Ulkomaat |HS seuraa

Meidän on muutettava elämän­tapaamme perustavan­laatuisesti, linjaa vuosikymmenen tärkein ilmastoraportti

Hiilidioksidipäästöt pitää saada nollattua vuoteen 2050 mennessä.

Maapallon lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen vaatisi nopeita, ennennäkemättömiä ja kauaskantoisia muutoksia maankäyttöön, energiaan, teollisuuteen, rakennuksiin, liikenteeseen ja kaupunkeihin.

Hiilidioksidipäästöjen pitäisi pienentyä 45 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja nollapäästöihin tulisi päästä vuoteen 2050 mennessä. Jos päästöjä ei saada nollattua, ilmakehästä pitäisi poistaa vastaava määrä hiilidioksidia.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Se tarkoittaa hiilinieluina toimivien metsien lisäämistä. Lisäksi tarvitaan vasta kehitteillä olevaa teknologiaa, jolla voitaisiin poistaa hiilidioksidia ilmakehästä ja varastoida sitä maahan.

Näin linjaa hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC, joka julkaisi tiivistelmän tuoreesta raportistaan tiistaina aamuyöllä Suomen aikaa. Raportin tarkoitus oli selvittää, millaisia eroja on 1,5 asteen lämpenemisessä verrattuna kahden asteen lämpenemiseen. Vertailukohtana on esiteollinen aika ennen vuotta 1850.

Suomalaiset asiantuntijat kommentoivat raportin merkitystä Suomelle maanantaiaamuna järjestetyssä tilaisuudessa. Hetki hetkeltä -seurannan heidän näkemyksistään löydät tämän artikkelin lopusta.


”Hyvä uutinen on, että osa toimenpiteistä, joita tarvittaisiin lämpenemisen rajaamiseksi 1,5 asteeseen, on jo meneillään eri puolilla maailmaa, mutta niitä pitäisi kiihdyttää”, sanoi yhden IPCC:n työryhmän puheenjohtaja Valérie Masson-Delmotte.

IPCC:n mukaan lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen hyödyttäisi ihmisiä ja luonnon ekosysteemejä. Se edistäisi myös kestävän kehityksen ja tasa-arvon tavoitteiden toteutumista.


Tutkijoista ja YK:n jäsenmaiden edustajista koostuva kokous hyväksyi raportin tiivistelmän lauantaina Etelä-Koreassa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Raportti on merkittävä, koska se toimii tieteellisenä pohjana YK:n ilmastokokoukselle, joka järjestetään joulukuussa Puolan Katowicessa. Kokouksessa on tarkoitus päättää Pariisin ilmastosopimuksen käytännön toteuttamisesta.

IPCC:n mukaan valtioiden pitää kiristää päästövähennyksiään tuntuvasti. Tähän asti annetuilla vähennyssitoumuksilla maapallo lämpenisi kolme astetta vuosisadan loppuun mennessä.


Yksi raportin pääviesteistä on, että jo nyt maapallolla näkyvät lämpenemisen laajat haittavaikutukset, kun ilmasto on lämmennyt keskimäärin noin yhden asteen esiteolliseen aikaan verrattuna. Merenpinta on noussut, merijää sulanut ja sään ääri-ilmiöt yleistyneet.

Suomessa ja arktisella alueella ilmasto on lämmennyt jo kaksi astetta. Jos maapallo lämpenee keskimäärin kaksi astetta, Suomi lämpenee neljä astetta.

Ero 1,5 asteen ja kahden asteen lämpenemisessä olisi IPCC:n mukaan merkittävä:

Jos maapallo lämpenisi 1,5 astetta, merenpinta nousisi keskimäärin kymmenen senttimetriä vähemmän kuin jos maapallo lämpenisi kaksi astetta. Se tarkoittaisi, että kymmenen miljoonaa ihmistä vähemmän joutuisi kärsimään merenpinnan noususta.



Sen todennäköisyys, että Pohjoinen jäämeri sulaisi kesällä, olisi 1,5 asteen maailmassa kerran sadassa vuodessa. Kaksi astetta lämmenneessä maailmassa todennäköisyys olisi kerran kymmenessä vuodessa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Yli 1,5 asteen lämpeneminen vaikuttaisi merkittävästi viljelyyn ja ruoantuotantoon, sanoi Ilmatieteen laitoksen ilmastontutkimusohjelman johtaja Hannele Korhonen Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa.

