Ulkomaat

Tutkijoiden mukaan toivoa ilmaston­muutoksen pysäyttämiseksi on, vaikka urakka on valtava – HS selvitti, millä keinoilla ihmis­kunta voi välttyä ilmasto­katastrofilta

Ilmaston lämpenemisen rajaaminen vaatii merkittäviä muutoksia elämäntapoihin ja koko talousjärjestelmään, tutkijat arvioivat.

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi viime viikolla raportin, jonka viesti oli hälyttävä mutta samaan aikaan toiveikas.

Raportin mukaan aiemmin melko turvallisena pidetyllä kahden asteen lämpenemisellä olisi erittäin vakavia ja lopullisia seurauksia. Tutkijat kuitenkin korostivat, että ilmaston lämpeneminen on vielä mahdollista rajata keskimäärin 1,5 asteeseen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Se vaatii perustavanlaatuisia muutoksia elämäntapoihin ja koko talousjärjestelmään: ruokavalioon, liikkumiseen, asumiseen, energiantuotantoon, teollisuuteen ja politiikkaan. Päästöt pitäisi saada puolitettua vuoteen 2030 mennessä ja nollattua vuoteen 2050 mennessä.

Urakka kuulostaa valtavalta. Mihin toivosta puhuminen oikein perustuu?
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

HS kysyi asiaa kolmelta ilmastoasiantuntijalta: Suomen ympäristökeskuksen ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman johtajalta Mikael Hildéniltä, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtavalta tutkijalta Marita Laukkaselta ja Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran hiilineutraalin kiertotalouden johtajalta Mari Pantsarilta.

Tieto lisää toimintaa

”Toivossa on yleensä hyvä nähdä, että se koostuu monesta erilaisesta toivon pilkahduksesta”, Hildén sanoo.

”Ilmaston­muutoksen ratkaisut koostuvat monesta polusta eivätkä yhdestä suuresta valtatiestä.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Hildén, Laukkanen ja Pantsar mainitsevat kaikki myönteisenä asiana tiedon ja ymmärryksen lisääntymisen sekä runsaan keskustelun ilmastonmuutoksesta. Sen ansiosta kansalaiset pystyvät peräämään poliitikoilta vastauksia, miten epämääräiset lupaukset konkretisoituvat päästövähennyksiksi ja miten ne maksetaan.

”Ilmastonmuutoksesta tiedetään paljon enemmän kuin vaikkapa viisi vuotta sitten. Aletaan ymmärtää, että se ei vaikuta vain luontoon vaan ihmisiin, talouteen, tuottavuuteen ja talouskasvuun erityisesti köyhissä maissa”, Laukkanen sanoo.

Myös ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat valjenneet ihmisille esimerkiksi kuuman kesän ja hirmumyrskyjen takia.

”Muutoksia voi syntyä jo sitä kautta, että suurempi osa ihmisistä pitää ilmastonmuutosta tärkeänä ja pyrkii keksimään siihen ratkaisuja. Se muuttaa myös ylhäältä tulevia sääntöjä hyväksyttävämmiksi”, Hildén sanoo.

Laukkanen sanoo, että poliitikot ovat voineet tähän asti puhua paljon tarkoittamatta mitään ja esimerkiksi sellaisten yritysten edustajat, joita asia koskee ja jotka tietävät asiasta enemmän kuin kuulijat keskimäärin, ovat tienneet sen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Poliitikkojenkin on pakko skarpata.”

Laukkasen mukaan esimerkiksi HS:n taannoinen kyselykierros eduskuntapuolueiden puheenjohtajille osoitti, että poliitikoilla on aukkoja tietämyksessä. Tähän asti on ollut usein niin, että jos poliitikko sanoo vaalitentissä vähentävänsä päästöjä, häneltä ei kysytä, miten hän aikoo tehdä sen.

”Eihän kukaan päästäisi läpi poliitikon lupausta nostaa työllisyysaste 85 prosenttiin ilman että häneltä kysyttäisiin, miten hän aikoo sen tehdä”, Laukkanen vertaa.

