Ulkomaat

Kansa on taas kaduilla, mutta mitä se oikeastaan tahtoo? Kolme kirjeenvaihtajaa pohtii, mistä Eurooppa on tulossa ja mihin se on menossa

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta Berliinin muurin murtumisesta. Se kiihdytti Saksan ja Euroopan yhdentymistä. Nyt suunta näyttää epävarmalta: eurooppalaiset kokevat osattomuutta ja epävarmuutta tulevaisuudesta, ja edessä on EU:n ja Britannian riipivä ero. HS:n Berliinin, Brysselin ja Lontoon kirjeenvaihtajat kertovat, mitä Euroopassa juuri nyt tapahtuu.

Päättyneenä vuonna kansa kokoontui kaduille eri puolilla Eurooppaa. Syyt olivat erilaisia, mutta kaikkialla polttoaineena toimi tyytymättömyys ja osattomuuden tunne.

Mistä Eurooppa on tulossa ja mihin se on menossa? HS:n kolme kirjeenvaihtajaa pohtii Euroopan suurimpia haasteita tulevana vuonna.


Berliinin muurin tilalle nousee uusia

Kun Berliinin muuri 30 vuotta sitten murtui, Eurooppa kurottautui yhteen. Alkuun vauhti miltei huimasi, mutta hiljalleen yhdentyminen kääntyi erkaantumiseksi. Missä nyt mennään?

Berliinin muurin murtumisesta on ensi syksynä 30 vuotta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Muuri erotti kaksi maailmaa ja ideologiaa, ja kun muuri murtui, yksi aikakausi päättyi. Alkoi uusi, jolta odotettiin paljon – ja myös saatiin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Berliinin muurin murtumisen merkitystä, itäsaksalaisten kohtaaman elämänmuutoksen pakahduttavuutta ja seurauksia Euroopalle on vaikea kiteyttää sanoiksi. Mutta ehkä kuviin?

Seisomme ruotsalaisen valokuvaajan Ann-Christine Janssonin kanssa berliiniläisessä galleriassa. Fotogalerie Friedrichshainissa on parhaillaan näyttely Janssonin kuvista. Näyttelyn nimi on Umbrüche 1980–1995, murroksia. Kuvat kertovat Länsi- ja Itä-Saksasta ennen ja jälkeen Berliinin muurin murtumisen.


Tarkas­telemme kuvaa, jonka Jansson otti sinä marras­kuun 9. päivän iltana 1989, kun tuhannet itä­berliiniläiset lähtivät muurille ja kaikkien yllätyk­seksi rajavartijat avasivat portit ja päästivät rajan­ylityspaikoille pakkau­tuneet ihmiset Länsi-Berliiniin. Muuri murtui ilman, että laukaustakaan ammuttiin.

Kuva on Check Point Charlielta, yhdeltä kuuluisimmista rajanylityspaikoista. Nuori mies juoksee kohti. Kainalossa on salkku kuin hän olisi ollut matkalla toimistolta kotiin mutta päättänytkin lähteä länteen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Jansson muistelee olleensa samana päivänä kuvaamassa itäeurooppalaisia pakolaisia pakolaiskeskuksessa. Illalla hän kuuli radiouutiset kotona. Sitten tulikin kiire. Raja olisi auki ja itäberliiniläiset aikoivat länteen heti.

Jansson lähti liikkeelle, olihan hän lehtikuvaaja, joka teki töitä myös Helsingin Sanomille. ”Menin Check Point Charlielle. Se oli minulle tärkein raja-asema, kuljin sen kautta itään monet kerrat. Vaihdoin paikkaa, olin koko yön liikkeellä, ehkä aamuseitsemään. Olihan se valtavaa. Järistys.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kuvan mies on yksi ensimmäisistä, joka ylitti rajan Check Point Charliella. Murros maailmassa pani hänet juoksemaan – kohti muutosta. Minne 30 vuodessa on tultu?

Vieressämme seisoo mies ja odottaa. Sitten hän kysyy Janssonilta, onko tämä kuvien ottaja.

”Minä puolestaan olen mies kuvastanne”, mies sanoo ja esittäytyy Stefan Dillingiksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Jansson riemastuu, ja myös Dilling nauraa. Aikamoista.

Harpomme gallerian perälle, ja siellä, peräseinällä, on kuva nuoresta Dillingistä yllään ystävänsä sotilaspuku ja kädessään olutpullo. Jansson kuvasi paljon alakulttuureita ja Berliinin yöelämää, ja tämä kuva on vuodelta 1994 yhdistyneen Saksan pääkaupungista Berliinistä ja Eimer-nimiseltä klubilta. Käynnissä on DDR-teemaiset nostalgiabileet – tai ostalgiabileet, ost kun tarkoittaa saksaksi itää.


Dilling kertoo galleriassa käyneen ystävän tunnistaneen hänet kuvasta. ”Onhan tämä hienoa: olla nyt osa ajan kuvaa.”

Vuonna 1989, kun Berliinin muuri aukesi länteen, Dilling suoritti DDR:n kansanarmeijan erikoisuutta, aseetonta varusmiespalvelusta. Hän oli niin sanottu rakennussotilas. Kun muuri murtui, moni asia DDR:ssa muuttui. Ehkä sen vuoksi varusmiehet pidettiin kasarmeissa. Dilling pääsi ensimmäisen kerran lomalle ja piipahtamaan Länsi-Berliiniin kuukausi muurin murtumisesta.

