Ulkomaat

Erdoğan hamuaa osmani­sulttaanien mahtia – se näkyy erityisesti suuruuden­hulluissa rakennus­projekteissa, jotka ovat mullistaneet Istanbulin

Vuosi 2023 merkitsee Erdoğanille Turkin uudelleensyntymää.

Presidentti Recep Tayyip Erdoğanin viesti on selvä: Turkki on Osmanien valtakunnan suora jatke.

”Rajat ja hallintomuodot ovat muuttuneet, mutta olemus on sama, sielu on sama”, Erdoğan sanoi helmikuussa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Jotkut laskevat väkisin maamme historian alkavan vuodesta 1923. Jotkut yrittävät väsymättä erottaa meidät juuristamme ja ikivanhoista arvoistamme.”

Osmanidynastiaa kesti yli 600 vuotta. Se hallitsi nykyisen Turkin lisäksi laajimmillaan valtaosaa Kaakkois-Euroopasta, Lähi-idästä ja Afrikan pohjoisrannikosta. Imperiumi mureni hiljalleen 1700-luvulta alkaen, ja se pilkottiin lopullisesti ensimmäisen maailmansodan jälkeen.


Erdoğan haluaa tulla muistetuksi tunnetuimpien osmanisulttaanien, kuten Suleiman Suuren, ja toisaalta Turkin tasavallan perustajan Mustafa Kemal Atatürkin rinnalla. Maineen kasvattamisen keinona toimii liuta kolossaalisia rakennushankkeita.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Kaiken pitää olla suurta, jotta se tuo huomiota”, sanoo Turkkiin erikoistunut tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta.

Erdoğan on käytännössä myöntänyt asian itsekin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Kun aasi kuolee, se jättää jälkeensä satulansa. Kun ihminen kuolee, hän jättää jälkeensä työnsä”, Erdoğan sanoi Turkin suurimman moskeijan avajaisissa toissa vuonna.

Uuteen moskeijaan mahtuu 37 500 ihmistä, ja se näkyy Aasian puolella sijaitsevalta Çamlıcakukkulalta käytännössä koko Istanbuliin.


Lokakuun lopussa avattiin Istanbulin uusi lentoasema, josta Turkki toivoo matkustajamäärältään maailman suurinta. Sen kapasiteetin on suunniteltu kasvavan laajennusten seurauksena jopa 200 miljoonaan matkustajaan vuodessa.

Vertailun vuoksi: Helsinki-Vantaalla kävi viime vuonna alle 19 miljoonaa matkustajaa, maailman vilkkaimmilla lentoasemilla Atlantassa ja Pekingissä noin 100 miljoonaa.


Ensi vuonna valmistuva yli 400 kilometrin moottoritie yhdistää Istanbulin kahteen muuhun suurkaupunkiin: Bursaan ja İzmiriin. Tie ylittää 2,7 kilometriä leveän İzmitinlahden riippusiltana, joka on maailman pisimpiä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Istanbulin pohjoispuolella Bosporinsalmen ylittää vuonna 2016 avattu Yavuz Sultan Selimin moottoritie- ja rautatiesilta, joka on maailman korkeimpia. Sen pylväät kohoavat Eiffel-tornin tasolle yli 320 metriin.

Bosporinsalmen alittavat Marmarayn rautatietunneli ja Euraasian autotunneli avattiin vuosina 2013 ja 2016. Ylellinen 1 150 huoneen presidentinpalatsi valmistui Ankaraan syksyllä 2014. Eri puolille maata on kohonnut suuria ostoskeskuksia, ja Istanbulin metroverkko on kasvanut.

Rakenteilla ovat Istanbulin ohitustie ja Dardanellien salmen ylittävä maailman pisin riippusilta, suunnitelmissa taas luotijunayhteys Istanbulista EU:n rajalle Bulgariaan sekä Bosporinsalmen alitus jälleen uudella tavalla, kolmikerroksisella moottoritie- ja rautatietunnelilla.

Suuruudenhulluin hanke lienee Mustanmeren ja Marmaranmeren yhdistävä uusi kanava Istanbulin länsipuolelle. Ajatus on vuosisatoja vanha, mutta Erdoğan palautti sen suunnittelupöydälle vuosikymmenen alussa.

Kansainvälinen sopimus on taannut vapaan kulun siviilialuksille ja säädellyt sota-alusten kulkua Turkin salmissa jo vuodesta 1936. Turkki tulkitsee, että tämä ei koskisi uutta, 45 kilometriä pitkää väylää, jonka hallinto toivoo vähentävän Bosporinsalmen laivaruuhkia ja tuovan käyttömaksuja.

