Ulkomaat

Satelliittikuvat näyttävät hiilidioksidin rajun lisääntymisen ilmakehässä – Tulevaisuudessa satelliitti paljastaa, missä päästöt syntyvät

EU käyttää miljardeja euroja satelliitteihin, joilla päästöjä pystytään mittaamaan ja paikantamaan paljon tarkemmin kuin nykyään.

Satelliittikuvissa muutos näkyy hätkähdyttävän selvästi: hiilidioksidin määrä ilmakehässä lisääntyy 0,7 prosenttia vuodessa.

Ilmatieteen laitos on tehnyt Nasan satelliittimittausten pohjalta kuvia, jotka kertovat karun totuuden. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus vain kasvaa, vaikka hiilidioksidipäästöjä pitäisi leikata nopeasti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Satelliittikuvat ovat uusi ja toistaiseksi vähän käytetty tapa tarkastella hiilidioksidipäästöjä. Tulevaisuudessa ne mahdollistavat nykyistä paremmin jopa yksittäisten tehtaiden ja muiden päästölähteiden tarkastelun, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Johanna Tamminen.

Oheisessa animaatiossa näkyy, miten hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä on kasvanut vuoden 2015 huhtikuusta vuoden 2018 huhtikuuhun:



Kaikki maailman maat ovat mukana Pariisin ilmastosopimuksessa, jossa ne sitoutuvat leikkaamaan päästöjään ja raportoimaan säännöllisesti päästöistään. Raportointi perustuu maiden omiin ilmoituksiin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Satelliittimittausten avulla voidaan tulevaisuudessa nähdä, missä päästöt ovat todella pienentyneet ja missä ne jatkavat kasvuaan.

Satelliiteilla on Tammisen mukaan iso merkitys erityisesti maissa ja alueilla, joissa maan pinnalla mittaaminen on maantieteellisesti tai poliittisesti hankalaa ja raportointi on puutteellista.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tämän jutun kuvat ovat Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan OCO-2-satelliitista. Satelliittikuvaa ei vain napata kuten valokuvaa, vaan satelliittimittaus vaatii matemaattista laskentaa ja mallintamista. Kuvat on tehnyt Ilmatieteen laitoksen tutkija Ella Kivimäki.

Satelliitit mittaavat itse asiassa auringonvaloa, joka heijastuu Maasta takaisin avaruuteen.

”Hiilidioksidi ja muut ilmakehän kaasut jättävät kukin auringonvaloon sormenjälkensä, josta voidaan laskea, kuinka paljon auringonvalon reitillä on ollut kaasua”, Johanna Tamminen selittää.

Menetelmän ongelma on, että mittaustuloksia saadaan vain silloin, kun on auringonvaloa. Pohjoiselta pallonpuoliskolta ei siis juuri saada tietoja talvella. Päiväntasaajan laajojen sademetsävyöhykkeiden yllä on puolestaan niin pilvistä, että satelliittikuvaus ei onnistu.

Siksi satelliittien lisäksi tarvitaan tulevaisuudessakin maan pinnalla tehtäviä mittauksia. Niiden tuloksia esitetään esimerkiksi näin:


Maailman ilmatieteen järjestö WMO julkaisi viime viikolla tuoreet luvut, joiden mukaan viime vuonna rikottiin jälleen ennätys ilmakehän hiilidioksidipitoisuudessa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

WMO:n pääsihteerin Petteri Taalaksen mukaan tähän verrattavia pitoisuuksia on ollut edellisen kerran 3–5 miljoonaa vuotta sitten, kun maapallolla oli 2–3 astetta lämpimämpää ja merenpinta oli 10–20 senttimetriä korkeammalla kuin nyt.

Suomessa Pallastunturin huipulla tehdyt mittaukset osoittavat, että vuodenaikavaihtelu on meillä selvästi suurempaa verrattuna keskellä Tyyntämerta sijaitsevaan Havaijiin:


”Hiilidioksidin määrä ilmakehässä pystytään mittaamaan tarkasti. Periaatteessa yksi mittaus riittää. Se, mistä hiilidioksidi tuli ilmakehään, on vaikeampi kysymys”, sanoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Janne Hakkarainen.

Satelliittidata auttaa hänen mukaansa löytämään päästölähteitä, jotka ovat erillään muista ja joita ei ilmoiteta päästöinventaarioissa. Päästöjä ei siis pysty piilottamaan.

