Ulkomaat

Tutkijoiden mukaan toivoa ilmaston­muutoksen pysäyttämiseksi on, vaikka urakka on valtava – HS selvitti, millä keinoilla ihmis­kunta voi välttyä ilmasto­katastrofilta

Ilmaston lämpenemisen rajaaminen vaatii merkittäviä muutoksia elämäntapoihin ja koko talousjärjestelmään, tutkijat arvioivat.

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi viime viikolla raportin, jonka viesti oli hälyttävä mutta samaan aikaan toiveikas.

Raportin mukaan aiemmin melko turvallisena pidetyllä kahden asteen lämpenemisellä olisi erittäin vakavia ja lopullisia seurauksia. Tutkijat kuitenkin korostivat, että ilmaston lämpeneminen on vielä mahdollista rajata keskimäärin 1,5 asteeseen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Se vaatii perustavanlaatuisia muutoksia elämäntapoihin ja koko talousjärjestelmään: ruokavalioon, liikkumiseen, asumiseen, energiantuotantoon, teollisuuteen ja politiikkaan. Päästöt pitäisi saada puolitettua vuoteen 2030 mennessä ja nollattua vuoteen 2050 mennessä.

Urakka kuulostaa valtavalta. Mihin toivosta puhuminen oikein perustuu?
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

HS kysyi asiaa kolmelta ilmastoasiantuntijalta: Suomen ympäristökeskuksen ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman johtajalta Mikael Hildéniltä, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtavalta tutkijalta Marita Laukkaselta ja Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran hiilineutraalin kiertotalouden johtajalta Mari Pantsarilta.

Tieto lisää toimintaa

”Toivossa on yleensä hyvä nähdä, että se koostuu monesta erilaisesta toivon pilkahduksesta”, Hildén sanoo.

”Ilmaston­muutoksen ratkaisut koostuvat monesta polusta eivätkä yhdestä suuresta valtatiestä.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Hildén, Laukkanen ja Pantsar mainitsevat kaikki myönteisenä asiana tiedon ja ymmärryksen lisääntymisen sekä runsaan keskustelun ilmastonmuutoksesta. Sen ansiosta kansalaiset pystyvät peräämään poliitikoilta vastauksia, miten epämääräiset lupaukset konkretisoituvat päästövähennyksiksi ja miten ne maksetaan.

”Ilmastonmuutoksesta tiedetään paljon enemmän kuin vaikkapa viisi vuotta sitten. Aletaan ymmärtää, että se ei vaikuta vain luontoon vaan ihmisiin, talouteen, tuottavuuteen ja talouskasvuun erityisesti köyhissä maissa”, Laukkanen sanoo.

Myös ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat valjenneet ihmisille esimerkiksi kuuman kesän ja hirmumyrskyjen takia.

”Muutoksia voi syntyä jo sitä kautta, että suurempi osa ihmisistä pitää ilmastonmuutosta tärkeänä ja pyrkii keksimään siihen ratkaisuja. Se muuttaa myös ylhäältä tulevia sääntöjä hyväksyttävämmiksi”, Hildén sanoo.

Laukkanen sanoo, että poliitikot ovat voineet tähän asti puhua paljon tarkoittamatta mitään ja esimerkiksi sellaisten yritysten edustajat, joita asia koskee ja jotka tietävät asiasta enemmän kuin kuulijat keskimäärin, ovat tienneet sen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Poliitikkojenkin on pakko skarpata.”

Laukkasen mukaan esimerkiksi HS:n taannoinen kyselykierros eduskuntapuolueiden puheenjohtajille osoitti, että poliitikoilla on aukkoja tietämyksessä. Tähän asti on ollut usein niin, että jos poliitikko sanoo vaalitentissä vähentävänsä päästöjä, häneltä ei kysytä, miten hän aikoo tehdä sen.

”Eihän kukaan päästäisi läpi poliitikon lupausta nostaa työllisyysaste 85 prosenttiin ilman että häneltä kysyttäisiin, miten hän aikoo sen tehdä”, Laukkanen vertaa.

Pantsar mainitsee esimerkkinä suomalaisen hiilinielukeskustelun, joka on hänestä absurdia.

