Ulkomaat

Muonamies ja viiden lapsen isä Aukusti Tuominen lähti sata vuotta sitten Viron vapaussotaan ja katosi – Sodan ensimmäinen suomalainen uhri saa viimein nimeään kantavan muistokiven

Pohjalaisen muonamiehen Aukusti Tuomisen jälkipolvi luuli, että esi-isä lähti Amerikkaan. Marraskuussa paljastui, että Tuominen lähtikin Viron vapaussotaan ensimmäisten suomalaisten vapaaehtoisten matkassa 100 vuotta sitten.

Pohjanmaalaisen jätteenkäsittelylaitoksen käyttöpäällikön Heikki Knookalan puhelimeen tuli 15. marraskuuta 2018 outo viesti:

”Hei, olen Hannele Valkeeniemi ja työskentelen lehdistöneuvoksena Suomen Viron suurlähetystössä. Etsin Isostakyröstä kotoisin olevaa Heikki Knookalaa, joka on syntynyt vuonna 1961. Vaikka et olisikaan etsimäni Heikki Knookala, silti pyydän yhteydenottoa.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Knookala vastasi nopeasti.

”Hei, luultavasti sama mies. Tällä nimellä on aika vähän muita.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Seurasi puhelu, jonka aikana Knookala sai kuulla, että hänen esi-isänsä Aukusti Tuominen soti vapaaehtoisena Viron vapaussodassa. Knookala on Tuomisen tyttären pojanpoika.

”Luulimme, että hän lähti Amerikkaan, niin kuin monet siihen aikaan lähtivät”, Knookala toistaa puhelimitse myöhemmin HS:lle.

Sotamies Aukusti Tuominen oli Viron vapaussodan ensimmäinen suomalainen uhri.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Hän menehtyi tiedusteluretkellä yhteenotossa punaisia vastaan 5. tammikuuta 1919 oltuaan Virossa vasta viikon.

Tuomisen kohtalo jäi pitkäksi aikaa pimentoon. Hänet haudattiin sata vuotta sitten 8. tammikuuta Pohjois-Viron Kuusalun hautausmaalle tuntemattomana suomalaisena vapaaehtoisena.

Henkilöys paljastui vasta syksyllä 2018, kun virolainen Vapaussodan historiaseura ja suomalaiset historian harrastajat ryhtyivät yhdessä selvittämään tuntemattoman suomalaisen taustoja.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

3. tammikuuta Aukusti Tuominen saa nimeään kantavan muistokiven Kuusalun hautausmaalle. Kivi pystytetään valtiollisten juhlaseremonioiden saattelemana.

Noin 3 700 suomalaista vapaaehtoista osallistui Viron vapaussotaan, joka sodittiin vuosina 1918–1920.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ensimmäiset suomalaiset saapuivat Tallinnaan jäänmurtaja Tarmolla ruotsalaisen majurin Martin Ekströmin johtamassa Ensimmäisessä suomalaisessa vapaajoukossa keskipäivällä 30. joulukuuta 1918.

Suomen oma sisällissota oli käyty saman vuoden alkupuolella.


Kyydissä oli 33-vuotias muonamies Aukusti Tuominen, jolla oli kotona viisi lasta: Aukusti, Juho, Kerttu, Aino ja Selma sekä raskaana oleva vaimo Sanna Tuominen.

Suomessa sisällissota oli päättynyt valkoisten voittoon, mutta Virossa puna-armeija oli edennyt noin 30 kilometrin etäisyydelle Tallinnasta. Viro lähetti avunpyyntöjä maailmalle.

Suomeen oli perustettu 27. joulukuuta Viron Avustamisen Päätoimikunta, joka värväsi nopeasti vapaaehtoisia.


Ennen suomalaisia Viron rannikolle oli saapunut Englannin laivasto, joka turvasi meren ylitystä.

”Tallinnalaiset eivät rohjenneet aluksi uskoa silmiään. Niin kauan he olivat odottaneet ulkomaista apua, ja aina pettyneet”, Oskar Kurvits muisteli ensimmäisen komppanian rantautumista kirjassa Vabadusmonument 1936.

Ei kuulunut yhtäkään eläköön-huutoa tai tervehdystä, vain silmissä kimmelsi.

”Suomalaiset pitivät sitä aluksi kylmyytenä, mutta sitten ymmärsivät, että liikutus oli liian suuri”, Kurvits kirjoitti.