Pantsar mainitsee esimerkkinä suomalaisen hiilinielukeskustelun, joka on hänestä absurdia.

IPCC:n raportin mukaan metsien hiilinielujen merkittävä kasvattaminen on välttämätöntä, jotta lämpeneminen saataisiin rajattua 1,5 asteeseen. Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että hakkuiden ja puunkorjuun lisääminen pienentää Suomen metsien hiilinielua ja metsien hiilivarastoa.

Moni suomalaispoliitikko sanoo silti, että hakkuita voi lisätä.

”Jos pitää laittaa tiedemaailma ja poliittinen maailma hiilinieluista vastakkain, uskon dosenttina tiedettä”, Pantsar sanoo.

Keinot on jo keksitty

Hyvä uutinen on, että päästövähennykset mahdollistava teknologia on pääosin jo olemassa ja käytössä.

”Meillä on jo ratkaisut, jotka pitäisi skaalata, ja meillä olisi tarvittava raha”, Pantsar sanoo.

Sitra on laskenut, että jos seitsemäntoista eri puolilla maailmaa käytettävää ratkaisua otettaisiin käyttöön kaikissa verrokkimaissa, maailman päästöt pienenisivät vuoteen 2030 mennessä neljänneksen. Keinojen joukossa ovat esimerkiksi Saksan sähköverkkoon kytketty aurinkovoima, Tanskan tuulivoima, Meksikon rakennusten energiatehokkuus ja Brasilian metsäkadon estäminen.

Uusiutuva energia on halventunut, ja se on kilpailukykyistä fossiilisiin energiamuotoihin verrattuna. Suomessakin on rakenteilla jo kolmas tuulivoimala, joka ei ole hakenut valtion tukea.

”Teknologia kehittyy, ja Pohjoismaissa alkaa näyttää mahdolliselta, että energiajärjestelmä voisi olla hiilivapaa”, Laukkanen sanoo.

Suomessa sähköntuotanto perustuu jo pitkälti vesivoimaan ja ydinvoimaan, hän huomauttaa.

Pohjoismaiden lisäksi kymmenet maat, osavaltiot ja isot kaupungit Delhiä ja Pekingiä myöten ovat ilmoittaneet, että ne pyrkivät nollaamaan hiilipäästönsä.


Suomessa liikenteen päästöt eivät ole juuri pienentyneet. Vähäpäästöiset autot ovat liikenteessä, mutta niitä tarvitaan paljon lisää.

Hildén uskoo, että muutos voi tapahtua nopeastikin, kuten Ruotsissa ja Norjassa on käynyt.

”Suomen tavoite 250 000 vaihtoehtoisen käyttövoiman auton saamisesta liikenteeseen on jopa aika helposti toteutettavissa, jos nykyiset kasvuprosentit onnistutaan ylläpitämään.”

Hänen mukaansa paljon riippuu myös autonvalmistajista ja siitä, miten laaja valikoima sähköllä ja vaikkapa biokaasulla toimivia autoja niillä on.

Yksi IPCC:nkin mainitsema keskeinen keino on ruoantuotanto ja lihansyönti. Lihantuotanto vie suuria maa-alueita, jotka olisivat tehokkaammassa käytössä, jos niillä viljeltäisiin ruokakasveja.

Hildénin mukaan on myönteistä, että lihan rinnalle on kehitetty kasvipohjaisia vaihtoehtoja esimerkiksi härkäpavusta ja kaurasta. Vaihtoehtoja on erittäin tärkeää olla tarjolla myös maissa, joissa elintaso kasvaa ja yhä useammilla olisi varaa lihaan.

”Eivät ihmiset siirry lihaan vain siksi, että se olisi maultaan ylivoimaista, vaan siksi, että se monipuolistaa ravinnonsaantia. Jos samantyyppisiä hyvinvointivaikutuksia saadaan kasvisproteiinituotteilla, estetään holtiton lihan käytön kasvu.”