Arviolta sata miljoonaa ihmistä maailmassa välttyisi veden puutteelta, jos kahden asteen lämpeneminen vältettäisiin.

Kahden asteen lämpeneminen tarkoittaisi käytännössä kaikkien maailman korallien kuolemaa. Moni muukin eläin- ja kasvilaji olisi uhattuna.


Raportti esittelee neljä erilaista skenaarioita, miten lämpeneminen saataisiin rajattua 1,5 asteeseen. Päästövähennysten lisäksi tarvitaan metsitystä sekä hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia, joita ei nykyisellä teknologialla pystytä toteuttamaan.

Tällaisia skenaariot ovat:



Mitä nopeammin ja enemmän päästöjä vähennetään, sitä vähemmän tulevaisuudessa tarvitaan hiilen varastointia.

Keinoista päättävät kuitenkin poliitikot.

”Tämä on mahdollista toteuttaa, jos teemme kaikki parhaamme, ja se on tämän raportin pääviesti. Kukaan ei voi enää jättäytyä pois”, sanoi Debra Roberts, yksi IPCC:n puheenjohtajista, Britannian yleisradiolle BBC:lle.

Robertsin mukaan se tarkoittaa, että meidän kaikkien pitää muuttaa elämäämme ”perustavanlaatuisesti”.

”Raportti on hyvin selkeä. Tämä voidaan tehdä, mutta se vaatii massiivisia muutoksia yhteiskunnallisesti ja poliittisesti ja lisäksi teknologista kehitystä”, hän sanoi.

Myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Lassi Linnanen totesi Helsingissä, että kaikkien on tehtävä osansa: ”Tämä ei ole joko–tai-peliä. Kukaan ei saa olla vapaamatkustaja.”


Lämpenemisen hidastaminen maksaa paljon, mutta vielä enemmän maksaa, jos sitä ei tehdä, IPCC toteaa.

Energiajärjestelmään pitäisi investoida maailmassa vuosittain yli kaksi biljoonaa eli kaksituhatta miljardia euroa kahden seuraavan vuosikymmenen aikana. Sen verran maksaisi fossiilisten polttoaineiden alasajo ja korvaaminen päästöttömillä energianlähteillä.

Raportin mukaan talouskasvu olisi kuitenkin 1,5 asteen maailmassa nopeampaa kuin kahden asteen maailmassa. Myös luonnonkatastrofien jälkien korjaaminen olisi paljon halvempaa.

IPCC:n raportissa on yli 6 000 lähdeviitettä, ja sen kirjoittamiseen ovat osallistuneet kymmenet tutkijat eri puolilla maailmaa.

IPCC sai Pariisin ilmastokokoukselta 2015 tehtäväkseen vertailla, millainen maapallo on, jos ilmasto lämpenee 1,5 astetta tai kaksi astetta. Pariisin sopimuksen tavoite on rajoittaa maapallon ilmaston lämpeneminen selvästi alle kahteen asteeseen ja pyrkiä rajaamaan se 1,5 asteeseen.

Kahta astetta oli siihen asti pidetty kriittisenä rajana, mutta uudet tutkimukset ja tapahtuneet muutokset osoittavat, että jo 1,5 asteen ylittäminen johtaa peruuttamattomiin ja vaarallisiin seurauksiin.

Oikaisu 8.10. kello 7.02: Jos maapallo lämpenisi 1,5 astetta, merenpinta nousisi keskimäärin kymmenen senttimetriä, ei kymmenen astetta, vähemmän kuin silloin, jos maapallo lämpenisi kaksi astetta.

Hetki hetkeltä -seuranta päättyy

Tilaisuus päättyi, ja päätämme myös seurannan tähän. Kiitos!

Santala antaa konkreettisia esimerkkejä siitä, miten ilmastonmuutos näkyy nyt maailmalla: Suuria asioita ovat rajuilmojen yleistyminen ja se, että pitenevät kuivuudet estävät viljelyä.

