Ulkomaat

Erdoğan hamuaa osmani­sulttaanien mahtia – se näkyy erityisesti suuruuden­hulluissa rakennus­projekteissa, jotka ovat mullistaneet Istanbulin

Vuosi 2023 merkitsee Erdoğanille Turkin uudelleensyntymää.

Presidentti Recep Tayyip Erdoğanin viesti on selvä: Turkki on Osmanien valtakunnan suora jatke.

”Rajat ja hallintomuodot ovat muuttuneet, mutta olemus on sama, sielu on sama”, Erdoğan sanoi helmikuussa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Jotkut laskevat väkisin maamme historian alkavan vuodesta 1923. Jotkut yrittävät väsymättä erottaa meidät juuristamme ja ikivanhoista arvoistamme.”

Osmanidynastiaa kesti yli 600 vuotta. Se hallitsi nykyisen Turkin lisäksi laajimmillaan valtaosaa Kaakkois-Euroopasta, Lähi-idästä ja Afrikan pohjoisrannikosta. Imperiumi mureni hiljalleen 1700-luvulta alkaen, ja se pilkottiin lopullisesti ensimmäisen maailmansodan jälkeen.


Erdoğan haluaa tulla muistetuksi tunnetuimpien osmanisulttaanien, kuten Suleiman Suuren, ja toisaalta Turkin tasavallan perustajan Mustafa Kemal Atatürkin rinnalla. Maineen kasvattamisen keinona toimii liuta kolossaalisia rakennushankkeita.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Kaiken pitää olla suurta, jotta se tuo huomiota”, sanoo Turkkiin erikoistunut tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta.

Erdoğan on käytännössä myöntänyt asian itsekin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Kun aasi kuolee, se jättää jälkeensä satulansa. Kun ihminen kuolee, hän jättää jälkeensä työnsä”, Erdoğan sanoi Turkin suurimman moskeijan avajaisissa toissa vuonna.

Uuteen moskeijaan mahtuu 37 500 ihmistä, ja se näkyy Aasian puolella sijaitsevalta Çamlıcakukkulalta käytännössä koko Istanbuliin.


Lokakuun lopussa avattiin Istanbulin uusi lentoasema, josta Turkki toivoo matkustajamäärältään maailman suurinta. Sen kapasiteetin on suunniteltu kasvavan laajennusten seurauksena jopa 200 miljoonaan matkustajaan vuodessa.

Vertailun vuoksi: Helsinki-Vantaalla kävi viime vuonna alle 19 miljoonaa matkustajaa, maailman vilkkaimmilla lentoasemilla Atlantassa ja Pekingissä noin 100 miljoonaa.


Ensi vuonna valmistuva yli 400 kilometrin moottoritie yhdistää Istanbulin kahteen muuhun suurkaupunkiin: Bursaan ja İzmiriin. Tie ylittää 2,7 kilometriä leveän İzmitinlahden riippusiltana, joka on maailman pisimpiä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Istanbulin pohjoispuolella Bosporinsalmen ylittää vuonna 2016 avattu Yavuz Sultan Selimin moottoritie- ja rautatiesilta, joka on maailman korkeimpia. Sen pylväät kohoavat Eiffel-tornin tasolle yli 320 metriin.

Bosporinsalmen alittavat Marmarayn rautatietunneli ja Euraasian autotunneli avattiin vuosina 2013 ja 2016. Ylellinen 1 150 huoneen presidentinpalatsi valmistui Ankaraan syksyllä 2014. Eri puolille maata on kohonnut suuria ostoskeskuksia, ja Istanbulin metroverkko on kasvanut.

Rakenteilla ovat Istanbulin ohitustie ja Dardanellien salmen ylittävä maailman pisin riippusilta, suunnitelmissa taas luotijunayhteys Istanbulista EU:n rajalle Bulgariaan sekä Bosporinsalmen alitus jälleen uudella tavalla, kolmikerroksisella moottoritie- ja rautatietunnelilla.

Suuruudenhulluin hanke lienee Mustanmeren ja Marmaranmeren yhdistävä uusi kanava Istanbulin länsipuolelle. Ajatus on vuosisatoja vanha, mutta Erdoğan palautti sen suunnittelupöydälle vuosikymmenen alussa.

Kansainvälinen sopimus on taannut vapaan kulun siviilialuksille ja säädellyt sota-alusten kulkua Turkin salmissa jo vuodesta 1936. Turkki tulkitsee, että tämä ei koskisi uutta, 45 kilometriä pitkää väylää, jonka hallinto toivoo vähentävän Bosporinsalmen laivaruuhkia ja tuovan käyttömaksuja.

