Patryk Białas joutuu pukemaan ylleen hengitys­suojan lähtiessään ulos, ja ollaan kaupungissa keskellä Eurooppaa – Ilman­saasteet tappavat vuosittain seitsemän miljoonaa ihmistä, mutta ongelmaan olisi ratkaisu

Katowice

Joka aamu heti herättyään katowicelainen Patryk Białashttps://www.hs.fi/haku/?query=patryk+bia%C5%82as tarkistaa kaksi asiaa: millainen sää ulkona on ja miten saastunutta ilma on.

Tänään, kuten monena muunakin tuulettomana ja pilvisenä talvipäivänä, Katowicen kaupunki on peittynyt savusumuun. Kun ilmanlaatu on oikein huono, Białas, 40, pukee ulos lähtiessään ylleen hengityssuojan, joka hänellä on nytkin mukana repussaan.

Samanlaisia hengityssuojia olemme tottuneet näkemään uutiskuvissa Intian ja Kiinan suurkaupungeista. Nyt ollaan kuitenkin keskellä Eurooppaa EU:n jäsenmaassa, jossa sijaitsee Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan 33 Euroopan 50 saastuneimmasta kaupungista.

300 000 asukkaan Katowice on sijalla 19. Saasteet näkee, haistaa ja tuntee jo muutamassa päivässä: nenä vuotaa, kurkkuun koskee, päätä särkee.

Parin viime vuoden aikana moni puolalainen on saanut tarpeekseen. Se on Białasin kaltaisten aktivistien ansiota. Kun ilmansaastekampanjat alkoivat viisi vuotta sitten Puolan suurissa kaupungeissa, suuri osa ihmisistä ei tiennyt hengittävänsä terveydelle vaarallista ilmaa.

Vielä kolme vuotta sitten Laki ja oikeus -valta­puolueen ministeri kutsui puhtaan ilman aktivisteja ympäristö­terroristeiksi, Białas sanoo.

Paine hallitusta ja paikallispoliitikkoja kohtaan on kasvanut varsinkin meneillään olevan Katowicen ilmastokokouksen alla. Kokouksessa oli lauantaihin mennessä määrä päättää, millä säännöillä maailman kasvihuonekaasupäästöjä leikataan.

WHO julkaisi Katowicen ilmastokokouksessa raportinhttps://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/276405/9789241514972-eng.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Sen mukaan 90 prosenttia maailman kaupunkilaisista hengittää ilmaa, joka ylittää suositellut raja-arvot.

Samat fossiiliset polttoaineet, joiden hiilidioksidipäästöt aiheuttavat ilmastonmuutoksen, aiheuttavat myös terveydelle vaarallisia ilmansaasteita.

WHO:n mukaan maailmassa kuolee vuosittain ilmansaasteiden takia ennenaikaisesti seitsemän miljoonaa ihmistä. Puolassa määrä on arviolta 45 000.

Jos Pariisin ilmastosopimuksen päästötavoitteet toteutuisivat, se säästäisi WHO:n mukaan joka vuosi miljoonan ihmisen hengen vuoteen 2050 mennessä. Myös terveydenhuollon kustannuksissa säästettäisiin päästöjen leikkaamisen kustannuksia suurempi summa.

Białas on juristi, kahden lapsen isä ja ilmastoaktivisti. Hän on toiminut kolme vuotta Katowicen savusumusta varoittavassa vapaaehtoisryhmässä. Ryhmän aktivisteista on tullut kaupungissa niin tunnettuja, että neljä heistä – myös Białas – äänestettiin lokakuussa kaupunginvaltuustoon.

”Haluan, että lapsillani on aikuisina parempi ilmanlaatu kuin minulla on nyt.”

Krakovassa vuonna 2013 perustettu Smog Alert -liike on levinnyt yli 30 kaupunkiin. Paikallis­ryhmät julkaisevat sosiaalisessa mediassa varoituksia niinä päivinä, kun ilmanlaatu on terveydelle haitallinen. Varoitukset päätyvät myös perinteisen median uutisiksi, koska niihin luotetaan.