Ilmastonmuutos syöksee enemmän ihmisiä köyhyyteen, Aho summaa.

Myös Aho ja Santala puhuvat sopeutumiseen suunnatun rahoituksen osuuden kasvattamisen puolesta.

Suomi on leikannut yli puolella seksuaaliterveyteen suunnattuja kehitysyhteistyörahoja, Aho sanoo.

Tämä vaikuttaa negatiivisesti moneen muuhun seikkaan, esimerkiksi väestönkasvuun.

Santala lisää, että kun naiset voivat päättää elämästään ja esimerkiksi lasten hankkimisesta, sillä on puolestaan positiivisia vaikutuksia myös ilmaston kannalta.

Lavalle tulevat osastopäällikkö Satu Santala ulkoministeriöstä ja asiantuntija Hanna Aho globaalien kehityskysymysten asiantuntijajärjestöstä Kepasta.

Koljonen: Sopeutumisesta puhutaan vielä vähän suhteessa päästöjen hillitsemiseen. Esimerkiksi kaupungit tulisi suunnitella muutosta ajatellen.

Linnasen mukaan suomalainen kuluttaja voi helpottaa tilannetta muualla maailmassa esimerkiksi olemalla ostamatta ruokatuotteita kaukaa, jolloin päästöt jäävät tuottajamaahan ja ruoka tulee meille.

Kenen tulisi ryhtyä toimeen?

Linnasen mielestä kaikkien: "Tämä ei ole joko-tai-peliä, kukaan ei saa olla vapaamatkustaja."

Mikä ilmastoystävällinen teknologia on nopeasti otettavissa käyttöön? Kysyy Reetta Räty.

Linnasen mukaan erityisesti uusiutuva energia, vaikkapa aurinkopaneelien ostaminen on jo mahdollista.

Koljosen mukaan teknologisia ratkaisuja on valtava määrä, ja lisää on tulossa.

Linnanen kuitenkin muistuttaa, että uudella teknologialla helposti lisätään energian kulutusta sen sijaan että korvattaisiin olemassa olevaa.

Lassi Linnanen nostaa pöydälle liikakulutuksen merkityksen.

Tiina Koljonen sanoo, että on tärkeää siirtyä materian eli tavaroiden ostamisesta enemmän palvelujen ostoon.

Tiimipäällikkö Tiina Koljonen VTT:ltä ja professori Lassi Linnanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta puhuvat seuraavaksi päästöjen vähentämisestä.

Tiilikaisen mukaan Suomella riittää alueita, joita voi ja pitää metsittää. Sen eteen kannattaa tehdä töitä.

Yleisöstä kysymys, olisiko aika massiiviselle ilmastovalistuskampanjalle, jolla ilmastokysymyksen merkitys kirkastuisi kansalaisille.

Tiilikaisen mielestä kampanja on hyvä idea, mutta lisäksi pitää tärkeänä toivon virittämistä.

Ollikaisen mukaan on tärkeää, että kun ilmastonmuutos alkaa vaikuttaa yhä useamman ihmisen elämään, heillä olisi tietoa asiasta.

Yksittäisen kuluttajan voimattomuuden tunteella on suuri vaikutus siihen, ryhdytäänkö toimiin.

Tiilikainen muistuttaa, että ilmastopäätöksiä täytyy ryhtyä tekemään EU:ssa Suomen puheenjohtajakaudella.

Molemmat panelistit vastaavat huolestuneensa IPCC:n raportin tiedoista.

1,5 ja kahden asteen valtava ero järkytti Ollikaista.

Tavoitteena on, että vauhditetaan sitä kehitystä, että päästöt tulevat yrityksille kalliiksi, Tiilikainen sanoo.

Pakkoa tarvitaan, esimerkiksi hiiliveroa, Ollikainen sanoo.

Ympäristöystävälliset ratkaisut on tehtävä suhteessa edullisemmiksi.

Esimerkiksi hiilinielua kasvattavia metsänomistajia pitäisi tukea, Ollikainen sanoo.

Toisaalta puuta voidaan käyttää moniin tuotteisiin, jotka ovat kestäviä ja uusiutuvia ja korvaavat monia ympäristölle haitallisempia tuotteita. Näin on esimerkiksi rakentamisessa, Tiilikainen huomauttaa.