IPCC:n raportin mukaan metsien hiilinielujen merkittävä kasvattaminen on välttämätöntä, jotta lämpeneminen saataisiin rajattua 1,5 asteeseen. Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että hakkuiden ja puunkorjuun lisääminen pienentää Suomen metsien hiilinielua ja metsien hiilivarastoa.

Moni suomalaispoliitikko sanoo silti, että hakkuita voi lisätä.

”Jos pitää laittaa tiedemaailma ja poliittinen maailma hiilinieluista vastakkain, uskon dosenttina tiedettä”, Pantsar sanoo.

Keinot on jo keksitty

Hyvä uutinen on, että päästövähennykset mahdollistava teknologia on pääosin jo olemassa ja käytössä.

”Meillä on jo ratkaisut, jotka pitäisi skaalata, ja meillä olisi tarvittava raha”, Pantsar sanoo.

Sitra on laskenut, että jos seitsemäntoista eri puolilla maailmaa käytettävää ratkaisua otettaisiin käyttöön kaikissa verrokkimaissa, maailman päästöt pienenisivät vuoteen 2030 mennessä neljänneksen. Keinojen joukossa ovat esimerkiksi Saksan sähköverkkoon kytketty aurinkovoima, Tanskan tuulivoima, Meksikon rakennusten energiatehokkuus ja Brasilian metsäkadon estäminen.

Uusiutuva energia on halventunut, ja se on kilpailukykyistä fossiilisiin energiamuotoihin verrattuna. Suomessakin on rakenteilla jo kolmas tuulivoimala, joka ei ole hakenut valtion tukea.

”Teknologia kehittyy, ja Pohjoismaissa alkaa näyttää mahdolliselta, että energiajärjestelmä voisi olla hiilivapaa”, Laukkanen sanoo.

Suomessa sähköntuotanto perustuu jo pitkälti vesivoimaan ja ydinvoimaan, hän huomauttaa.

Pohjoismaiden lisäksi kymmenet maat, osavaltiot ja isot kaupungit Delhiä ja Pekingiä myöten ovat ilmoittaneet, että ne pyrkivät nollaamaan hiilipäästönsä.


Suomessa liikenteen päästöt eivät ole juuri pienentyneet. Vähäpäästöiset autot ovat liikenteessä, mutta niitä tarvitaan paljon lisää.

Hildén uskoo, että muutos voi tapahtua nopeastikin, kuten Ruotsissa ja Norjassa on käynyt.

”Suomen tavoite 250 000 vaihtoehtoisen käyttövoiman auton saamisesta liikenteeseen on jopa aika helposti toteutettavissa, jos nykyiset kasvuprosentit onnistutaan ylläpitämään.”

Hänen mukaansa paljon riippuu myös autonvalmistajista ja siitä, miten laaja valikoima sähköllä ja vaikkapa biokaasulla toimivia autoja niillä on.

Yksi IPCC:nkin mainitsema keskeinen keino on ruoantuotanto ja lihansyönti. Lihantuotanto vie suuria maa-alueita, jotka olisivat tehokkaammassa käytössä, jos niillä viljeltäisiin ruokakasveja.

Hildénin mukaan on myönteistä, että lihan rinnalle on kehitetty kasvipohjaisia vaihtoehtoja esimerkiksi härkäpavusta ja kaurasta. Vaihtoehtoja on erittäin tärkeää olla tarjolla myös maissa, joissa elintaso kasvaa ja yhä useammilla olisi varaa lihaan.

”Eivät ihmiset siirry lihaan vain siksi, että se olisi maultaan ylivoimaista, vaan siksi, että se monipuolistaa ravinnonsaantia. Jos samantyyppisiä hyvinvointivaikutuksia saadaan kasvisproteiinituotteilla, estetään holtiton lihan käytön kasvu.”

Hildén uskoo, että kasvisruokavalion terveellisyys vetoaa ihmisiin ja siitä pitää valistaa Pohjois-Karjala-projektin tapaan. Kouluruokailu totuttaa nuorison syömään kasvispainotteisesti.


