Anna joululahja, joka on aina ajankohtainen

– Tilaa lahjaksi Hesari

Ulkomaat

Maailman pahin humanitaarinen kriisi uhkaa näännyttää miljoonia nälkään – ”On turha yrittää tulevaisuudessa selittää, ettemme tienneet, mitä Jemenissä tapahtui”

YK:n vetämät neuvottelut ajautuivat umpikujaan. Nyt jemeniläiset valmistautuvat julmaan näännytyssotaan, jolla arabiliittouma uhkaa. Hodeidan satamakaupungin valtaaminen voi johtaa tähän asti vakavimpaan nälänhätään köyhimmässä arabimaassa.

Jemenin sota tunnetaan Suomessa lähinnä suomalaisten asekauppojen vuoksi. Suomi on myynyt Saudi-Arabialle kranaatinheittimiä ja Arabiemiraatteihin panssariajoneuvoja, joista ainakin viimeksi mainitut ovat olleet käytössä Jemenin taisteluissa.

Sodassa on kuollut tähän mennessä vähintään kymmenentuhatta ihmistä, mutta nyt sota uhkaa johtaa ennennäkemättömään nälänhätään. Näännytyssodasta ovat vastuussa alueen upporikkaat öljymaat Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tämä juttu kertoo, mistä Jemenin mutkikkaassa sodassa on kyse.

Afrikan ja Aasian välissä on kapea salmi. Sen nimi on ”kyynelten portti” eli Bab al-Mandeb. Mantereet erottavan salmen läpi kulkee yksi maailman vilkkaimmista laivareiteistä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Salmen kautta kulkeva kauppareitti vaurastuttaa Eurooppaa, Aasiaa ja Persianlahden öljymaita. ”Kyynelten portin” köyhälle rantavaltiolle Jemenille sijainti vilkkaan kauppareitin varrella on kuitenkin osoittautunut lähinnä kiroukseksi.

Sen todistaa lähes neljä vuotta jatkunut sota.

Suomalaiset panssariajoneuvot ovat vain pieni yksityiskohta sodassa, josta on YK:n mukaan tullut maailman pahin ihmisen aiheuttama humanitaarinen katastrofi. Yli kahdeksaa miljoonaa jemeniläistä uhkaa sodan vuoksi nälkäkuolema. Lähes kaksikymmentä miljoonaa ihmistä Jemenin noin 27 miljoonasta asukkaasta elää hätäavun varassa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Syyskuussa ennusteet Jemenistä synkkenivät entisestään, kun YK:n vetämä kolmas rauhanneuvottelukierros saudien johtaman arabiliittouman ja Jemenin shiialaisten huthikapinallisten välillä päättyi umpikujaan.

Nyt kaikki merkit viittaavat siihen, että seuraavaksi liittouman joukot pyrkivät valtaamaan huthien hallinnassa olevan Hodeidan satamakaupungin Jemenin länsirannikolla. Valtaus katkaisisi elämänlangan miljoonilta jemeniläisiltä.

Hodeidan kautta kulkee napanuora, joka on sodan kuluessa juuri ja juuri pitänyt hengissä miljoonia ihmisiä sisämaassa. Yli 70 prosenttia ulkomaisesta hätäavusta saapuu Jemeniin Hodeidan sataman kautta.


Hodeidan valtauksella tai pitkittyvällä kaupunkisodalla olisikin kahdenlaisia vaikutuksia, arvioi Jemenin pääkaupungissa Sanaassa työskentelevä Norjan pakolaisavun asiantuntija Suze van Meegen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Ensinnäkin Hodeidaan jääneet ihmiset, jotka ovat lähinnä vanhuksia, sairaita, vammaisia tai köyhälistöä, jäisivät ristituleen. Jos he eivät kuole taisteluissa, he ovat vaarassa kuolla nälkään. Toisaalta jos saudien johtama liittouma katkaisee tiet Hodeidasta, sen jälkeen ei enää ole reittejä, joita pitkin kuljettaa ruoka-apu ympäri maata. Miljoonat ihmiset tulevat kärsimään nälänhädästä.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Jemenin sota on jäänyt muiden Lähi-idän konfliktien kuten Syyrian sodan varjoon.

Syrjäisen ja köyhän maan mutkikkaan sisällissodan ymmärtäminen vaatii pinnistelyä. Olennaista on ymmärtää, että sodasta on tullut alueellisten suurvaltojen keskinäistä valtakamppailua, jossa länsivallatkaan eivät ole viattomia.

HS esittelee kuusi Jemenin sodan osapuolta. Voit selata esittelyjä nuolella.