Aktivistit lobbaavat paikallisia viranomaisia ja ministereitä, jotta ilmanlaatu saataisiin paranemaan. Białasin ryhmä on esimerkiksi järjestänyt tempauksia Katowicen päiväkodeissa ja jakanut kaduilla hengityssuojia.

Sleesia, jossa Katowice sijaitsee, on perinteistä hiiliteollisuusaluetta. Puola tuottaa 80 prosenttia sähköstään hiilellä, eikä maan hallitus ole pitänyt kiirettä hiilen alasajossa – päinvastoin.

Teollisuuden lisäksi hiiltä palaa kotien lämmittämisessä. Siksi ilma on erityisen huonoa marraskuusta helmikuuhun. Lämmitysuuneissa poltetaan usein halpaa ja huonolaatuista hiiltä tai jopa roskia, koska muuhun ei ole varaa.

Ruohonjuuritason kampanja on kasvanut niin suureksi, että hallituksen ja kaupunkien viranomaisten on ollut pakko ottaa se huomioon. Hallitus on luvannut kymmenessä vuodessa tukea kotitalouksien lämmitysjärjestelmien uusimiseksi noin 24 miljardilla eurolla.

Urakka on valtava, sanoo Polish Smog Alert -järjestön tiedottaja Piotr Siergiejhttps://www.hs.fi/haku/?query=piotr+siergiej. Lämmitysremonttia tarvitsevia asuintaloja on noin neljä miljoonaa. Joka vuosi pitäisi siis remontoida 400 000 taloa.

”Miten hallitus pystyy siihen niin lyhyessä ajassa, ja mistä rahat otetaan?” Siergiej kysyy.

”Hallitus tekee kyllä jotain, mutta se ei ole tarpeeksi.”

Aktivistit aikovat ainakin yrittää parhaansa, jotta poliitikot tekisivät enemmän ja ottaisivat kansalaisyhteiskunnan mukaan.

”Hiili on osa alueen identiteettiä, mutta meidän pitää keskittyä tulevaisuuteen ja uusiutuvaan energiaan”, Patryk Białas sanoo.

Samaa mieltä on yrittäjä Johann Broshttps://www.hs.fi/haku/?query=johann+bros. Hän kertoo olevansa noin 60-vuotias ja eläneensä Katowicessa koko ikänsä lukuun ottamatta vuosikymmentä Saksan Hampurissa.

”Varsinkin vanhat ihmiset kärsivät saasteista. Moni muuttaa eläkkeelle jäätyään pois täältä.”

Kaupunkiin jääneet voivat huonosti. Brosin vaimon isä kuoli keuhkosyöpään.

Brosin tytär ja kaksivuotias tyttärentytär asuvat Hampurissa.

”Oloni on huonompi joka kerta, kun ilmanlaatu huononee. Mutta minä en voi paeta. Minulla on yrityksiä täällä, enkä välitä omasta terveydestäni.”

Bros haluaa viedä suomalaistoimittajan ja Hampurista saapuneet ystävänsä kiertoajelulle laitakaupungin hiiliteollisuusaluille.

Ränsistyneiden ja suljettujen kaivosrakennusten keskellä on myrkyllisiä jättömaita, joissa lojuu epämääräisiä kasoja. Katowiceen rahdataan Brosin mukaan jätteitä myös muualta Euroopasta.

Mutta muutos on tuonut hyvääkin. Kierros päättyy Nikiszowiecin punatiilisiin työläiskortteleihin, jotka rakennettiin 1900-luvun alussa hiilikaivostyöläisten perheille.

Rakennukset on viime vuosina kunnostettu, ja nyt niissä asuu nuorta luovaa luokkaa. Nikiszowiec on ehdolla Unescon maailmanperintölistalle.

Bros itse perusti 20 vuotta sitten suljettuun hiilikaivokseen valtavan Szyb Wilson -taidegallerian, joka esittelee puolalaista nykytaidetta. Hän ajattelee, että ilmansaasteista huolimatta ihmisten elämää voi parantaa taiteen keinoin.

”Minä olen onnellinen täällä.”