Tavoite Suomelle olisi olla merkittävä maankäyttösektorin nettonielu, eli muun muassa että metsämme sitoisivat hiilidioksidia selvästi enemmän kuin maatalous tuottaa päästöjä.

Ollikaisen mukaan Suomi on virittänyt tavoitteensa nyt kahden asteen lämpenemistä ajatellen, mutta nyt Suomen tulee päättää, nostetaanko tavoite 1,5 asteeseen.

Tiilikaisen mukaan kumpaankin tavoitteeseen toimia on nyt kiristettävä ja työtä riittää.

Lavalle saapuvat asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ja Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen.

Ollikainen on kritisoinut Suomea "tunnolliseksi peesaajaksi" ilmastoasioissa.

Kysymykseen metsien käytöstä Kanninen vastaa, että jotta metsien kasvattamisesta olisi pysyvästi hyötyä, metsien pitäisi olla pysyviä, eli niitä ei saisi hakata.

Metsiä saatetaan tarvita lisää yhteensä Euroopan laajuiselle pinta-alalle.

Metsien käyttö on erityisesti Suomessa suuri kysymys.

Konkreettisista yksilön toimista mainitaan julkisen liikenteen suosiminen, kasvisruokavalio, sähkön säästäminen. Jokaista kehotetaan selvittämään omat elintavat ja se, millä on suurin ilmastovaikutus.

Yleisöstä kysytään, ovatko raportissa mainitut hiilen sitomiseen liittyvät teknologiat vielä skifiä vai jo todellisuutta.

Korhonen vastaa, että teknologioita kehitetään, mutta ne eivät vielä ole käytettävissä ainakaan suuressa mittakaavassa.

Yleisöstä kysytään, mitä poliittisia toimia panelistit toivovat.

Kannisen mukaan ilmastotoimista täytyy nyt tulla keskeinen kysymys politiikassa.

Huonosti suunnitellut ilmastotoimet voivat lisätä konflikteja ja kustannuksia, joten toimet on suunniteltava tarkasti, Kanninen huomauttaa.

Hyvässä tapauksessa ilmastotoimet saadaan kuitenkin kulkemaan käsi kädessä paikallisten kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.

Kehittyvien maiden sopeutumiseen annettavan rahoituksen osuutta pitäisi lisätä nykyisestä, Kanninen toteaa.

Kehittyviä maita ei voi jättää yksin ilmastotavoitteiden kanssa, Kanninen sanoo.

Ilmastotoimet voivat mennä ristiin joidenkin paikallisten tarpeiden kanssa, esimerkiksi vesivarojen käytön kanssa. Toisaalta vaikkapa päästöjen vähentäminen edesauttaa väestön terveyttä ja tukee siten kestävän kehityksen tavoitteita.

Markku Kanninen puhuu seuraavaksi ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen tavoitteiden suhteesta.

Kanninen on ollut mukana kirjoittamassa IPCC:n raporttia.

On useita erilaisia tapoja saavuttaa sama 1,5-asteen tavoite, joka on IPCC:n raportissa tärkeä rajapyykki.

Kaikki skenaariot vaativat radikaaleja muutoksia jo ennen vuotta 2030.

Voidaan laskea päästöt nollatasoon ja metsittää. Lisäksi esimerkiksi bioenergian käytössä talteen otettava hiilidioksidi on merkittävä keino hillitä lämpenemistä.

Käytännössä uusiutuvan energian osuutta tulee nostaa, kasvisten osuutta lisätä rokavaliossa ja vähentää liikenteen päästöjä.

Asetettujen tavoitteiden ja todellisuuden välillä on suuri kuilu, joka pitäisi kuroa kokonaan umpeen, Sokka sanoo.

Tärkeä tavoite on se, että nollapäästöihin päästäisiin globaalisti vuonna 2050.

Jotta lämpeneminen rajoittuisi 1,5 asteeseen, päästöjen rajoittaminen ei kuitenkaan riitä. Hiilidioksidia on myös jollakin keinolla sidottava ilmasta.

Seuraavaksi Laura Sokka VTT:ltä puhuu hillintäkeinoista ja päästöjen vähentämisestä.