Hildén uskoo, että kasvisruokavalion terveellisyys vetoaa ihmisiin ja siitä pitää valistaa Pohjois-Karjala-projektin tapaan. Kouluruokailu totuttaa nuorison syömään kasvispainotteisesti.


Hildénin mukaan fossiilisen energian hinta voi heijastua myös elintarvikkeiden hintaan ja alkaa ohjata valintoja.

Keinoja on käyttämättä

Päästöjen pienentämisessä on vielä yksi suuri kivi lähes kääntämättä.

”Tähän asti huomio on kiinnitetty energiantuotannon ja liikenteen päästöihin, mutta nyt kulutus ja jo valmistettujen materiaalien uudelleen käyttäminen pitää saada mukaan”, Pantsar sanoo.

Ongelma on, että materiaaleja tuotetaan maailmassa valtavia määriä ja käytön jälkeen ne menevät hukkaan, vaikka niitä voisi käyttää uudelleen.

Sitran, Materials Economicsin ja European Climate Foundationin tutkimuksen mukaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoite ei voi toteutua, jos neljän materiaalin – teräksen, alumiinin, sementin ja muovin – kiertotaloutta ei saada toimimaan.

Pelkästään näiden neljän materiaalin valmistus ja käyttö tuottavat 918 gigatonnia päästöjä vuoteen 2100 mennessä, vaikka ne tuotettaisiin energiatehokkaimmilla menetelmillä. IPCC:n mukaan maailman ”päästöbudjettia” on jäljellä enää 420–770 gigatonnia, jos halutaan pysyä 1,5 asteessa.

Tämänkin asian ratkaisuun tarvitaan Pantsarin mukaan poliitikkoja. Materiaalien tuotannon päästöt pitää hinnoitella, ja niiden kierrättäminen pitää tehdä kannattavaksi.

”Lainsäädännöllä pitää antaa kierrätetyille materiaaleille parempi asema markkinoilla. Tarvitaan hintaohjausta. Usein kierrätetyillä materiaaleilla on huonompi asema, ja siksi ostetaan aina uutta.”

Myös kierrätettyjen materiaalien liikkumista maasta toiseen pitää helpottaa kansainvälisillä kauppasopimuksilla.

Hiilellä on hinta

Yksi Laukkasen usein kuulemista heitoista on, että kaikki teollisuus karkaa Kiinaan, jos päästöjä pitää leikata.

”Sille on hyvin heikosti mitään pohjaa sen perusteella, miten EU:n päästökaupan alaiset alat ovat kehittyneet.”

Kehittyneissä OECD-maissa 45 prosenttia päästöistä on nyt jonkinlaisen hinnoittelun piirissä. Myös Kiina on ottamassa käyttöön oman päästökauppajärjestelmänsä.

Euroopan unionin päästökauppajärjestelmä on ollut laajamittaisesti käytössä vuodesta 2013. Päästöoikeudet olivat pitkään niin halpoja, että niiden merkitys oli hyvin pieni. Tänä vuonna päästöoikeuden hinta on kuitenkin noussut korkeammaksi kuin koskaan aiemmin.



Päästöjen kallistuminen tekee fossiilisten polttoaineiden käyttämisestä kalliimpaa ja parantaa uusiutuvien energiamuotojen kilpailukykyä.

”Paljon on kiinni siitä, onnistutaanko hiilen hinnoittelussa oikeasti. Olennaista on varmistaa, että päästökauppa oikeasti toimii. Päästöoikeuksien määrän pitää supistua”, Hildén sanoo.

”Poliittisesti se on vaikea toteuttaa, koska on tahoja, jotka vaativat keinoja, joilla hintavaikutukset vältetään. Pitää miettiä muita keinoja.”

Maailmalla puhutaan yhtenä keinona hiilitulleista. Esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron on esittänyt EU:lle, että hiilitulleja perittäisiin mailta, jotka eivät noudata Pariisin sopimusta.

Laukkanen on päätynyt siihen tulokseen, että maailmanlaajuisesti hiiliverot voisivat olla helpompi tapa hinnoitella hiiltä kuin päästökauppa.