Asiantuntijat ovat varoittaneet vaikutuksista merivirtoihin ja Mustanmeren pinnankorkeuteen. Tieltä pitäisi tuhota arvokasta luontoa ja evakuoida satojatuhansia asukkaita.

Jättihankkeet ovat parantaneet kaupungistuvan Turkin liikenneverkkoa, luoneet työpaikkoja ja ruokkineet talouskasvua. Se taas on taannut Erdoğanin suosion huolimatta yksilönvapauksien rajoittamisesta.

Valtion takaamiin lainoihin perustunut rakennusbuumi on toisaalta vauhdittanut inflaatiota, ja tänä vuonna Turkki on ajautunut valuuttakriisiin liiran arvon heikennyttyä huomattavasti. Syvemmän talousahdingon uhkaa on pidetty osasyynä Erdoğanin päätökseen järjestää vaalit viime kesäkuussa yli vuoden etuajassa.

Opposition mukaan rakennussektorin voitot valuvat presidentin lähipiirin taskuihin. Uusilla silloilla ei ole ollut edes paljon käyttäjiä roimien tietullien takia.

Vielä valmistumattomat suurhankkeet tähtäävät vuoteen 2023, jolloin Turkin tasavalta täyttää sata vuotta.

”Se on kiintopiste, johon kaikki kulminoituu”, Vuorelma sanoo.

Erdoğanille juhlavuosi edustaa Turkin uudelleensyntymää.

”Turkki oli ensin kemalistinen tasavalta, jossa nykyhallinnon retoriikan mukaan suuri osa kansalaisista ajettiin marginaaliin, koska he eivät saaneet toteuttaa uskonnollista identiteettiään. Uusi Turkki on palauttanut heidän Turkkinsa.”

Islamilaisten arvojen painottaminen näkyy Istanbulin sydämessä Taksimin aukiolla. Siellä on Turkin tasavallan perustamisen muistomerkki, mutta aukion laidalle kohoava moskeija on jättänyt sen varjoonsa. Alkuvuodesta aukion vastalaidalta purettiin toinen maallisuuden symboli, Atatürk-kulttuurikeskus.

”Moskeija ei ole ollut pelkästään Erdoğanin hanke. Sitä on ajettu pidempään, koska Taksimin aukiolla ei ole ollut mahdollisuutta käydä moskeijassa. Aiemmin maallinen hallinto kuitenkin vastusti moskeijaa, koska se ei halunnut lisätä uskonnollisia symboleja julkisilla paikoilla. Nyt uskonto tuodaan julkiseen tilaan”, Vuorelma sanoo.


Erdoğan on johtanut Turkkia vuodesta 2003 pääministerinä ja vuodesta 2014 presidenttinä, jonka valtaoikeuksia on laajennettu.

Hänen valtakautensa vakavimmat mielenosoitukset kesällä 2013 vastustivat Turkin maallisen perinnön rapauttamista ja yksilönvapauksien rajoittamista. Ne saivat kuitenkin alkunsa hallinnon suunnitelmasta jälleenrakentaa osmanikauden kasarmi Gezin puiston paikalle Taksimin aukion laidalle.

Turkkilaisten suhtautuminen osmaniaikaan on muuttunut vuosituhannen vaihteen jälkeen.

”Tasavaltalainen perinne pyrki oikeastaan koko 1900-luvun peittelemään tai minimoimaan osmaniperintöä”, Vuorelma sanoo.

”Aiemmin Turkki piti etäisyyttä Lähi-idän vanhoihin osmaninaapureihin poliittisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti. Tänä päivänä osmaniperintö on täysin osa Turkin ulkopoliittista visiota.”

Käänne ei ole yhtäkkinen, mutta merkittävä taitekohta oli Erdoğanin kansalliskonservatiivisen ja islamia painottavan Oikeus ja kehitys -puolueen (AKP) nousu valtaan viime vuosikymmenen alkupuolella.

”Osmaniperintöä alettiin painottaa esimerkiksi populaarikulttuurissa, ja osmaniaikaa käsitteleviä tv-sarjoja tuli hirveästi. Ne ovat suosittuja myös Turkin naapurimaissa. Se on sitä pehmeää vallankäyttöä”, Vuorelma sanoo.

Osmaniestetiikka näkyy Istanbulin uuden lentoaseman arkkitehtuurissa ja Erdoğanin yleisötilaisuuksien puvustuksessa. Hallinto on korostanut aihetta myös juhlistamalla osmanien historiallisia taisteluja ja esimerkiksi osmanisulttaani Abdülhamid II:n kuoleman satavuotispäivää viime helmikuussa.