Hakkarainen on kehittänyt menetelmää, jolla päästölähteitä voidaan paikantaa Nasan OCO-2-satelliitilla. Jotta paikantaminen olisi luotettavaa, tarvitaan Hakkaraisen mukaan satelliitti, joka mittaisi nykyistä paljon laajempaa aluetta nykyistä tiheämmin.

Sellainen on suunnitteilla, sillä EU päättää lähikuukausina uuden satelliittimission, Sentinel 7:n, rahoituksesta. Siihen kuuluisi kaksi tai kolme satelliittia, jotka mittaavat ilmakehän hiilidioksidia.

Tiukat mittausvaatimukset täyttävä hiilidioksidihavaintoja tekevä mittausjärjestelmä on Tammisen mukaan hyvin vahva vaihtoehto. Satelliitit saataisiin näillä näkymin käyttöön ensi vuosikymmenen puolivälissä.

Uudet satelliitit ovat osa EU:n miljardien eurojen Copernicus-ohjelmaa, johon kuuluu jo kuusi maapallon tilasta tietoa keräävää satelliittia. Kaikki data on avointa ja ilmaista toisin kuin esimerkiksi Kiinan Tansat-satelliitin keräämä samankaltainen tieto.

EU rahoittaa Copernicusta vuosina 2014–2020 peräti 4,3 miljardilla eurolla. Suomen osuus on 58 miljoonaa euroa. Seuraavalle seitsenvuotiskaudelle esitetään 5,8 miljardin euron budjettia. EU:n lisäksi ohjelmaa rahoittaa Euroopan avaruusjärjestö Esa.

Sentinel-sarjan satelliitteja tulee parikymmentä ja lisäksi ohjelmaan kuuluu tulevaisuudessa kymmeniä tukevia satelliitteja, mittauksia ja kuusi palvelukeskusta. Niissä seurataan ilmakehää, meriympäristöä, ilmastonmuutosta, metsiä ja maankäyttöä, turvallisuutta ja hätätilapalveluita.

Satelliittikuvissa näkyy ihmisten aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen lisäksi luonnollinen vaihtelu. Hiilidioksidin määrä vaihtelee vuodenaikojen mukaan, ja enimmillään se on huhtikuussa.

Kasvukauden aikana hiilidioksidin pitoisuudet pienenevät, kun kasvit käyttävät sitä yhteyttämiseen. Elokuussa otetuissa kuvissa hiilidioksidia näkyy vähemmän kuin huhtikuussa.

Ihmisen toiminnasta syntyvien päästöjen kasvu näkyy siinä, että joka vuosi hiilidioksidia on enemmän kuin samaan vuodenaikaan vuotta aikaisemmin.

Tältä hiilidioksidin lisääntyminen näyttää elokuun kuvissa. Juttu jatkuu kuvien jälkeen.


Jo nyt satelliittikuvilla pystytään melko tarkasti paikantamaan, mistä ilmanlaatua heikentävät typpidioksidi- ja rikkidioksidipäästöt ovat peräisin. Hiilidioksidipäästöjen paikantaminen on vaikeampaa, koska hiilidioksidi pysyy ilmakehässä pitkään, sekoittuu ja liikkuu.

Johanna Tamminen kertoo esimerkin mittauksien tarkkuudesta. Hän luki viime vuonna Helsingin Sanomien jutun, jossa kerrottiin, että suomalaisen Outotecin rikkihappotehtaan ansiosta ilmanlaatu on parantunut huomattavasti namibialaisessa Tsumebin pikkukaupungissa.

Tammisen tutkimusryhmä päätti selvittää satelliittidatasta, ovatko kuparisulaton rikkidioksidipäästöt todella pienentyneet niin paljon kuin jutussa väitettiin. Kuvat vahvistivat, että näin oli käynyt.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Pariskunta luuli ostaneensa 500 neliön omakotitalon Helsingistä, todellinen huoneistoala olikin vain 360 neliötä – Hovioikeus laittoi pisteen erikoiselle riidalle

    2. 2

      Espooseen rakennettiin kauppakeskittymä, jonne ei pääse kävellen eikä polkupyörällä – Suojatie johtaa ojaan

    3. 3

      Hyvänä nukkujana itseään pitävä voi olla vakavasta sairaudesta kärsivä ihmisraunio, sanoo asiantuntija – nämä kuusi asiaa kielivät uniapneasta

      Tilaajille
    4. 4

      Internet on juuri nyt täynnä tästä kokoomuksen vaalimainoksesta tehtyjä pilaversioita – kokosimme kaikki parhaat