”Se ei voi tapahtua yksittäisen maan aloitteesta, vaan pitäisi löytyä taloudellisesti riittävän vaikutusvaltainen joukko maita, jotka lähtisivät viemään asiaa eteenpäin, vaikka sitten hiilitullien uhalla. Oikeita talousmahteja pitäisi saada mukaan.”

Hildén ei pidä maailmanlaajuista hiiliveroa realistisena. Hiilen hinnoittelujärjestelmiä on kehitetty pienemmässä mittakaavassa esimerkiksi Britanniassa.

”Alueellisia kokeiluja ja sovelluksia tarvitaan, koska uudet ohjaustavat syntyvät niiden kautta. On mahdotonta saada aikaan kerralla yhtä globaalia järjestelmää, ja joudutaan etenemään erilaisilla kokeiluilla ja poluilla.”

Investointeja pitäisi suunnata fossiilisen teollisuuden sijasta uusiutuviin energiamuotoihin ja uusiin innovaatioihin. Laukkasen mukaan finanssisektorilla alkaa näkyä, että sijoittajat pohtivat sijoitusten hiiliriskejä.

Poliitikoilla on valta päättää

Keinoja siis on.

”Nyt pallo on poliittisilla päättäjillä, joiden tulee päättää, halutaanko päästöjä vähentää”, Pantsar toteaa.

”Kansalaisten omissa päästövähennyksissä on paljon potentiaalia, mutta ei sitä voi jättää pelkästään kansalaisille.”

Suomalainen tuottaa nykyisin vuosittain keskimäärin yli kymmenen tonnia päästöjä. Vuonna 2030 jokainen maapallon asukas saisi enää tuottaa keskimäärin enintään kolme tonnia. Siihen ei päästä, jos valinta jätetään yksittäisille ihmisille.

Poliitikkojen pitää Pantsarin mukaan tehdä radikaaleja päätöksiä, joilla vähähiiliset ratkaisut muuttuvat kansalaisille nykyistä helpommiksi ja halvemmiksi.

”Olen vähän pettynyt Suomen osalta siihen, että IPCC:n varoituksiin ei tartuttu kunnianhimoisemmin. Missä ovat konkreettiset esitykset, mitä pitäisi tehdä?”

Sitä kysyvät tänään myös tuhannet mielenosoittajat, jotka kokoontuvat Helsingin keskustaan vaatimaan poliitikoilta ilmastopäätöksiä.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsinki Seagullsin entinen tähtipelaaja Jermaine Marshall löytyi kuolleena

    2. 2

      Vakava vaaratilanne Helsinki-Vantaalla: Matkustajakone laskeutui varatulle kiitotielle

    3. 3

      Pankki kysyi oleskelulupaa, kun suomalainen Suldaan Said Ahmed haki lainaa – Ahmedin mukaan syynä vierasperäinen nimi, pankin mukaan väärä järjestelmämerkintä

    4. 4

      Hän hyökkää, haukkuu ja saa ilonsa toisen nujertamisesta – Sadistisen persoonallisuus­häiriön piirteitä ilmenee aivan tavallisilla ihmisillä, ja tällainen se on

      Tilaajille
    5. 5

      Naisen kotoa Itä-Helsingistä löytyi 26 erittäin huonokuntoista koiraa – Kaikki lopetettiin, mahdollisesti vesikauhuisia koiria on myyty eteenpäin

    6. 6

      Tesla irtisanoo tuhansia työntekijöitä, koska sen autot ovat liian kalliita ja voitot liian pieniä

    7. 7

      Sairaalan päivystyksessä Helsingissä on erityinen triplaruuhka – ”Täällä on itketty käytävillä”

    8. 8

      Suosikkikahvila Bergga sulkee ovensa Kalliossa – Yrittäjän arki kävi liian raskaaksi

    9. 9

      Hietaniemen krematoriosta nousi mustaa savua – Polttouunissa toimintahäiriö

    10. 10

      Nytin ravintolakriitikot paljastavat, mistä he huomaavat, onko ravintola hyvä vai pelkkää rahastusta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hän hyökkää, haukkuu ja saa ilonsa toisen nujertamisesta – Sadistisen persoonallisuus­häiriön piirteitä ilmenee aivan tavallisilla ihmisillä, ja tällainen se on

