rikkakasvilajeja.


Mitä kasveille ja eläimille tapahtuu?

Muutos voi vaikuttaa peruuttamattomasti moniin kasvi- ja eläinlajeihin.

Isojen ruohotasankojen kuivuminen ja ekosysteemimuutokset Afrikassa vaikuttavat isojen nisäkkäiden, kuten norsujen ja virtahepojen, elinoloihin. Monet linnut kärsivät muuttoreittien varrella olevien kosteikkojen kuivumisesta.

Arktisilla alueilla jäästä riippuvaiset lajit kärsivät. Eteläiset kasvi- ja eläinlajit levittäytyvät kohti pohjoista, jossa ankariin oloihin tottuneet lajit joutuvat alakynteen.

Merien lämpeneminen vaikuttaa muun muassa kalalajeihin ja siten elinkeinoihin.

Suomessa saimaannorpan pesintä vaikeutuu, kun jääpeite ohenee. Lohikalat vähenevät, ja särkikalat runsastuvat.


Myös hyönteislajisto muuttuu, ja metsätuholaisia voi tulla nykyistä enemmän. Myös punkit ja punkkitaudit leviävät pohjoiseen.

Suomeen voi myös kotiutua uusia lajeja, jotka vievät elintilaa nykyisiltä. Esimerkiksi sakaali on levittäytynyt Baltiassa.

Miten päästöt ovat kehittyneet?

Maailman päästöt kääntyivät viime vuonna jälleen kasvuun. Ne pienenivät viime vuosikymmenen taloustaantuman aikana, mutta nousukausi käänsi päästöt jälleen kasvuun.


Vaikka päästöt saataisiin nollattua, ilmakehään jo päästetty hiilidioksidi pysyy siellä kymmeniätuhansia vuosia. Viime vuonna ilmakehässä oli Yhdysvaltain sää- ja valtamerentutkimusorganisaation mukaan enemmän hiilidioksidia kuin ainakaan 800 000 vuoteen.

Suomen ja EU:n päästöt ovat viime vuosina pienentyneet.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Miljoona matkakorttia vaihdetaan uusiin, vanhat lakkaavat toimimasta – HSL:n suuri operaatio alkoi tiistaina

    2. 2

      Piiloon jäävä hoiva kannattelee monen lapsen arkea – Jos teet näitä asioita, suojaat lapsesi mielenterveyttä

    3. 3

      Jos nämä ovat hyviä aikoja USA:ssa, en halua nähdä huonoja

    4. 4

      Palvelualojen jättiliitolta lisää työtaisteluja ensi viikosta alkaen, koskevat yli 50 000 jäsentä – ”Kyllähän nämä tulevat kuluttajan tontille”

    5. 5

      Vanhemmat hylkäävät lapsiaan ja jopa 11-vuotiaat ovat huumekoukussa – Uutta-Seelantia vaivaa synteettisen kannabiksen aiheuttama huumekriisi

    6. 6

      Huorittelua, seksiehdotuksia ja rintoja kourivia potilaita – Tällaista on sairaanhoitaja Rayan Hämäläisen, 28, arki työpaikalla

      Tilaajille
    7. 7

      Tuhoaako runsas light-limujen juominen erektion? Urologi vastaa

    8. 8

      Nasan kuvassa näkyy Etelämantereesta irronnut ihmeellisen geometrinen jäävuori

    9. 9

      Amy Schumer ilmoitti olevansa raskaana – ja teki sen niin poikkeuksellisella tavalla, että sai internetin villiintymään ja kaikki uutisoimaan poliittisen viestinsä

    10. 10

      Umpiruotsinkielinen taiteilija puhuu elokuvassa suomea, ja tutkija kummeksuu ratkaisua – Ohjaaja Antti J. Jokinen: ”Schjerfbeck oli humanisti ja niin olen minäkin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Järkytys ravintola­maailmassa: klassikko­baarit Corona, Moskova ja Dubrovnik joutuvat lopettamaan, merkki­rakennuksen kaikki vuokra­sopimukset on irtisanottu