Kaikki lämpeneminen nostaa merenpinnan tasoa.

Puolet vähemmän ihmisiä kärsisi puhtaan veden puutteesta 1,5 lämpenemisasteen maailmassa verrattuna kahden asteen lämpenemiseen.

Yli puolentoista asteen lämpeneminen vaikuttaisi merkittävästi viljelyyn ja ruoan tuotantoon, Korhonen summaa.

Korhosen mukaan lämpenemisen vaikutukset näkyvät jo nyt, mutta monet vakavat ja peruuttamattomat seuraukset voidaan vielä välttää lämpenemistä hillitsemällä.

Kunnianhimon tasoa on kuitenkin nostettava merkittävästi.

Ensiksi kuullaan osallistujien puheenvuorot ja lopuksi debattia siitä, mitä pitäisi tehdä, kertoo tilaisuuden juontava Reetta Räty.

Ilmatieteen laitoksen Hannele Korhonen aloittaa kertomalla tieteellisestä kokonaiskuvasta. Suomessa lämpenemistä on tapahtunut jo noin kaksi astetta.

Mitä raportti tarkoittaa Suomen kannalta ja miten se vaikuttaa käytännössä?

Helsingin yliopiston tiedekulmassa IPCC:n raportin merkityksestä keskustelevat muun muassa Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski, Suomen IPCC-työryhmän puheenjohtaja, professori Markku Kanninen Helsingin yliopistosta ja asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

IPCC:n raportin mukaan merkittäviin toimiin on ryhdyttävä nyt, jotta maapallon lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen.

Varhain maanantaina julkaistussa raportissa linjattiin muun muassa, että hiilidioksidipäästöjen pitäisi pienentyä 45 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja nollapäästöihin pitäisi päästä 2050.

Hetki hetkeltä –seuranta alkaa

Aloitamme hetki hetkeltä –seurannan ympäristöministeriön ja Ilmatieteen laitoksen järjestämästä tilaisuudesta, jossa keskustellaan IPCC:n ilmastoraportista. Tilaisuus alkaa kello 9.30.

Tervetuloa seuraamaan keskustelua!

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ilmastonmuutos
  • Minttu Mikkonen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Maija Nordman oli ratsastamassa Espoossa, kun vastaan tullut autoilija väläytti pitkiä valoja ja painoi töötin pohjaan – ”Kaikki keskittyminen meni hengissä pysymiseen”

    2. 2

      CNN: Matkustajakone laskeutui myrskyssä sivuttain Bristolin lento­kentälle – ”vaikuttava” suoritus, ylisti kentän henkilö­kunta

    3. 3

      Ulkoministeri Soini kutsuu IPCC:n ilmasto­raportin synnyttämää keskustelua hysteeriseksi höpinäksi – ”Valtion ei pidä meitä pakottaa luontoa suojelemaan”

    4. 4

      Suomi on siirtynyt järjettömyyden aikaan – oheis­kärsijöiden määrä kasvaa, kun työ­taistelut laajentuvat

    5. 5

      Kettu istahti paikallisbussin penkille Kirkkonummella – Video näyttää, miten kuski paimentaa eläimen ulos katseen voimalla

    6. 6

      Et ole sittenkään käyttänyt ketsuppikuppeja väärin koko elämäsi ajan – soitimme suomalaismiehelle, joka ratkaisi massiivisella selvitystyöllä vuosikausien mysteerin

    7. 7

      ”Menestyjän kortti” jäi ahtaalle, kun Visa vinkui maakuntien baareja myöten – Nyt Diners Club lopetti ja American Express on tarjouksessa

    8. 8

      Sixpackin saa, jos tietää mitä tekee – Ravitsemuksen ja liikunnan ammattilaiset kertovat, miten saavutetaan timmi vatsa

      Tilaajille
    9. 9

      Aivoinfarktin saaneen vanhuksen 1,4 miljoonan testamentti muuttui epäselvissä oloissa – Oikeus kumosi testamentin, laatija oli Espoon nykyinen liikuntajohtaja Martti Merra