Hildénin mukaan fossiilisen energian hinta voi heijastua myös elintarvikkeiden hintaan ja alkaa ohjata valintoja.

Keinoja on käyttämättä

Päästöjen pienentämisessä on vielä yksi suuri kivi lähes kääntämättä.

”Tähän asti huomio on kiinnitetty energiantuotannon ja liikenteen päästöihin, mutta nyt kulutus ja jo valmistettujen materiaalien uudelleen käyttäminen pitää saada mukaan”, Pantsar sanoo.

Ongelma on, että materiaaleja tuotetaan maailmassa valtavia määriä ja käytön jälkeen ne menevät hukkaan, vaikka niitä voisi käyttää uudelleen.

Sitran, Materials Economicsin ja European Climate Foundationin tutkimuksen mukaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoite ei voi toteutua, jos neljän materiaalin – teräksen, alumiinin, sementin ja muovin – kiertotaloutta ei saada toimimaan.

Pelkästään näiden neljän materiaalin valmistus ja käyttö tuottavat 918 gigatonnia päästöjä vuoteen 2100 mennessä, vaikka ne tuotettaisiin energiatehokkaimmilla menetelmillä. IPCC:n mukaan maailman ”päästöbudjettia” on jäljellä enää 420–770 gigatonnia, jos halutaan pysyä 1,5 asteessa.

Tämänkin asian ratkaisuun tarvitaan Pantsarin mukaan poliitikkoja. Materiaalien tuotannon päästöt pitää hinnoitella, ja niiden kierrättäminen pitää tehdä kannattavaksi.

”Lainsäädännöllä pitää antaa kierrätetyille materiaaleille parempi asema markkinoilla. Tarvitaan hintaohjausta. Usein kierrätetyillä materiaaleilla on huonompi asema, ja siksi ostetaan aina uutta.”

Myös kierrätettyjen materiaalien liikkumista maasta toiseen pitää helpottaa kansainvälisillä kauppasopimuksilla.

Hiilellä on hinta

Yksi Laukkasen usein kuulemista heitoista on, että kaikki teollisuus karkaa Kiinaan, jos päästöjä pitää leikata.

”Sille on hyvin heikosti mitään pohjaa sen perusteella, miten EU:n päästökaupan alaiset alat ovat kehittyneet.”

Kehittyneissä OECD-maissa 45 prosenttia päästöistä on nyt jonkinlaisen hinnoittelun piirissä. Myös Kiina on ottamassa käyttöön oman päästökauppajärjestelmänsä.

Euroopan unionin päästökauppajärjestelmä on ollut laajamittaisesti käytössä vuodesta 2013. Päästöoikeudet olivat pitkään niin halpoja, että niiden merkitys oli hyvin pieni. Tänä vuonna päästöoikeuden hinta on kuitenkin noussut korkeammaksi kuin koskaan aiemmin.



Päästöjen kallistuminen tekee fossiilisten polttoaineiden käyttämisestä kalliimpaa ja parantaa uusiutuvien energiamuotojen kilpailukykyä.

”Paljon on kiinni siitä, onnistutaanko hiilen hinnoittelussa oikeasti. Olennaista on varmistaa, että päästökauppa oikeasti toimii. Päästöoikeuksien määrän pitää supistua”, Hildén sanoo.

”Poliittisesti se on vaikea toteuttaa, koska on tahoja, jotka vaativat keinoja, joilla hintavaikutukset vältetään. Pitää miettiä muita keinoja.”

Maailmalla puhutaan yhtenä keinona hiilitulleista. Esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron on esittänyt EU:lle, että hiilitulleja perittäisiin mailta, jotka eivät noudata Pariisin sopimusta.

Laukkanen on päätynyt siihen tulokseen, että maailmanlaajuisesti hiiliverot voisivat olla helpompi tapa hinnoitella hiiltä kuin päästökauppa.

”Se ei voi tapahtua yksittäisen maan aloitteesta, vaan pitäisi löytyä taloudellisesti riittävän vaikutusvaltainen joukko maita, jotka lähtisivät viemään asiaa eteenpäin, vaikka sitten hiilitullien uhalla. Oikeita talousmahteja pitäisi saada mukaan.”