Jemenin sota puhkesi vuonna 2014, kun maan pohjoisosissa asuvan shiialaisen zaidi-lahkon niin sanotut huthikapinalliset valtasivat pääkaupunki Sanaan ja pakottivat presidentti Abd Rabbu Mansur Hadin pakenemaan Saudi-Arabiaan.

Huthien ja hallituksen välisellä konfliktilla on kuitenkin pidempi historia. Shiialaiset huthit ovat jo ainakin vuosituhannen alusta alkaen syyttäneet hallitusta syrjinnästä ja sunnalaisen salafistisen islamin pakkosyötöstä Saudi-Arabian tuella. Saudit osallistuivat huthien pommituksiin Pohjois-Jemenissä jo vuonna 2009.

Jemenin hallitus ja Saudi-Arabia taas ovat syyttäneet Irania siitä, että se aseistaa Jemenin hutheja ja yrittää näin levittää lonkeronsa saudien etelärajalle.

Huthien ja hallituksen vastakkainasettelun lisäksi Jemen on jakaantunut useampaankin leiriin. Etelä-Jemen, joka aiemmin oli itsenäinen valtio, on vuosia halunnut erota hallituksen otteesta. Huthien vallattua maan pohjoisosat ja pääkaupunki Sanaan, Etelän liike liittyi kuitenkin taisteluun hutheja vastaan.


Jemenin konflikti on sisällissota, jota naapurimaat ovat ryhtyneet käyttämään hyväkseen ajaessaan omia etujaan, sanoo Jemeniin perehtynyt Lähi-idän ja islamin tutkija Susanne Dahlgren Tampereen yliopistosta.

”Arabiemiraattien valtapyrkimykset liittyvät meriteiden turvaamiseen. He ovat rakentaneet satamaverkoston Intian valtamereltä Punaisenmeren kautta Välimerelle, varustaneet Etelä-Jemeniä ja tukeneet etelän itsenäisyysliikettä.”

Saudit taas haluavat Dahlgrenin mukaan pitää Jemeniä kontrollissa muun muassa siksi, koska he haluavat rakentaa öljyputken Jemenin läpi Arabianmerelle. Näin saudit vähentäisivät öljynkuljetusriskejä Persianlahden Hormuzinsalmella. Saudien arkkivihollinen Iran on useasti uhannut sulkea salmen.

Saudien agenda Jemenissä paljastuikin elokuussa, kun he ilmoittivat ryhtyvänsä rakentamaan putkea Saudi-Arabiasta Jemenin al-Mahran läänin läpi, Dahlgren sanoo.

”Edellinen presidentti [Ali Abdullah] Saleh vastusti jyrkästi öljyputken rakentamista. Vaikuttaa siltä, että Riadissa palatsissa istuva nukkepresidentti Hadi on nyt antanut luvan putken rakentamiselle.”

Hadin kansansuosio Jemenissä on Dahlgrenin mukaan pieni. Hadin rinnalla hutheja vastaan tähän saakka taistellut Etelän liikekin julisti viime viikolla kansannousun Hadin hallitusta vastaan korruption takia.

Rivit rakoilevat, mutta saudien johtama liittouma näyttää yhä uskovan konfliktin sotilaalliseen ratkaisuun.

Satamakaupunki Hodeidassa taistelut ovat jo päivittäisiä. Tämä näkyy suoraan elintarvikkeiden hinnan nousuna pääkaupungissa Sanaassa.

”Kahdenkymmenen kilon vehnäsäkki maksaa nyt 13 000 Jemenin rialia [55 euroa]. Kuukausi sitten se maksoi 8 000 rialia [34 euroa]”, kertoo jemeniläinen toimittaja Ali Saeed Sanaasta HS:lle.


Vaikka pääkaupungissa on rauhallisempaa kuin Hodeidassa, humanitaarinen tilanne on Sanaassakin karmea. Ylimääräistä ruokaa ei ole, maan sisäiset pakolaiset tungeksivat kaupunkiin. Pääkaupunkilaiset pohtivat, miten ihmeessä voitaisiin varautua saartoon ja näännytyssotaan, joka todennäköisesti on edessä Hodeidan valtauksen jälkeen.

Valtaosa Sanaan asukkaista ei kannata vallankaappauksen tehneitä huthijoukkoja muttei myöskään saudien johtamaa liittoumaa. Sanaasta kantautuukin epätoivoisia vastalauseita sotaherroille molemmin puolin.

”Eri poliittiset ryhmät ovat kehottaneet ihmisiä aloittamaan nälkävallankumouksen saudien johtamaa liittoumaa ja hutheja vastaan”, Saeed kertoo.

Käytännössä nälkävallankumous tarkoittaa mielenosoituksia ja kansalaistottelemattomuutta.