      Tilaajille
    2. 2

      Sairaalan päivystyksessä Helsingissä on erityinen triplaruuhka – ”Täällä on itketty käytävillä”

    3. 3

      Naisen kotoa Itä-Helsingistä löytyi 26 erittäin huonokuntoista koiraa – Kaikki lopetettiin, mahdollisesti vesikauhuisia koiria on myyty eteenpäin

    4. 4

      Hietaniemen krematoriosta nousi mustaa savua – Polttouunissa toimintahäiriö

    5. 5

      Nytin ravintolakriitikot paljastavat, mistä he huomaavat, onko ravintola hyvä vai pelkkää rahastusta

    6. 6

      Grönlannin manner­jäätikköä katoaa vuodessa 45 000 Kheopsin pyramidin verran – Sulamisesta on nyt paljastunut sivu­vaikutus, joka voi osoittautua vakavaksi

    7. 7

      Entinen poikaystävä huoritteli ja musa-alan sedät nauroivat päin naamaa – sitten Ronja Stanley otti ohjat omiin käsiinsä, ja nyt hän laulaa laukeamisesta

    8. 8

      Valmisteliko Venäjä hyökkäystä länteen Zapad-sotaharjoituksessa?

    9. 9

      Anu Valkeajärvi meni 22-vuotiaana opiskelijana asumisoikeusjonoon ”varmuuden vuoksi” – 18 vuotta myöhemmin tärppäsi

    10. 10

      Muistatko nämä tavat, jotka eivät tulisi lentokoneessa enää kuuloonkaan? 1950-luvulla matka Kanarialle vei neljä päivää, mutta sitten seuramatkoilla alettiin käydä kuin lähiökapakassa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vuosaarelaisen kaunottaren turhamaisuus pöyristyttää ihmisiä – Mutta lopulta he itkevät, sillä Jasmin Koskirannan tarina onkin suurempi

      Tilaajille
    2. 2

      Keksijänero loi miljardituotteen ja joutui tyttärensä syrjäyttämäksi – Suomalaista Polaria ja sen perustajan traagista kohtaloa ympäröi hiljaisuuden muuri

      Tilaajille
    3. 3

      Nämä sanat kannattaisi sanoa monelle vanhemmalle, vaikka minut ne saivatkin itkemään

    4. 4

      Vuoden paras Fingerpori -äänestys keräsi yli 23 000 ääntä – ”Hieno valinta”, toteaa Pertti Jarla yleisön suosikista ja paljastaa omansa

    5. 5

      Radikaalit pääsivät niskan päälle perussuomalaisten nuorisojärjestössä – suljetulla keskustelupalstalla julistetaan rotuoppia ja haukutaan Halla-ahoa

      Tilaajille
    6. 6

      Pilapiirtäjä Ville Ranta teki piirroksen Oulun seksuaali­rikoksista ja sohaisi muurahais­pesään – Facebook jäädytti tilin, mutta se ei Rantaa hetkauta, sillä hän ei ole ensi kertaa asialla

    7. 7

      Sähköhammasharjakin voi jättää hampaat likaisiksi – yleinen harjaustekniikka pilaa koko sähköharjan idean, sanoo asiantuntija

    8. 8

      Miksi suomalaismiehet hakevat puolisonsa Aasiasta? Tästä kertoo Ylen Tuontirakkautta-sarja, joka suututti osallistujapariskunnan

    9. 9

      Autoista tuli niin hyviä, että kuljettajien ajotaidot romahtivat – tämä perusasia unohtuu monelta ja talvella sen kuulee lähes joka risteyksessä

    10. 10

      Tällainen on kahdeksan lapsen hyväksikäyttö­tapaus: Kalliolaismies saalisti tyttöjä Instagramissa – Tuomittu pyysi 14-vuotiasta tyttöä vaikenemaan seksistä

    11. Näytä lisää