Asiantuntijat ovat varoittaneet vaikutuksista merivirtoihin ja Mustanmeren pinnankorkeuteen. Tieltä pitäisi tuhota arvokasta luontoa ja evakuoida satojatuhansia asukkaita.

Jättihankkeet ovat parantaneet kaupungistuvan Turkin liikenneverkkoa, luoneet työpaikkoja ja ruokkineet talouskasvua. Se taas on taannut Erdoğanin suosion huolimatta yksilönvapauksien rajoittamisesta.

Valtion takaamiin lainoihin perustunut rakennusbuumi on toisaalta vauhdittanut inflaatiota, ja tänä vuonna Turkki on ajautunut valuuttakriisiin liiran arvon heikennyttyä huomattavasti. Syvemmän talousahdingon uhkaa on pidetty osasyynä Erdoğanin päätökseen järjestää vaalit viime kesäkuussa yli vuoden etuajassa.

Opposition mukaan rakennussektorin voitot valuvat presidentin lähipiirin taskuihin. Uusilla silloilla ei ole ollut edes paljon käyttäjiä roimien tietullien takia.

Vielä valmistumattomat suurhankkeet tähtäävät vuoteen 2023, jolloin Turkin tasavalta täyttää sata vuotta.

”Se on kiintopiste, johon kaikki kulminoituu”, Vuorelma sanoo.

Erdoğanille juhlavuosi edustaa Turkin uudelleensyntymää.

”Turkki oli ensin kemalistinen tasavalta, jossa nykyhallinnon retoriikan mukaan suuri osa kansalaisista ajettiin marginaaliin, koska he eivät saaneet toteuttaa uskonnollista identiteettiään. Uusi Turkki on palauttanut heidän Turkkinsa.”

Islamilaisten arvojen painottaminen näkyy Istanbulin sydämessä Taksimin aukiolla. Siellä on Turkin tasavallan perustamisen muistomerkki, mutta aukion laidalle kohoava moskeija on jättänyt sen varjoonsa. Alkuvuodesta aukion vastalaidalta purettiin toinen maallisuuden symboli, Atatürk-kulttuurikeskus.

”Moskeija ei ole ollut pelkästään Erdoğanin hanke. Sitä on ajettu pidempään, koska Taksimin aukiolla ei ole ollut mahdollisuutta käydä moskeijassa. Aiemmin maallinen hallinto kuitenkin vastusti moskeijaa, koska se ei halunnut lisätä uskonnollisia symboleja julkisilla paikoilla. Nyt uskonto tuodaan julkiseen tilaan”, Vuorelma sanoo.


Erdoğan on johtanut Turkkia vuodesta 2003 pääministerinä ja vuodesta 2014 presidenttinä, jonka valtaoikeuksia on laajennettu.

Hänen valtakautensa vakavimmat mielenosoitukset kesällä 2013 vastustivat Turkin maallisen perinnön rapauttamista ja yksilönvapauksien rajoittamista. Ne saivat kuitenkin alkunsa hallinnon suunnitelmasta jälleenrakentaa osmanikauden kasarmi Gezin puiston paikalle Taksimin aukion laidalle.

Turkkilaisten suhtautuminen osmaniaikaan on muuttunut vuosituhannen vaihteen jälkeen.

”Tasavaltalainen perinne pyrki oikeastaan koko 1900-luvun peittelemään tai minimoimaan osmaniperintöä”, Vuorelma sanoo.

”Aiemmin Turkki piti etäisyyttä Lähi-idän vanhoihin osmaninaapureihin poliittisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti. Tänä päivänä osmaniperintö on täysin osa Turkin ulkopoliittista visiota.”

Käänne ei ole yhtäkkinen, mutta merkittävä taitekohta oli Erdoğanin kansalliskonservatiivisen ja islamia painottavan Oikeus ja kehitys -puolueen (AKP) nousu valtaan viime vuosikymmenen alkupuolella.

”Osmaniperintöä alettiin painottaa esimerkiksi populaarikulttuurissa, ja osmaniaikaa käsitteleviä tv-sarjoja tuli hirveästi. Ne ovat suosittuja myös Turkin naapurimaissa. Se on sitä pehmeää vallankäyttöä”, Vuorelma sanoo.

Osmaniestetiikka näkyy Istanbulin uuden lentoaseman arkkitehtuurissa ja Erdoğanin yleisötilaisuuksien puvustuksessa. Hallinto on korostanut aihetta myös juhlistamalla osmanien historiallisia taisteluja ja esimerkiksi osmanisulttaani Abdülhamid II:n kuoleman satavuotispäivää viime helmikuussa.