Myös rauhanneuvottelijoille tilanne on hankala, kertoo Jemen-hankkeessa työskentelevä konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Sylvia Rognvik Jordanian pääkaupungista Ammanista. Konfliktilla on monta tasoa, mutta YK on tähän asti yrittänyt istuttaa neuvottelupöytään lähinnä huthien ja Jemenin syrjäytetyn hallituksen edustajia.

”Me haluaisimme varmistaa, että myös muita ryhmiä kuullaan”, Rognvik sanoo.

Myös Susanne Dahlgren korostaa sitä, että Jemenin kaikkia väestönosia pitäisi kuunnella rauhanprosessissa. Huthit pitäisi tunnustaa, eikä leimata heitä pelkästään Iranin käsikassaraksi. Hän on hahmotellut Jemeniin rauhansuunnitelmaa, jossa maa jaettaisiin neljään autonomiseen hallintovyöhykkeeseen, eikä kaikkea valtaa keskitettäisi Sanaahan.

CMI käy Rognvikin mukaan taustakeskusteluja hallituksen ja huthien lisäksi myös Etelän liikkeen edustajien, paikallisjohtajien ja heimojohtajien kanssa, joilla on tärkeä rooli rauhan aikaansaamisessa.

Rognvik ei usko, että rauhanneuvottelut olisivat vielä lopullisesti epäonnistuneet. Taistelut näyttävät silti jatkuvan niin kauan kuin sodan osapuolet uskovat sotilaalliseen ratkaisuun.

”Paikallisesti on yhä paljon mahdollisuuksia väkivaltaisuuksien vähentämiseen. Voimme hieroa paikallisia tulitaukoja, sopia vankien vaihdosta, avata teitä ja lieventää kärsimyksiä ja rakentaa näin luottamusta rauhanneuvotteluille”, Rognvik sanoo.

Jemenin sodassa roolinsa on myös länsivalloilla. Suze van Meegen Norjan pakolaisavusta muistuttaa, että monet maat, kuten Yhdysvallat, Ranska, Saksa, Britannia ja Espanja, aseistavat Saudi-Arabiaa ja perustelevat tätä sillä, että saudit puolustavat demokraattisesti valittua Jemenin hallitusta. Euroopan maat ovat myös riippuvaisia saudien öljystä.

”Aseita myyvien maiden pitäisi miettiä, ovatko työpaikat kotimaassa tärkeämpiä kuin jemeniläisten elämä. Monet länsivallat ovat käytännössä haluttomia painostamaan Saudi-Arabiaa tai Arabiemiraatteja Jemenin suhteen.”

Suze van Meegen, Norjan pakolaisapu

Länsivallat ajattelivat ehkä konfliktin alussa, että tärkeintä on varmistaa, että ”kyynelten portti” ja sen läpi virtaava kauppaliikenne pysyy liittolaisten hallinnassa. Sota on kuitenkin jatkunut jo lähes neljä vuotta, eivätkä sotilasoperaatiot ole tuoneet alueelle vakautta.

Van Meegen sysää vastuuta tilanteesta myös YK:n turvaneuvostolle sekä ihmisoikeusneuvostolle, jonka jäseninä Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit ovat istuneet Jemenin sodan ajan.

”Maailma on hyvin tietoinen näiden maiden ulkokultaisuudesta”, hän sanoo. ”On turha yrittää tulevaisuudessa selittää, ettemme tienneet, mitä Jemenissä tapahtui.”

Oikaisu 11.10.2018 kello 13.20: Otsikon ”panssarivaunut” muutettu panssariajoneuvoiksi.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Yksi kuva näyttää, miten julmasti sairaudet kasautuvat Helsingissä – ”Pyrimme löytämään riski­ryhmiä”

    2. 2

      Brexit-kannattajien taivaan­rannassa näkyy uusi musta pilvi: mahdollinen uusi EU-kansan­äänestys – ”En ole koskaan ennen ollut näin peloissani”, julisti Nigel Farage

    3. 3

      Kokenut maailman­matkaaja vinkkaa kymmenen ainut­laatuista matka­elämystä – mukana myös suomalainen, unohdettu helmi

    4. 4

      Apulaisprofessori Joy Wolframia, 29, luullaan usein assistentiksi – tosiasiassa hän on Helsingissä kasvanut huippu­tutkija, joka johtaa uraa uurtavaa syöpä­tutkimusta arvostetulla yhdysvaltalais­klinikalla

      Tilaajille
    5. 5

      Näin Suomi nyt juo: Uusi alkoholi­laki ei räjäyttänyt myyntiä, ja suomalaiset sijoittuvat juoma­tavoiltaan ”enemmän Pohjois­maiden kuin Itä-Euroopan joukkoon”

    6. 6

      Se, että ihmiset tuijottavat, on Julia Fonsenista alentavaa – mutta sitten vastaan tuli mies, joka katsoi juuri oikealla tavalla