Aukusti Tuominen ehti kuulla pääministeri Konstantin Pätsin puheen Tallinnan satamalaiturilla. Hän marssi komppanian mukana Porilaisten marssin tahdittamana Pietarin torille, nykyiselle Vapaudenaukiolle, jossa Viron puolustusvoimien komentaja, kenraali Johannes Laidoner piti tervetuliaispuheen.


Kun seuraavat vapaajoukon komppaniat saapuivat Tallinnaan 3., 4. ja 5. tammikuuta, Aukusti Tuominen oli jo kentällä.

”Hän kuoli ensimmäisessä yhteenotossa”, sanoo Ain Krillo virolaisesta Vapaussodan historiaseurasta.

Historiaseura pääsi tuntemattoman suomalaisen jäljille, kun se vuonna 2013 laati kirjaa Vapaudenristin saaneista. Vapaudenristi on kunniamerkki, joka myönnettiin ansioista Viron vapaussodassa. Kirjan laatijat huomasivat yhden suomalaismiehen kadonneen.

Tuominen oli viiden suomalaisen ja viiden virolaisen kanssa lähtenyt 5. tammikuuta kohtalokkaalle tiedusteluretkelle Kosun kylään Kiiun kunnassa, nelisenkymmentä kilometriä Tallinnasta Narvaan päin.

”Punaiset olivat jo kylässä, ja puhkesi taistelu”, sanoo Krillo.

Myös punaisten puolella oli suomea puhuvia. On siis mahdollista, että Tuomisen surmasi toinen suomalainen.

Vasta seuraavana päivänä sotilaat löysivät Tuomisen ruumiin. Tapauksesta todistavat virolaisen luutnantti Nikolai Tutšinskin merkinnät.

”Varustus, saappaat, lakki ja henkilöpaperit oli ryöstetty”, sanoo Krillo.

Virolaiset eivät vielä tunteneet uutta suomalaista miestä, ja suomalaiset kiirehtivät kohti Narvaa.

”Ikävä kyllä he unohtivat hänet”, Krillo sanoo.

Ensimmäinen komppania jatkoi nopeasti etenemistä, ja toiset seurasivat perässä. Sotamies Aukusti Tuominen poistettiin ensimmäisen suomalaisen vapaajoukon nimilistalta 18. tammikuuta, kun Narva oli vallattu.

Ensimmäisen komppanian päällikkö luutnantti Anto Eskola oli raportoinut Tuomisen kuoleman pienessä taistelussa.

18. tammikuuta Eskola lähetti majuri Ekströmille sähkeen, jossa tiedotti Narvan valtauksesta. Se päättyi sanoihin:

”Eläköön, suomalaisilla on Narva!”

Eskolaa juhlittiin Virossa Narvan valloittajana seuraavat kaksi vuosikymmentä. Aukusti Tuomiselle myönnettiin kuolemansa jälkeen 1923 Viron vapaudenristi.

Suomessa Aukusti Tuomisen nimi vilahti sodan päättymisen jälkeen vielä kerran, kun vaimo Sanna Tuominen julkaisi 14.5.1921 Suomen virallisessa lehdessä ilmoituksen:

”Jollei mieheni August Tuominen, joka on ollut poissa kotoa 3 vuotta, vuoden ja yön kuluttua palaa takaisin, olen vapaa hänestä.”


Sanna Tuominen alkoi pian tämän jälkeen saada leskeneläkettä Virosta.

Nyt Aukusti Tuomisen torpan tontilla uudessa talossa Isossakyrössä asuu Heikki Knookala. Hän on tulossa tammikuun alussa Viroon tutustumaan esi-isänsä hautapaikkaan.

”Olin lukenut Viron vapaussotaan osallistuneista suomalaisista Pohjan pojista. En ajatellut, että joukossa oli omia sukulaisia.”

Pohjan pojat sotivat pääosin Etelä-Virossa. Heidät tunnetaan paremmin kuin Koillis-Virossa Narvan vallannut Ensimmäinen suomalainen vapaajoukko, johon Tuominen kuului.


Knookala arvelee, että Suomen sisällissodan haavat estivät aikoinaan sukua puhumasta esi-isän Viroon lähdöstä. Myöhemmin sitä ei enää tiedetty.