    10. 10

      Mediat: Kultaa etsimään lähtenyt mies putosi kalkkaro­käärmeitä täynnä olevaan kaivoskuiluun Yhdysvalloissa – selvisi kaksi vuorokautta ilman ruokaa ja vettä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kettu istahti paikallisbussin penkille Kirkkonummella – Video näyttää, miten kuski paimentaa eläimen ulos katseen voimalla

    2. 2

      Audi, Lada ja Toyota haudattiin vuodeksi suohon ja kaivettiin sen jälkeen ylös – Venäläisen Youtube-porukan ”testi” vahvistaa vanhan totuuden

    3. 3

      Sixpackin saa, jos tietää mitä tekee – Ravitsemuksen ja liikunnan ammattilaiset kertovat, miten saavutetaan timmi vatsa

      Tilaajille
    4. 4

      Kun Henry Nyman oli nuori, poliisi kantoi romani­nuoret niskasta pitäen ulos pakkaseen – nyt poika Rony Nyman työskentelee vartijana, mutta ennakko­luulot eivät ole juurikaan muuttuneet

      Tilaajille
    5. 5

      Jalankulkijan kuoliaaksi suojatiellä Tikkurilassa ajanut nainen jatkaa piileskelyään – Poliisi: Autoilija tietää, että häntä etsitään

    6. 6

      Erikoinen liikenne­ympyrä hämmentää Espoossa – Miten ”turbo­kierto­liittymästä” on tarkoitus ajaa?

    7. 7

      Aivoinfarktin saaneen vanhuksen 1,4 miljoonan testamentti muuttui epäselvissä oloissa – Oikeus kumosi testamentin, laatija oli Espoon nykyinen liikuntajohtaja Martti Merra

    8. 8

      Saudi-Arabia pilkkaa meitä, eikä se enää ole yksin

    9. 9

      Ei vastikkeita vaan osinkoja – Helsingistä löytyy erittäin varakkaita taloyhtiöitä

    10. 10

      Et ole sittenkään käyttänyt ketsuppikuppeja väärin koko elämäsi ajan – soitimme suomalaismiehelle, joka ratkaisi massiivisella selvitystyöllä vuosikausien mysteerin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta, osa 37: Akseli Valmunen kuvasi lähiötä, jossa latvialaiset telakkatyöläiset ja suomalaiset työttömät elävät rinnakkain

      Tilaajille
    2. 2

      Helsinki laski, että 87-vuotias Eeva tulee kuukauden toimeen 101 eurolla – sosiaali­työntekijä neuvoi myymään asunnon tai ottamaan lainaa lääkkeisiin

    3. 3

      Neljän kuukauden korvatulehdus ja kuusi poskiontelotulehdusta päälle – Karoliina Sallinen-Pentikäisen loputtomaan sairasteluun löytyi syy, joka on suomalaisille erityisen tyypillinen

      Tilaajille
    4. 4

      ”Turha niitä on enää töihin koittaa, ne on ryypänneet terveytensä jo” – Turun telakka takoo vaurautta, mutta sen varjossa elää köyhyyteen käpertynyt lähiö

      Tilaajille
    5. 5

      Audi, Lada ja Toyota haudattiin vuodeksi suohon ja kaivettiin sen jälkeen ylös – Venäläisen Youtube-porukan ”testi” vahvistaa vanhan totuuden

    6. 6

      Uuden lastensairaalan katolle ilmestyi englanninkielinen teksti: Varautuuko sairaala pommituksiin?

    7. 7

      Suomessakin suositun antibiootin käyttöä rajoitetaan vakavien haittojen takia – Lääke aiheuttanut revenneitä jänteitä, lihas­kipuja ja uni­häiriöitä

    8. 8

      Maailmanloppu on tulossa, ja se on kaikin tavoin erilainen kuin aiemmat maailmanloput

    9. 9

      Puolen metrin syvyydestä löytyi tuhat vuotta vanha viikinkilaiva Norjassa – ”Tämä on maailman­sensaatio”

    10. 10

      ”Minun on ajateltava, että oli hänen aikansa mennä” – 39-vuotiaana kuolleen Perttu Häkkisen vaimo, ystävät ja työtoverit kertovat, kuinka paljon he menettivät

      Tilaajille
    11. Näytä lisää