    7. 7

      Merten roskapyörteiden kunnian­himoinen puhdistus­operaatio vastatuulessa – teinin keksinnöstä löytyi kohtalokas vika

    8. 8

      Yksi Pohjoismaiden etsityimmistä rikollisista jäi kiinni ajettuaan poliisin ratsiaan Orimattilassa – seurasi kolmen kilometrin takaa-ajo, kunnes vastassa oli umpikuja

    9. 9

      Tuomioistuin Yhdysvalloissa julisti Obamacaren perustuslain vastaiseksi – Trump: ”Suurenmoinen uutinen”

    10. 10

      Autoilija kuoli ”keltaliivien” pystyttämän tie-esteen takia lähellä Ranskan ja Belgian rajaa – Mielenosoituksia taas eri puolilla Ranskaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Merten roskapyörteiden kunnian­himoinen puhdistus­operaatio vastatuulessa – teinin keksinnöstä löytyi kohtalokas vika

    2. 2

      Se, että ihmiset tuijottavat, on Julia Fonsenista alentavaa – mutta sitten vastaan tuli mies, joka katsoi juuri oikealla tavalla

    3. 3

      Kokenut maailman­matkaaja vinkkaa kymmenen ainut­laatuista matka­elämystä – mukana myös suomalainen, unohdettu helmi

    4. 4

      Yksi kuva näyttää, miten julmasti sairaudet kasautuvat Helsingissä – ”Pyrimme löytämään riski­ryhmiä”

    5. 5

      Pekka Haaviston lausunto perus­suomalaisista oli viisautta, jota vihreät eivät kestä kuulla

    6. 6

      EU:n kunnianhimoinen maahan­muutto­politiikan uudistus ei etene: Suomi haraa vastaan rajavalvojien lisäämisessä

    7. 7

      Apulaisprofessori Joy Wolframia, 29, luullaan usein assistentiksi – tosiasiassa hän on Helsingissä kasvanut huippu­tutkija, joka johtaa uraa uurtavaa syöpä­tutkimusta arvostetulla yhdysvaltalais­klinikalla

      Tilaajille
    8. 8

      ”Onnistuuko huomenna käteistä 4 000?” – Karhu-ryhmän yli­konstaapelin ja Finnrappel-yhtiön johto­hahmon viestit kertovat vilkkaasta ”säädöstä”

    9. 9

      Joidenkin nykyeurooppalaisten kallo on litistynyt, ja se vaikuttaa hieman myös aivojen suorituskykyyn – syynä ovat neandertalien geenit

    10. 10

      ”Miksi oikein kutsuit minua?” – Huuliltalukijat tulkkasivat Britannian Mayn ja EU:n Junckerin oudon sanavaihdon

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomesta on tullut myrkkyä – Venäjällä tunnetaan syvää tyytymättömyyttä suomalaisia kohtaan

    2. 2

      Suurta osaa naisista koskevaa terveysongelmaa ei ole tutkittu, vaikka se haittaa elämänlaatua merkittävästi – Professori: ”Pidetty liian banaalina ongelmana”

    3. 3

      Kansallisbaletin Tuhkimon ylipainoiseksi puettu hahmo loukkasi Ani Kellomäkeä niin, että hän lähti esityksestä pois: ”En halunnut osallistua yhteiseen kiusaamishetkeen”

    4. 4

      Kun 35-vuotias nainen haluaa lapsen, mutta ei kelpuuta mukavaa miestä, naisen täytyy olla sekaisin

    5. 5

      Kesän jälkeen äitien kasvoilta katosivat ilmeet, ja kätilö Rosmariini Tolonen näki sen – HS:n erikoisartikkeli vie vainottujen rohingyojen pakolaisleirille

      Tilaajille
    6. 6

      Painin päätteeksi Rauno Lehmusvyöry painoi liipaisinta, mutta varmistin pelasti poliisin hengen – Nyt ”vekselit lankeavat”, ja vakava sairaus nujertaa korsolaisen rikollis­joukon ydin­hahmoa

      Tilaajille
    7. 7

      Ennätykselliset veronpalautukset maksuun tänään – ensi vuonna valtaosa ei enää saa ”joulupalautuksia”

    8. 8

      Laura Huhtasaari kirjoitteli blogiinsa väitteitä islamista, sai kirjoituskiellon, samalla perussuomalaisnaiset kampanjoivat suut teipattuna – tästä kaikessa on kyse

    9. 9

      Helsinkiläismiehet kehittivät päivässä takuuvarman ratkaisun kauppakeskus Rediin eksyneille

    10. 10

      Mummon autotallista löytyi autofanien sydämet särkevä, jopa sadantuhannen arvoinen yllätys

    11. Näytä lisää
    Uusimmat