Lehdistöneuvos Hannele Valkeeniemen puhelun jälkeen marraskuussa Knookala otti yhteyttä Ruotsissa asuvaan, vuonna 1932 syntyneeseen tätiinsä, jota Aukusti Tuomisen leski Sanna Tuominen oli hoitanut.

”Koko suku on ollut samanlailla hämmästynyt”, sanoo Knookala.

Aukusti Tuomisen katoaminen Amerikkaan oli pitkään kelvannut selitykseksi, mutta nyt suvun tarina alkoi elää uudella tavalla.

”Täti kertoi, että kun he kävivät lapsena hakemassa maitoa maatalosta, emäntä tiuskaisi, että syökää rahaa. Täti ihmetteli, mitä emäntä tarkoitti. Kylällä ilmeisesti tiedettiin, että Sanna Tuomiselle maksettiin Virossa eläkettä”, sanoo Knookala.

Mikä mahtoi olla syy siihen, että suurperheen isä lähti vapaaehtoisena Viroon sotimaan?

”Yksi syy saattaisi olla kosto”, arvioi Knookala.

 

”Yksi syy saattaisi olla kosto.”

Alettuaan penkoa sukunsa juuria Knookala löysi lehti-ilmoituksen Aukusti Tuomisen veljestä otsikolla ”murhailmoitus”. Punaiset olivat tappaneet 35-vuotiaan metsätyönjohtaja Juho Ahlqwistin Suodenniemellä. Aukusti Tuominen oli syntyjään Ahlqwist, mutta oli suomentanut nimensä.

”Venäläisviha oli siihen aikaan kovaa”, Knookala analysoi:

”Jos Viro vallattaisiin, venäläiset olisivat hetkessä Suomen puolella. Heimohenki oli silloin vahvimmillaan.”

Knookala päättelee, että esi-isän sotaan lähtöön vaikutti myös rauhaton henki. Tuominen muutti Isonkyrön ja Tuusulan välillä.

Suomalaisten vapaaehtoisten värvääminen Viroon oli voimakasta, ja myös rahapalkka saattoi kannustaa lähtöön. Rivisotilaalle Viron valtio lupasi 300 markkaa kuukaudessa.

Viron vapaussodassa kuoli ainakin 190 suomalaista. Aukusti Tuomisen täsmällistä hautapaikkaa Kuusalun hautausmaalla ei ole löytynyt.

Kun Aukusti Tuomiselle pystytetään 3. tammikuuta muistokivi, paikalla ovat kummankin valtion puolustusministerit Jüri Luik ja Jussi Niinistö, hallitusten ja parlamentin puhemiesten edustajat, korkeampaa virkamiehistöä, sotahistorioitsijoita ja Heikki Knookala puolisoineen.

”Hyvä, että [Tuomisen] retki saa päätöksen”, sanoo Knookala.

Muistokivessä lukee:

”Sotilas Aukusti Tuominen. S. 30.8.1885 Lapua. K. 5.1.1919 Kosun kylä. Ensimmäisen suomalaisen vapaajoukon 1. komppania. Haudattu tuntemattomana suomalaisena sotilaana.”

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Nämä sanat kannattaisi sanoa monelle vanhemmalle, vaikka minut ne saivatkin itkemään

    2. 2

      Aikuinen mies pahoinpiteli 13-vuotiaan pojan kirjastossa Helsingin Oulunkylässä – ”Löi maassa makaavaa poikaa useita kertoja”

    3. 3

      Asukas jonotti edullista kotia hyvällä paikalla 27 vuoden ajan – Vain sinnikkäimmät saivat asumisoikeus­asunnon Kalasataman kupeesta

    4. 4

      Netissä leviää viraali teoria, jonka mukaan yksi perhepizza on enemmän kuin kaksi normaalia – Testasimme, voiko järjetön väite pitää paikkansa

    5. 5

      Muissa maissa EU-eron tunaroinut pää­ministeri olisi pantu jo vaihtoon, mutta May jatkaa yhä – kiitos muiden vallan­halun ja sosialismin pelon

    6. 6

      Luottohäiriön siemen kylvetään jo lapsena – Fiksuun rahan­käyttöön täytyy kasvattaa, ja näillä viidellä ohjeella se onnistuu

      Tilaajille
    7. 7

      Miksi arvovaltainen Otava julkaisi Antti Heikkilän kirjan, vaikka lääkärikunnan mukaan hänen neuvonsa ovat hengenvaarallisia?