Hildén ei pidä maailmanlaajuista hiiliveroa realistisena. Hiilen hinnoittelujärjestelmiä on kehitetty pienemmässä mittakaavassa esimerkiksi Britanniassa.

”Alueellisia kokeiluja ja sovelluksia tarvitaan, koska uudet ohjaustavat syntyvät niiden kautta. On mahdotonta saada aikaan kerralla yhtä globaalia järjestelmää, ja joudutaan etenemään erilaisilla kokeiluilla ja poluilla.”

Investointeja pitäisi suunnata fossiilisen teollisuuden sijasta uusiutuviin energiamuotoihin ja uusiin innovaatioihin. Laukkasen mukaan finanssisektorilla alkaa näkyä, että sijoittajat pohtivat sijoitusten hiiliriskejä.

Poliitikoilla on valta päättää

Keinoja siis on.

”Nyt pallo on poliittisilla päättäjillä, joiden tulee päättää, halutaanko päästöjä vähentää”, Pantsar toteaa.

”Kansalaisten omissa päästövähennyksissä on paljon potentiaalia, mutta ei sitä voi jättää pelkästään kansalaisille.”

Suomalainen tuottaa nykyisin vuosittain keskimäärin yli kymmenen tonnia päästöjä. Vuonna 2030 jokainen maapallon asukas saisi enää tuottaa keskimäärin enintään kolme tonnia. Siihen ei päästä, jos valinta jätetään yksittäisille ihmisille.

Poliitikkojen pitää Pantsarin mukaan tehdä radikaaleja päätöksiä, joilla vähähiiliset ratkaisut muuttuvat kansalaisille nykyistä helpommiksi ja halvemmiksi.

”Olen vähän pettynyt Suomen osalta siihen, että IPCC:n varoituksiin ei tartuttu kunnianhimoisemmin. Missä ovat konkreettiset esitykset, mitä pitäisi tehdä?”

Sitä kysyvät tänään myös tuhannet mielenosoittajat, jotka kokoontuvat Helsingin keskustaan vaatimaan poliitikoilta ilmastopäätöksiä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ilmastonmuutos
  • Ilmastopolitiikka
  • Minttu Mikkonen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Miksi autojen keskipaikan kohdalla on möykky, joka tekee keskipaikka­matkustuksen epämukavaksi?

    2. 2

      Homous on vika, jonka Jumala korjaa, ajatteli Patrick Tiainen – Hän nousi karismaattisen seurakunnan johtoon, solmi kulissiavioliiton ja ymmärsi lopulta rimpuilunsa turhaksi

      Tilaajille
    3. 3

      Alvar Aallon suunnittelema sellutehdas oli tuomittu tuhoon, mutta sitten pääjohtaja lausui yllättävät sanat – Pelastus löytyi puun ihmeaineesta, joka saattaa pian tuottaa enemmän kuin sellu  

    4. 4

      Sdp ottaa kaulaa kokoomukseen, vihreiden lasku pysähtyi – Häämöttääkö ensi keväänä punavihreän blokin ”sisällissota”?

    5. 5

      Kambodžan ”kuoleman kenttien” kahdelle johtajalle elinkautiset – ensimmäiset kansanmurha­tuomiot hirmuteoista, joissa kuoli 1,7 miljoonaa ihmistä

    6. 6

      Miksi mies tarvitsee enemmän rahaa kuin nainen? Tutkijat laskivat tarkasti, mikä rahamäärä riittää erilaisille ihmisille säälliseen elämään

    7. 7

      Suomi päättää uudesta vastatykistötutkasta vuodenvaihteessa – Ukrainan sodan opit nopeasti käyttöön

    8. 8

      Miksi äidit nukahtavat aina kesken elokuvan?

