Hetki hetkeltä -seuranta päättyy

Tilaisuus päättyi, ja päätämme myös seurannan tähän. Kiitos!

Santala antaa konkreettisia esimerkkejä siitä, miten ilmastonmuutos näkyy nyt maailmalla: Suuria asioita ovat rajuilmojen yleistyminen ja se, että pitenevät kuivuudet estävät viljelyä.

Ilmastonmuutos syöksee enemmän ihmisiä köyhyyteen, Aho summaa.

Myös Aho ja Santala puhuvat sopeutumiseen suunnatun rahoituksen osuuden kasvattamisen puolesta.

Suomi on leikannut yli puolella seksuaaliterveyteen suunnattuja kehitysyhteistyörahoja, Aho sanoo.

Tämä vaikuttaa negatiivisesti moneen muuhun seikkaan, esimerkiksi väestönkasvuun.

Santala lisää, että kun naiset voivat päättää elämästään ja esimerkiksi lasten hankkimisesta, sillä on puolestaan positiivisia vaikutuksia myös ilmaston kannalta.

Lavalle tulevat osastopäällikkö Satu Santala ulkoministeriöstä ja asiantuntija Hanna Aho globaalien kehityskysymysten asiantuntijajärjestöstä Kepasta.

Koljonen: Sopeutumisesta puhutaan vielä vähän suhteessa päästöjen hillitsemiseen. Esimerkiksi kaupungit tulisi suunnitella muutosta ajatellen.

Linnasen mukaan suomalainen kuluttaja voi helpottaa tilannetta muualla maailmassa esimerkiksi olemalla ostamatta ruokatuotteita kaukaa, jolloin päästöt jäävät tuottajamaahan ja ruoka tulee meille.

Kenen tulisi ryhtyä toimeen?

Linnasen mielestä kaikkien: "Tämä ei ole joko-tai-peliä, kukaan ei saa olla vapaamatkustaja."

Mikä ilmastoystävällinen teknologia on nopeasti otettavissa käyttöön? Kysyy Reetta Räty.

Linnasen mukaan erityisesti uusiutuva energia, vaikkapa aurinkopaneelien ostaminen on jo mahdollista.

Koljosen mukaan teknologisia ratkaisuja on valtava määrä, ja lisää on tulossa.

Linnanen kuitenkin muistuttaa, että uudella teknologialla helposti lisätään energian kulutusta sen sijaan että korvattaisiin olemassa olevaa.

Lassi Linnanen nostaa pöydälle liikakulutuksen merkityksen.

Tiina Koljonen sanoo, että on tärkeää siirtyä materian eli tavaroiden ostamisesta enemmän palvelujen ostoon.

Tiimipäällikkö Tiina Koljonen VTT:ltä ja professori Lassi Linnanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta puhuvat seuraavaksi päästöjen vähentämisestä.

Tiilikaisen mukaan Suomella riittää alueita, joita voi ja pitää metsittää. Sen eteen kannattaa tehdä töitä.

Yleisöstä kysymys, olisiko aika massiiviselle ilmastovalistuskampanjalle, jolla ilmastokysymyksen merkitys kirkastuisi kansalaisille.

Tiilikaisen mielestä kampanja on hyvä idea, mutta lisäksi pitää tärkeänä toivon virittämistä.

Ollikaisen mukaan on tärkeää, että kun ilmastonmuutos alkaa vaikuttaa yhä useamman ihmisen elämään, heillä olisi tietoa asiasta.

Yksittäisen kuluttajan voimattomuuden tunteella on suuri vaikutus siihen, ryhdytäänkö toimiin.

Tiilikainen muistuttaa, että ilmastopäätöksiä täytyy ryhtyä tekemään EU:ssa Suomen puheenjohtajakaudella.

Molemmat panelistit vastaavat huolestuneensa IPCC:n raportin tiedoista.

1,5 ja kahden asteen valtava ero järkytti Ollikaista.

Tavoitteena on, että vauhditetaan sitä kehitystä, että päästöt tulevat yrityksille kalliiksi, Tiilikainen sanoo.

Pakkoa tarvitaan, esimerkiksi hiiliveroa, Ollikainen sanoo.

Ympäristöystävälliset ratkaisut on tehtävä suhteessa edullisemmiksi.

Esimerkiksi hiilinielua kasvattavia metsänomistajia pitäisi tukea, Ollikainen sanoo.

Toisaalta puuta voidaan käyttää moniin tuotteisiin, jotka ovat kestäviä ja uusiutuvia ja korvaavat monia ympäristölle haitallisempia tuotteita. Näin on esimerkiksi rakentamisessa, Tiilikainen huomauttaa.

Tavoite Suomelle olisi olla merkittävä maankäyttösektorin nettonielu, eli muun muassa että metsämme sitoisivat hiilidioksidia selvästi enemmän kuin maatalous tuottaa päästöjä.