Abdülhamidia ei muisteltu takavuosina lämpimästi edes Turkissa. Hän vastusti länsimaisia vaikutteita, syytti länttä valtakuntansa hajottamisesta, vainosi oppositiota vakoojaverkostollaan ja murhautti jopa satojatuhansia armenialaisia.

Turkki ei tietenkään hamua osmanien aikaisia rajoja. Se on miehittänyt osaa Pohjois-Syyriasta kesästä 2016, mutta operaation päätavoite on estää yhtenäisen kurdialueen synty rajan taakse Syyrian sodan seurauksena.

Vuorelma painottaa, että Turkin ulkopolitiikan ytimessä ovat taloushankkeet, jotka hyödyttävät myös kohdemaita. Erdoğan suivaantuikin Ranskan presidentille Emmanuel Macronille, kun tämä rinnasti toukokuussa Turkin ja Venäjän pyrkimykset Länsi-Balkanilla.

Venäjän on esimerkiksi arveltu yrittäneen epäonnistuneesti junailla Montenegron pääministerin murhan ja vallankaappauksen syksyllä 2016 estääkseen maan liittymisen läntiseen sotilasliittoon Natoon. Turkki sen sijaan on tukenut Länsi-Balkanin maiden EU-pyrkimyksiä.

Turkki on myöntänyt alueelle kehitysrahaa, vetänyt rakennushankkeita ja kunnostanut moskeijoita. Erdoğan on luvannut kolme miljardia euroa moottoritiehen Serbian Belgradista Bosnia ja Hertsegovinan Sarajevoon.

Turkilla on vahvat kulttuuriset siteet muslimienemmistöisiin Bosniaan, Albaniaan ja Kosovoon, mutta se on tiivistänyt suhdettaan myös ortodoksikristittyyn Serbiaan.

”Turkki on suurin mahti ja vahvin maa Balkanilla”, totesi Serbian presidentti Aleksandar Vučić vieraillessaan Ankarassa toukokuussa.

EU kavahtaa jäsenehdokkaidensa kumppanuutta Turkin kanssa, koska Erdoğan on yhä itsevaltaisempi ja opposition sekä riippumattoman median vainot kiihtyivät kesän 2016 epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen.

Viime talvena Turkki tähysi Osmanien valtakunnan äärirajoille, kun se vuokrasi Suakinin historiallisen satamakaupungin Sudanilta 99 vuodeksi. Erdoğan suunnittelee osmanien vanhasta tukikohdasta turkkilaisten lomaparatiisia ja pyhiinvaeltajien etappia matkalla Saudi-Arabian Mekkaan.

Suakin tarkoittaa Turkille myös sotilastukikohtaa strategisesti tärkeällä Punaisellamerellä, jonka läpi kulkee rahtilaivareitti Euroopasta Aasiaan. Silti tämänkin hankkeen ytimessä on Vuorelman mukaan kauppa.

”Turkkilaiset yritykset saavat sieltä hankkeita, jotka ovat tärkeitä Sudanille, ja Turkki lupasi nostalgisesti palauttaa rapistuneen Suakinin vanhaa loistoa.”

On kuitenkin selvää, että Turkki kiinnostui Suakinista juuri osmanihistorian takia.

”Talous ei ole ikinä pelkkää taloutta vaan myös politiikkaa.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Turkki
  • Recep Tayyip Erdogan
  • Tommi Hannula

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Seppo ”Sedu” Koskinen ja Jethro Rostedt ajoivat ravintolayhtiönsä konkurssiin verosyistä

    2. 2

      Punaisten hiusten syy selvisi

    3. 3

      Kiina hiipii pohjoiseen, ja poromies Jussa Seurujärveä hirvittää – HS:n erikoisartikkeli kertoo, miten Aasian jätti hivuttaa valtaansa Suomeen ja mitä sen loputon raaka-ainenälkä meille tarkoittaa

      Tilaajille
    4. 4

      Pako jatkunut jo kolme kuukautta: Autoilija kävi yliajamansa naisen luona ja jätti tämän suojatielle kuolemaan Tikkurilassa

    5. 5

      Oulun seksuaalirikoksista epäilty vapautettiin vahingossa Saksassa – miehestä annettu kansainvälinen etsintäkuulutus

    6. 6

      Äiti etsii hyväntekijää: 11-vuotiaan tytön lahjaostokset pelastuivat Espoon Sellossa

    7. 7

      Pohjolan Liikenne luopuu kokonaan kaukoliikenteen pikavuoroista – kymmeniä uhkaavat potkut, yli 50 päivittäistä bussivuoroa perutaan