    5. 5

      Monet pojat harrastavat huonoa seksiä, koska eivät kuuntele tyttöjä, sanoo kehutun seksioppaan tehnyt kirjailija

    6. 6

      Kukaan ei tiedä, miksi tämä talo on suojeltu – Helsingin valtaväylien puristuksessa pakkohuutokaupataan 100-vuotiasta mökkiä

    7. 7

      Selvitys paljasti lohduttoman tilanteen: Tuhansien talojen jätevedet valuvat suoraan luontoon Helsingin seudulla

    8. 8

      Suomalaisyhtiö lähti kokeilemaan näkemäänsä markkinarakoa – Amerikkalaiset sijoittajat antoivat 175 miljoonaa euroa

    9. 9

      Tältä näyttävät VR:n konduktöörien ja veturinkuljettajien uudet vaatteet

    10. 10

      Miksi ruma nainen on niin kamala asia? Kysymys riivasi Saara Turusta niin, että hän teki siitä näytelmän

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Selvitys paljasti lohduttoman tilanteen: Tuhansien talojen jätevedet valuvat suoraan luontoon Helsingin seudulla

    2. 2

      Kukaan ei tiedä, miksi tämä talo on suojeltu – Helsingin valtaväylien puristuksessa pakkohuutokaupataan 100-vuotiasta mökkiä

    3. 3

      Oikeusoppineet joutuivat useiden kärki­poliitikkojen höykytettäväksi – ”Tämä on poikkeuksellista”, sanoo professori Martin Scheinin

    4. 4

      Venäjä aloitti jo hiostamisen – Kremlissä on ehkä laskelmoitu, että kiltti Suomi saadaan vetämään Venäjän vankkureita

    5. 5

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    6. 6

      ”Autot kuuluvat teille”, julistaa kokoomuksen Orpo tienvarsi­taulussa – HS kysyi, mitä mainos tarkoittaa

    7. 7

      Sadattuhannet suomalaiset kärsivät pakon­omaisen virtsaamisen tarpeesta, ja ihminen voi myös ehdollistaa itsensä pissahätään – Apu saattaa löytyä elin­tapojen muutoksesta

      Tilaajille
    8. 8

      Suomalaisyhtiö lähti kokeilemaan näkemäänsä markkinarakoa – Amerikkalaiset sijoittajat antoivat 175 miljoonaa euroa

    9. 9

      Vauraaksi mielletyssä Töölössä yli puolet ihmisistä asuu vuokralla – HS kertoo, minne vuokra- ja omistus­asunnot kasautuvat

      Tilaajille
    10. 10

      Espooseen rakennettiin kauppakeskittymä, jonne ei pääse kävellen eikä polkupyörällä – Suojatie johtaa ojaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Karski moottoripyörämies lähestyi minua parkkipaikalla eikä jättänyt perääntymiselle tilaa – hetken päästä seisoimme vaiti ja näin, millainen voima piilee eläimessä

    2. 2

      Sofia Pahtela aloitti työt bussikuskina maanantaina ja nousi heti ilmiöksi – Selitys on yksinkertainen

    3. 3

      Olli Lindholmista kirjan tehnyt Arno Kotro kertoo Lindholmin olleen perillä terveysongelmistaan vuonna 2017: ”Hän tiesi elävänsä veitsenterällä”

    4. 4

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    5. 5

      Kolmen metrin pudotuksesta jäi muistoksi rollaattori, jonka vauhti vain kiihtyy – Kirsti Paakkanen täyttää 90 vuotta ja muuttaa 300-neliöiseen makuuhuoneeseen

      Tilaajille
    6. 6

      Miksi Pohjois-Suomessa on paljon enemmän rivoja paikannimiä kuin etelässä? Vittulampien ja Paskaperien taustalla on monia hyviä syitä

    7. 7

      Ostaja löi sokkona pöytään voittavan tarjouksen Kivihaan 100-vuotiaasta puutalosta – Kohta alkoi kaduttaa

    8. 8

      Yö-yhtyeen solisti Olli Lindholm, 54, on kuollut – Yhtye vahvisti syyksi sairauskohtauksen

    9. 9

      Teemu ja Sirpa Selänne kohahduttivat ystävyyssäännöllä ja paljastivat erikoisen ilmiön – miehen ja naisen välinen ystävyys ei ole aivan yksinkertaista, kertoi tuhat lukijaa

      Tilaajille
    10. 10

      ”Koen elämäni menneen hukkaan” – Lasten saamista katuvat naiset piilottavat ajatuksensa jopa puolisoiltaan

    11. Näytä lisää