Puolan ilmasto­kokouksesta ei tule uusia lupauksia hälyttävästä ilmasto­raportista huolimatta, arvioi Suomen pää­neuvottelija

Maanantaina julkaistu hälyttävä ilmastoraportti tuskin johtaa lähiaikoina kansainvälisessä ilmastopolitiikassa merkittäviin uusiin avauksiin.

Suomen kansainvälisten ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukiahttps://www.hs.fi/haku/?query=outi+honkatukia arvioi, että seuraavassa YK:n ilmastokokouksessa joulukuussa Puolan Katowicessa ei vielä nähdä uusia suuria lupauksia päästötavoitteiden kiristämisestä.

”Raportin pitäisi kyllä sähköistää kokous siinä mielessä, että jos joku vielä luuli, ettei 1,5:n ja kahden asteen lämpenemisen välillä ole eroa, niin IPCC-raportti tekee kyllä tämän eron selväksi”, Honkatukia sanoo.

”Mutta jos odotetaan, että Katowicessa tulisi jättireaktio, en henkilökohtaisesti usko siihen.”

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi maanantaina tiivistelmän tieteellisestä raportista, jonka mukaan jo kahden asteen keskimääräisellä lämpenemisellä olisi erittäin vakavia ja peruuttamattomia seurauksia. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005856206.html

IPCC:n raportit ovat tieteellinen pohja kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Pariisin sopimuksen tavoite on rajata ilmaston lämpeneminen selvästi alle kahteen asteeseen ja pyrkiä rajaamaan se 1,5 asteeseen. IPCC:n raportti keskittyi 1,5 asteen ja kahden asteen eroihin.

Tutkijoiden johtopäätös oli, että ero on huomattava, ja kahden asteen lämpeneminen olisi paljon dramaattisempaa kuin aiemmin on luultu.

Nykymenolla 1,5 asteen raja ylit­tyisi jo noin 20 vuoden kulut­tua ja vuosi­sadan lop­puun men­nessä ilmasto lämpe­nisi kol­mella asteella.

Honka­tukian mukaan on erittäin tärkeää, että raportista keskus­tellaan Puolassa. Hän kuiten­kin uskoo, että uusia avauksia kuul­laan vasta ensi vuoden syys­kuussa YK:n pää­sihteerin António Guterresin https://www.hs.fi/haku/?query=antonio+guterresinkoolle kutsumassa ilmasto­huippukokouksessa.

Puolassa on tarkoitus päättää siitä, miten Pariisin ilmastosopimusta toteutetaan käytännössä. Neuvotteluja ovat vaikeuttaneet kehittyvien maiden vaatimukset, että ne muun muassa raportoisivat päästövähennyksistään eri säännöillä kuin länsimaat.

Se olisi Pariisin sopimuksen vastaista, eivätkä EU ja kehittyneet maat suostu siihen missään tapauksessa, Honkatukia sanoo. Hän uskoo, että Puolasta saadaan silti tyydyttävä lopputulos.

EU:n ympäristöministerit kokoontuivat tiistaina Luxemburgiin pohtimaan linjaustaan Puolan kokousta varten. Useista puheenvuoroista paistoi huoli IPCC:n raportin tuloksista.

Kokoukseen osallistunut Suomen ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen https://www.hs.fi/haku/?query=kimmo+tiilikainen(kesk) oli lopulta tyytyväinen ministereiden päätöslauselmaan Puolaa varten. Päätökseen kirjattiin valmius nostaa EU:n 2030 tavoitetta 45 prosenttiin.

Nyt EU on luvannut vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Lupaus on annettu osana Pariisin ilmastosopimusta.

”Vastahanka tavoitteen päivittämiselle poistui, mikä oli myös maanantaina julkaistun ilmastoraportin ansiota. Pitkän aikavälin strategiassa pohditaan nyt myös sitä, millainen on EU:n nollapäästöstrategia. Sekin on tervetullutta”, Tiilikainen kommentoi puhelimitse Luxemburgista.

Luxemburgin kokouksessa ympäristöministerit pohtivat, voiko EU luvata jo nyt nostavansa vuoden 2030 tavoitettaan 45 prosenttiin. Päätös tehtäisiin 2020 mennessä.