    8. 8

      Tutkijat selvittivät, miten Venäjä loi ”propagandan ekosysteemin” vaikuttaakseen amerikkalaisiin äänestäjiin – Facebook ei olekaan trolli­tehtaalle tärkein väline

    9. 9

      Miksi 47 uutta hävittäjää ei riitä Suomelle? Taustalla ilmasodan parvitaktiikka

    10. 10

      Himohamstraus alkaa vaivihkaa ja se on kuin huume, sanoo asiantuntija – Näin saat itsesi tai läheisesi luopumaan turhista tavaroista

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kiina hiipii pohjoiseen, ja poromies Jussa Seurujärveä hirvittää – HS:n erikoisartikkeli kertoo, miten Aasian jätti hivuttaa valtaansa Suomeen ja mitä sen loputon raaka-ainenälkä meille tarkoittaa

      Tilaajille
    2. 2

      Äiti etsii hyväntekijää: 11-vuotiaan tytön lahjaostokset pelastuivat Espoon Sellossa

    3. 3

      Yksi tiedostamaton viestimme muuttaa keskustelu­kumppanin vähäpuheiseksi ja kertoo, olemmeko oikeita ihmisiä

    4. 4

      Keskellä helsinkiläistä pientaloaluetta rapistuu kymmenen vuotta sitten palanut talo – omistajaa eivät ole tavoittaneet edes Espanjan viranomaiset

    5. 5

      Poikkeuksellinen poliisi­tiedote: Itä-Uudenmaan poliisi nappasi kauppa­keskus Jumbosta keski-ikäisen tillin­haistelijan

    6. 6

      Tutkimus: Luomuviljely kuormittaa ilmastoa enemmän kuin tavallinen viljely

    7. 7

      Oulun seksuaalirikoksista epäilty vapautettiin vahingossa Saksassa – miehestä annettu kansainvälinen etsintäkuulutus

    8. 8

      Pako jatkunut jo kolme kuukautta: Autoilija kävi yliajamansa naisen luona ja jätti tämän suojatielle kuolemaan Tikkurilassa

    9. 9

      Onko kynttilöiden poltto jopa yhtä haitallista kuin passiivinen tupakointi? Selvitimme

    10. 10

      Tanskalainen ja norjalainen nainen löytyivät kuolleena syrjäisestä vuoristosta Marokossa – yksi epäilty pidätetty

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lääkäri Antti Heikkilän uutuus­kirja vilisee virheitä – HS pyysi asian­tuntijoita arvioimaan tekstin: ”Tällaiset väitteet voivat johtaa kuoleman­tapauksiin”, professori sanoo

      Tilaajille
    2. 2

      Suurta osaa naisista koskevaa terveysongelmaa ei ole tutkittu, vaikka se haittaa elämänlaatua merkittävästi – Professori: ”Pidetty liian banaalina ongelmana”

    3. 3

      Kansallisbaletin Tuhkimon ylipainoiseksi puettu hahmo loukkasi Ani Kellomäkeä niin, että hän lähti esityksestä pois: ”En halunnut osallistua yhteiseen kiusaamishetkeen”

    4. 4

      Kun 35-vuotias nainen haluaa lapsen, mutta ei kelpuuta mukavaa miestä, naisen täytyy olla sekaisin

    5. 5

      Kiina hiipii pohjoiseen, ja poromies Jussa Seurujärveä hirvittää – HS:n erikoisartikkeli kertoo, miten Aasian jätti hivuttaa valtaansa Suomeen ja mitä sen loputon raaka-ainenälkä meille tarkoittaa

      Tilaajille
    6. 6

      Laura Huhtasaari kirjoitteli blogiinsa väitteitä islamista, sai kirjoituskiellon, samalla perussuomalaisnaiset kampanjoivat suut teipattuna – tästä kaikessa on kyse

    7. 7

      Tältä näyttävät joulun uudet herkut – kokeile suosikkiasi tämän vuoden joulupöydässä, ja muista myös rakkaat klassikkoreseptit

    8. 8

      Merten roskapyörteiden kunnian­himoinen puhdistus­operaatio vastatuulessa – teinin keksinnöstä löytyi kohtalokas vika

    9. 9

      Kokenut maailman­matkaaja vinkkaa kymmenen ainut­laatuista matka­elämystä – mukana myös suomalainen, unohdettu helmi

    10. 10

      Pekka Haaviston lausunto perus­suomalaisista oli viisautta, jota vihreät eivät kestä kuulla

    11. Näytä lisää