    2. 2

      Räikkösen kunnioitusta huokuva ele palkintojen­jaossa kerää ylistystä: ”Osoitti todellista tyylitajua”

    3. 3

      Piiloon jäävä hoiva kannattelee monen lapsen arkea – Jos teet näitä asioita, suojaat lapsesi mielenterveyttä

    4. 4

      Huorittelua, seksiehdotuksia ja rintoja kourivia potilaita – Tällaista on sairaanhoitaja Rayan Hämäläisen, 28, arki työpaikalla

      Tilaajille
    5. 5

      Ennennäkemätön Kimi Räikkönen on nyt myös kansikuvapoika ja maailmanlaajuisen lehden uuden numeron pääaihe

    6. 6

      It-veteraani kirjoitti koodaajien palkkaongelmasta – Jos tekijöistä on kerran pulaa, miksi heistä ei synny palkkakilpailua?

    7. 7

      Miljoona matkakorttia vaihdetaan uusiin, vanhat lakkaavat toimimasta – HSL:n suuri operaatio alkoi tiistaina

    8. 8

      Onko Bitcoinin loppu kirjoitettu sen sisään? ”Miksi näin nerokkaan järjestelmän luojat eivät ole ottaneet tätä huomioon”

      Tilaajille
    9. 9

      Säässä täyskäännös tällä viikolla: Lunta pyryttää jopa 15 senttiä Etelä-Suomea myöten – Meteorologi suosittelee vaihtamaan talvirenkaat

    10. 10

      Kuinka nopeasti nuuskan käyttö näkyy hammaslääkärillä? Voiko nuuska kairata reiän poskeen? Asiantuntijat käyvät läpi 15 netistä tuttua väitettä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miksi naista pitää ”rakentaa” tunteja ennen kuin hän kelpaa televisioon? Jenni Pääskysaari kyllästyi näyttämään ”drag queenilta” ja teki radikaalin ratkaisun

      Tilaajille
    2. 2

      ”Joidenkin kohdalla on pakko toivoa, etteivät he koskaan saa töitä” – Ammattikouluista uhkaa valmistua hoitajia, jotka voivat olla vaaraksi hoidettavilleen, sanovat opettajat

      Tilaajille
    3. 3

      Kalusteita lahjoitetaan niin paljon, etteivät kaikki kelpaa edes kirpputoreille – Nämä käytetyt kalusteet viedään käsistä, näitä ei huolita edes ilmaiseksi

      Tilaajille
    4. 4

      Räikkösen kunnioitusta huokuva ele palkintojen­jaossa kerää ylistystä: ”Osoitti todellista tyylitajua”

    5. 5

      ”Minun on ajateltava, että oli hänen aikansa mennä” – 39-vuotiaana kuolleen Perttu Häkkisen vaimo, ystävät ja työtoverit kertovat, kuinka paljon he menettivät

      Tilaajille
    6. 6

      Kettu istahti paikallisbussin penkille Kirkkonummella – Video näyttää, miten kuski paimentaa eläimen ulos katseen voimalla

    7. 7

      Brittipilotti ohjasi koneensa kiitoradalle kylki edellä – Finnairin lentäjä selittää, mistä on kyse ja paljastaa loma­kohteiden haastavimman kentän

    8. 8

      Audi, Lada ja Toyota haudattiin vuodeksi suohon ja kaivettiin sen jälkeen ylös – Venäläisen Youtube-porukan ”testi” vahvistaa vanhan totuuden

    9. 9

      Säässä täyskäännös tällä viikolla: Lunta pyryttää jopa 15 senttiä Etelä-Suomea myöten – Meteorologi suosittelee vaihtamaan talvirenkaat

    10. 10

      Uuden lastensairaalan katolle ilmestyi englanninkielinen teksti: Varautuuko sairaala pommituksiin?

    11. Näytä lisää