    9. 9

      Katja Korhonen huokaisi helpotuksesta, kun keskosena syntynyt poika parkaisi ensi-itkunsa – ”Sitten hoitaja tuli ja nappasi vauvan”

      Tilaajille
    10. 10

      Huuhkajat teki historiaa ja voitti lohkonsa surkeankin pelin jälkeen – Suomen ensimmäinen arvokisapaikka on nyt kahden voiton päässä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies hyppäsi Pitkältäsillalta ja kuoli – ”Oli ilmeisesti halunnut näyttää, että pystyy uimaan kylmässä vedessä”

    2. 2

      Kun nuoret äidit haksahtavat ravitsemusgurujen hölynpölyyn, kärsijöitä ovat lapset – Näin sanoo ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen ja oikoo verkon vallanneita harhaluuloja yksi kerrallaan

      Tilaajille
    3. 3

      Katso tästä taulukosta, tulisitko toimeen kohtuullisena pidetyillä menoilla – Tutkijat määrittelivät, mitä Suomessa tarvitaan säälliseen elämään

    4. 4

      Raiskauksen määritelmää muuttava kansalaisaloite etenee eduskuntaan – Näin aloite määrittelee rangaistavat sukupuoliyhteydet

    5. 5

      Viranomainen tarkasti Meilahden sairaalan: leikkausosastolla raadetaan niin äärirajoilla, että siitä aiheutuu vaaraa

    6. 6

      Marco Bjurström vaikenee tanssikoulunsa hyväksikäyttö­epäilyistä – Alan veteraani Anitra Ahtola tuomitsee tapauksen: ”En hyväksyisi omassa koulussani”

    7. 7

      Haimasyöpään kuolee Suomessa yhä useampi – kun oireita ilmenee, sairaus on yleensä edennyt liian pitkälle

    8. 8

      Pattitilanne taloyhtiössä: Naapuri seisottaa isoa autoa ikkunan edessä, valittaja sai kuulla häiritsevänsä asumismukavuutta

    9. 9

      Norjalaisfregatti voi vaipua vieläkin syvemmälle, nostotyö vie viikkoja – Naisupseereja ryöpytetään vaikka ei tiedetä, olivatko he edes laivalla

    10. 10

      Floridan tiukoissa vaaleissa ajauduttiin 8,3 miljoonan äänen käsilaskentaan ja oikeuden­käynteihin – ”Olemme tehneet itsemme naurun­alaisiksi koko maailman edessä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Siivooja Aino-Maija Leinonen näki keskiluokkaiset kodit ja päätti elää toisin – ”Kaikkien lempiväri on valkoinen ja kaikilla on samat esineet”

      Tilaajille
    2. 2

      Puurokattila liedellä kertoi, että asunnosta oli lähdetty vauhdilla – Sina Varheen tytär katosi, ja seuraavien kuukausien jäljet seuraavat äitiä läpi elämän

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin surkein taloyhtiö oli pahassa jamassa ja jopa vaarallinen – juuri valmistunut peruskorjaus maksoi 2 800 euroa neliöltä

    4. 4

      Suorakulmaisen jäävuoren mysteeri selvisi Etelämantereella

    5. 5

      Ilta-Sanomat: Näyttelijä Aku Hirviniemi sai syytteen kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta

    6. 6

      Syvällä Lapin erämaassa kulkee natsi-Saksan viimeinen puolustuslinja, ja nyt sieltä löytyi salaperäinen vankileiri

      Tilaajille
    7. 7

      Ihmisten ja hiirten aivoista löytyi suolisto­bakteereita – ”Tämä on tajunnan­räjäyttävää”, kommentoi neuro­tieteilijä

    8. 8

      Helsingissä kuultiin ”Islannin ihmeestä”: Nuorten juominen, tupakointi ja huumeiden­käyttö laskivat dramaattisesti, koska vanhempien asenteet ja käytös muuttuivat

    9. 9

      ”Täällä tulee törmäys sitten” – 130-metrinen norjalainen sotalaiva törmäsi säiliöalukseen monista varoituksista huolimatta, käy ilmi lauantaina julkaistulta äänitteeltä

    10. 10

      Mies loi ”bändilleen” tyhjästä fani­kunnan, levy-yhtiön sekä uutis­sivuston ja buukkasi niiden avulla kiertueen ilman yleisöä – nyt hän selittää tekoaan Twitterissä

    11. Näytä lisää