Unioni tulee todennäköisesti saavuttamaan joka tapauksessa 40:tä prosenttia korkeamman päästövähennystason, sillä se on päättänyt uusista energiatehokkuussäädöksistä sekä uusiutuvan energian lisäämisestä.

”Puolan kokous on ratkaiseva. Nykyiset vähennykset eivät riitä. Jos Euroopan unioni ei pysty välittämään selkeää viestiä siitä, että kiihdytämme toimiamme, menetämme uskottavuutemme”, sanoi Ranskan uusi ympäristöministeri François de Rugyhttps://www.hs.fi/haku/?query=francois+de+rugy.

Samoilla linjoilla olivat muun muassa Ruotsi, Saksa ja Espanja.

Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa on nähty viime aikoina useita kannanottoja, jotka toteutuessaan kasvattaisivat päästöjä sen sijaan että leikkaisivat niitä.

Pariisin sopimuksessa ovat toistaiseksi mukana kaikki maailman maat. Presidentti Donald Trumphttps://www.hs.fi/haku/?query=donald+trump on ilmoittanut irrottavansa Yhdysvallat sopimuksesta heti kun se on mahdollista eli vuonna 2020.

Trumpin hallinto on myös ilmaissut kantanaanhttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005849518.html, että maapallo lämpenee joka tapauksessa neljä astetta vuosisadan loppuun mennessä, ja siksi päästöjä ei tarvitse leikata. Yhdysvaltojen hiilidioksidipäästöt ovat maailman toiseksi suurimmat.

Sunnuntaina Brasilian presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005856308.htmlvoitti selvästi äärioikeistolainen Jair Bolsonarohttps://www.hs.fi/haku/?query=jair+bolsonaro, jota kutsutaan Brasilian Trumpiksi. Hän on luvannut irrottaa Brasilian Pariisin sopimuksesta ja sallia Amazonin sademetsien nykyistä laajemman hyödyntämisen.

Brasilian hiilidioksidipäästöt ovat maailman kuudenneksi suurimmat juuri sademetsien tuhoamisen takia. Sademetsät sitovat valtavia määriä hiiltä.

Australian hallitus ilmoitti https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005857581.htmlpuolestaan heti IPCC:n raportin julkaisun jälkeen, että se aikoo jatkaa kivihiilivarantojensa hyödyntämistä kuten ennenkin.

Honkatukian mielestä itse raporttia mielenkiintoisempia ovatkin olleet reaktiot, joita se on maailmalla herättänyt. Brasilian ja Australian uutisia hän pitää ilmastonäkökulmasta ”järkyttävinä”.

Brasilian tuleva johtaja on kiinnostava myös Suomen kannalta, sillä YK:n seuraava suuri ilmastokokous järjestetään Brasiliassa Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella loppuvuodesta 2019.

”Puheenjohtajamaalla on iso merkitys, kuten nähtiin Pariisin ilmastokokouksessa. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten Puola johtaa kokousta joulukuussa”, Honkatukia sanoo.

Puola on tähän asti profiloitunut ympäristöpolitiikassa jarruttajana, ei aloitteentekijänä.

Puolan ympäristöministeri Henryk Kowalczykhttps://www.hs.fi/haku/?query=henryk+kowalczyk otti tiistaina Luxemburgissa ministerikollegoitaan varovaisemman kannan päästötavoitteiden kiristämiseen.

”Nyt kun Puolan ilmastokokoukseen on aikaa muutama viikko, toivomme kaikki, että tulokset ovat myönteisiä. Toivomme, että maailman tasolla saamme yhtä kunnianhimoisia tuloksia kuin Euroopan unionissa. Kunnianhimon tasosta kiistellään varmasti, ja usein tuloksena on hyvin yleisluontoinen kompromissi. EU on jo ilmastotoimien johtoasemassa. Voimme suhtautua vieläkin kunnianhimoisemmin, mutta uusien linjauksien pitää perustua aina laajoihin tutkimustuloksiin”, Kowalczyk sanoi.