    8. 8

      Vuosikausia odotettu suomalainen suurelokuva Iron Sky 2 on valtava pettymys – ”Aivan hirveän huono elokuva”, kirjoittaa HS:n elokuvakriitikko yhden tähden arviossaan

    9. 9

      Kokkaa jotain ihan uutta jauhelihasta – Tässä viisi helppoa ja nopeaa reseptiä, joista yksikään ei ole makaronilaatikko

    10. 10

      Miksi Suomen uudesta aseostosta vaietaan? Israelilainen tutka pidetään visusti piilossa, ja jopa hankintapäätös on salainen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä sanat kannattaisi sanoa monelle vanhemmalle, vaikka minut ne saivatkin itkemään

    2. 2

      Tällainen on kahdeksan lapsen hyväksikäyttö­tapaus: Kalliolaismies saalisti tyttöjä Instagramissa – Tuomittu pyysi 14-vuotiasta tyttöä vaikenemaan seksistä

    3. 3

      Näin autosi väri vaikuttaa jällenmyyntiarvoon – Suositun ja hyljeksityn värin ero voi olla iso

    4. 4

      Musertava tappio: Brexit-sopimus kaatui britti­parlamentissa äänin 432–202 – oppositio haastaa nyt hallituksen

    5. 5

      Näin toimii armeijametodi, joka lupaa tainnuttaa ihmisen uneen kahdessa minuutissa – ”Höpöhöpöä”, sanoo suomalainen asiantuntija

    6. 6

      Kampaaja Petri Puhakka joi itsensä väsyksiin, haki voimaa amfetamiinista, vihasi itseään peilin edessä ja joi lisää – Sitten esimies sanoi oikeat sanat

      Tilaajille
    7. 7

      Vantaa nostaa kädet pystyyn: Kaupunki sakottaa omia sosiaalityöntekijöitään, koska on pakko

    8. 8

      ”Kun asiaan liittyy ulkomaalaisia, keskustelu muuttuu kuin taikaiskusta” – HS kysyi tutkijoilta, miten media on hoitanut Oulun seksuaali­rikoksista uutisoinnin

    9. 9

      New Yorkin rotat puolustavat reviiriään vimmatusti – Maailman vallannut jyrsijä yllättää yhä tutkijat käytöksellään

    10. 10

      ”Älä mene alaikäisen lähelle edes puhumaan” – Poliisi on jo antanut turvapaikan­hakijoille tiukkoja ohjeita

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vuosaarelaisen kaunottaren turhamaisuus pöyristyttää ihmisiä – Mutta lopulta he itkevät, sillä Jasmin Koskirannan tarina onkin suurempi

      Tilaajille
    2. 2

      Tämä tanskalainen vodkamainos on nyt paras asia internetissä, koska pääosassa on absurdein suomalainen dialogi koskaan – kysyimme tekijöiltä, mitä heidän päässään liikkuu

    3. 3

      Keksijänero loi miljardituotteen ja joutui tyttärensä syrjäyttämäksi – Suomalaista Polaria ja sen perustajan traagista kohtaloa ympäröi hiljaisuuden muuri

      Tilaajille
    4. 4

      Vuoden paras Fingerpori -äänestys keräsi yli 23 000 ääntä – ”Hieno valinta”, toteaa Pertti Jarla yleisön suosikista ja paljastaa omansa

    5. 5

      Radikaalit pääsivät niskan päälle perussuomalaisten nuorisojärjestössä – suljetulla keskustelupalstalla julistetaan rotuoppia ja haukutaan Halla-ahoa

      Tilaajille
    6. 6

      Sähköhammasharjakin voi jättää hampaat likaisiksi – yleinen harjaustekniikka pilaa koko sähköharjan idean, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Kirkon perustuksista kaivettiin kyynärän mittainen kuparikapseli Vantaalla – Sisältä löytyi viesti menneisyydestä

    8. 8

      Miksi suomalaismiehet hakevat puolisonsa Aasiasta? Tästä kertoo Ylen Tuontirakkautta-sarja, joka suututti osallistujapariskunnan

    9. 9

      Jokin voimakas lähde lähettää arvoituksellisia radiosignaaleja kaukaa avaruudesta, sanovat tähtitieteilijät

    10. 10

      Yksi aikakausi päättyy: Helsingin Hämeentie suljetaan autojen läpiajolta ensi kuun jälkeen – lopullisesti

    11. Näytä lisää