Abdülhamidia ei muisteltu takavuosina lämpimästi edes Turkissa. Hän vastusti länsimaisia vaikutteita, syytti länttä valtakuntansa hajottamisesta, vainosi oppositiota vakoojaverkostollaan ja murhautti jopa satojatuhansia armenialaisia.

Turkki ei tietenkään hamua osmanien aikaisia rajoja. Se on miehittänyt osaa Pohjois-Syyriasta kesästä 2016, mutta operaation päätavoite on estää yhtenäisen kurdialueen synty rajan taakse Syyrian sodan seurauksena.

Vuorelma painottaa, että Turkin ulkopolitiikan ytimessä ovat taloushankkeet, jotka hyödyttävät myös kohdemaita. Erdoğan suivaantuikin Ranskan presidentille Emmanuel Macronille, kun tämä rinnasti toukokuussa Turkin ja Venäjän pyrkimykset Länsi-Balkanilla.

Venäjän on esimerkiksi arveltu yrittäneen epäonnistuneesti junailla Montenegron pääministerin murhan ja vallankaappauksen syksyllä 2016 estääkseen maan liittymisen läntiseen sotilasliittoon Natoon. Turkki sen sijaan on tukenut Länsi-Balkanin maiden EU-pyrkimyksiä.

Turkki on myöntänyt alueelle kehitysrahaa, vetänyt rakennushankkeita ja kunnostanut moskeijoita. Erdoğan on luvannut kolme miljardia euroa moottoritiehen Serbian Belgradista Bosnia ja Hertsegovinan Sarajevoon.

Turkilla on vahvat kulttuuriset siteet muslimienemmistöisiin Bosniaan, Albaniaan ja Kosovoon, mutta se on tiivistänyt suhdettaan myös ortodoksikristittyyn Serbiaan.

”Turkki on suurin mahti ja vahvin maa Balkanilla”, totesi Serbian presidentti Aleksandar Vučić vieraillessaan Ankarassa toukokuussa.

EU kavahtaa jäsenehdokkaidensa kumppanuutta Turkin kanssa, koska Erdoğan on yhä itsevaltaisempi ja opposition sekä riippumattoman median vainot kiihtyivät kesän 2016 epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen.

Viime talvena Turkki tähysi Osmanien valtakunnan äärirajoille, kun se vuokrasi Suakinin historiallisen satamakaupungin Sudanilta 99 vuodeksi. Erdoğan suunnittelee osmanien vanhasta tukikohdasta turkkilaisten lomaparatiisia ja pyhiinvaeltajien etappia matkalla Saudi-Arabian Mekkaan.

Suakin tarkoittaa Turkille myös sotilastukikohtaa strategisesti tärkeällä Punaisellamerellä, jonka läpi kulkee rahtilaivareitti Euroopasta Aasiaan. Silti tämänkin hankkeen ytimessä on Vuorelman mukaan kauppa.

”Turkkilaiset yritykset saavat sieltä hankkeita, jotka ovat tärkeitä Sudanille, ja Turkki lupasi nostalgisesti palauttaa rapistuneen Suakinin vanhaa loistoa.”

On kuitenkin selvää, että Turkki kiinnostui Suakinista juuri osmanihistorian takia.

”Talous ei ole ikinä pelkkää taloutta vaan myös politiikkaa.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Turkki
  • Recep Tayyip Erdogan
  • Tommi Hannula

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomi häviää isot datakeskus­hankkeet naapuri­maille, ja merkittävä syy on hyvin yksin­kertainen

    2. 2

      Kansallisbaletin Tuhkimon ylipainoiseksi puettu hahmo loukkasi Ani Kellomäkeä niin, että hän lähti esityksestä pois: ”En halunnut osallistua yhteiseen kiusaamishetkeen”

    3. 3

      Mummon autotallista löytyi autofanien sydämet särkevä, jopa sadan tuhannen arvoinen yllätys

    4. 4

      Henri Heinonen huomasi teininä olevansa erilainen kuin kaverinsa – Nyt hän kertoo elämästään, johon seksi ei kuulu

      Tilaajille
    5. 5

      Meidän sukupolvemme on sössinyt ihmiskunnan yksityisyyden – Näin sanoo F-Securen Mikko Hyppönen, joka kokeili elää ilman Googlea muttei pystynyt

    6. 6

      Aiemmin taloyhtiössä sai remontoida miten haluaa ja mutta enää ei – Onko tämä oikein ja toteutuuko yhdenvertaisuus?

    7. 7

      Venäläinen huippu­robotti paljastui ihmiseksi

    8. 8

      Äänestä HS:n piparikisan voittajaa: Helsingin kuuluisuudet elävät joulupipareina

    9. 9

      Metoo-liikettä tarvitaan mutta ihmisiä ei saa tuhota, sanoo Tarja Halonen, joka ei enää välttele feministi-sanaa

      Tilaajille
    10. 10

      Viran­omaisten innostus brändäämiseen luo virastoille ja palveluille outoja nimiä, jotka voivat pahimmillaan olla laittomia – Suomen kielen asiantuntija kertoo, millainen nimi toimii

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Autoilijalta vaaditaan nyt suuria muutoksia: Työryhmä tekisi autoilusta niin kallista, että kaikki vaihtaisivat menopeliä

    2. 2

      Kun 35-vuotias nainen haluaa lapsen, mutta ei kelpuuta mukavaa miestä, naisen täytyy olla sekaisin

    3. 3

      Kansallisbaletin Tuhkimon ylipainoiseksi puettu hahmo loukkasi Ani Kellomäkeä niin, että hän lähti esityksestä pois: ”En halunnut osallistua yhteiseen kiusaamishetkeen”

    4. 4

      Venäläinen huippu­robotti paljastui ihmiseksi

    5. 5

      Uusi Harry Potter -elokuva raivostuttaa faneja, koska se paljastaa asioita, joiden ei pitänyt olla mahdollisia

    6. 6

      Angela Merkel katseli punaiselta matolta, kun lapsilukko sulki Theresa Mayn autoonsa – tämä oli paras brexit-vertauskuva ehkä ikinä

    7. 7

      Suomi häviää isot datakeskus­hankkeet naapuri­maille, ja merkittävä syy on hyvin yksin­kertainen

    8. 8

      Pitäisikö ylipainon vuoksi sairastuneen maksaa hoito itse? Tutkija uskoo tietävänsä ainoan keinon, jolla koko kansa saadaan laihtumaan

      Tilaajille
    9. 9

      Räjähdysmäisellä tulipalolla Käpylässä tehdystä murhan yrityksestä epäilty mies jatkaa pakoaan, poliisi julkaisi nimen – ”Kiinnisaaminen välttämätöntä”

    10. 10

      Koiran käytöshäiriöillä ja ihmisen mielen­terveysongelmilla on yllättävä yhteys, paljastaa väitöstutkimus

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kansanedustaja Touko Aallon päälle käytiin Linnan juhlissa – ”Kahdella kädellä rintakehään niin voimakkaasti kuin pystyy”

    2. 2

      Kuvakooste: Valitsimme Linnan juhlien kymmenen säväyttävintä pukua – lukijoiden suosikiksi nousi 19-vuotias yllätysnimi

    3. 3

      Helsingissä hakaristilippujen kantaminen johti käsirysyyn, pidätyksiin ja epäilykseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan – Kaksi pidätettiin myös 612-soihtukulkueen häirinnästä

    4. 4

      Suomesta on tullut myrkkyä – Venäjällä tunnetaan syvää tyytymättömyyttä suomalaisia kohtaan

    5. 5

      Suurta osaa naisista koskevaa terveysongelmaa ei ole tutkittu, vaikka se haittaa elämänlaatua merkittävästi – Professori: ”Pidetty liian banaalina ongelmana”

    6. 6

      Kesän jälkeen äitien kasvoilta katosivat ilmeet, ja kätilö Rosmariini Tolonen näki sen – HS:n erikoisartikkeli vie vainottujen rohingyojen pakolaisleirille

      Tilaajille
    7. 7

      Näyttelijä Jasper Pääkkönen rikkoi asuvalinnallaan etikettiä – kumppanilla kultainen, käärmeteemainen paljettiasu

    8. 8

      Kun 35-vuotias nainen haluaa lapsen, mutta ei kelpuuta mukavaa miestä, naisen täytyy olla sekaisin

    9. 9

      Mies oli hurmaava, mutta kun yksiön ovi yöllä sulkeutui, Minna tajusi jotain olevan vialla – ”Minulle tapahtui asioita, joita en olisi halunnut tapahtuvan”

      Tilaajille
    10. 10

      Ennätykselliset veronpalautukset maksuun tänään – ensi vuonna valtaosa ei enää saa ”joulupalautuksia”

    11. Näytä lisää