”Joulukuun 9. päivä 1989 olin ensi kertaa Länsi-Berliinissä. Puolitoistavuotias poikani ja ystäviäni oli mukana. Kävelimme Ku'dammilla ja ajoimme sieltä bussilla Hermanplatzille, jossa söin ensimmäisen dönerini koskaan.”

Kun muuri aukesi, itään virtasi euforia. Joka ikisen itäsaksalaisen elämä mullistui, Dilling sanoo. ”Ja myös länsisaksalaisten, muttei ehkä niin rajusti ja heti kuin meidän. Idässä olimme koko ajan vastatusten sen kanssa, että kaikki muuttui.”

Alku oli hyvin intensiivistä – mikä kaikki tässä onkaan vielä mahdollista? Ja tosiaan, pian kaatui koko DDR.

”Kun vanha katosi, tilalle tuli valtavasti mahdollisuuksia. Idästä tuli nopeasti samanlainen materialistinen yhteiskunta kuin lännestä. Sitten erot laimentuivat, ja muutoksista tuli asteittaisia.”

Eroja on tosin yhä. Kävi niin, että kaikki eivät saaneet ankkuroitua elämäänsä uuteen aikaan, Dilling sanoo. Se näkyy nyt jonkinlaisena kaipuuna menneisyyteen, tai ainakin tyytymättömyytenä nykyiseen elämään.

”Itse olin muurin murtuessa varsin nuori, kaikki oli muutenkin edessä. Mutta vanhempieni sukupolvella on ollut vaikeampaa.”

Vuonna 1994 Jansson ja Dilling kohtasivat ostalgiabileissä. Silloin Saksojen yhdistymisestä oli hädin tuskin neljä vuotta. Nyt, kolme vuosikymmentä myöhemmin, tuntee ihan toisenlaisen menneisyyden tuulahduksen.

Ihmiset ovat taas kaduilla, varsinkin entisen Itä-Saksan osavaltioissa kuten Saksissa.

Oikeistopopulistinen ja osin äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle -puolue on vahvin juuri idässä. Muslimi- ja maahanmuuttovihamielinen Pegida-liike on ominut DDR:n opposition maanantaimielenosoitusten perinteen ja marssii Dresdenissä Saksan liittokansleria, Itä-Saksassa kasvanutta Angela Merkeliä vastaan.

Viime syksynä Saksan huomio oli entisessä Karl-Marx-Stadtissa, nykyisessä Chemnitzissä. Nykyiset ja menneet poliittiset turhautumat purkautuivat mielenosoituksiin. Kaduilla tehtiin natsitervehdyksiä.

 

Eurooppa on vaarallisella tiellä.

Eurooppa on vaarallisella tiellä, Jansson sanoo.

Jansson kuvasi 1980- ja 1990-luvuilla myös DDR:n uusnatseja. ”Kun rakensin näyttelyä, halusin myös niitä kuvia mukaan. Ne ovat varoitus: ei pidä koskaan unohtaa, mitä Euroopassa on tapahtunut.”

Berliinin muurin kaatumisen muistaminen on juuri nyt hyvin tärkeää, Jansson sanoo. ”Euroopassa rakennetaan taas muureja, Unkari ihan konkreettisesti. Unkari ja Puola rajoittavat kansalaisoikeuksia ja lehdistönvapautta. Samalla tiellä on Italia, joka ei halua ottaa vastaan ihmisiä muista maista.”


Moni Euroopassa tuntee nyt itsensä heikoksi – Kapina ei ole poliittista vaan henkilökohtaista

Toukokuun eurovaalit näyttävät Euroopan poliittisen suunnan ja sen, onko vastauksia huoliin osattu antaa.

Joulukuussa Marseillen rantakaupungissa Etelä-Ranskassa Sylvia Paloma, 70, oli vetänyt keltaisen huomioliivin päälleen ensimmäistä kertaa. ”Saan eläkettä 1 248 euroa, ja pärjään, sillä neljä lastani auttavat minua”, hän sanoi Ouest-France-lehden haastattelussa.

Samaan aikaan Pariisissa yli sata loukkaantui, kun poliisi käytti kyynelkaasua ja ampui kumiluoteja keltaliiveihin pukeutuneeseen riehuvaan väkijoukkoon. Mielenosoituksen jäljiltä Champs-Élysées näytti sotatantereelta.

Brysselissä keltaliivit vaelsivat kaupungin keskustassa. Isompi rähinä syntyi, kun viisituhatta flaaminationalistia kokoontui vastustamaan YK:n siirtolaissopimusta EU-kortteleiden läheisyyteen. Samaan aikaan Belgian hallitus oli hajoamispisteessä, sillä ei-sitovasta siirtolaissopimuksesta oli yllättäen tullut hallitusyhteistyön kynnyskysymys.

Mielenilmauksia yhdistää, että kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia. Keitä keltaliivit ovat ja miksi he saapuivat liikenneympyröihin juuri nyt? Miksi YK:n siirtolaisten oikeuksia käsittelevästi väljästä kirjauksesta nousee rähinä?

Molemmat kansanliikkeet osuvat Euroopan kipukohtiin. Ranskassa kadulla ovat tavallisiksi ihmisiksi itseään luonnehtivat mielenosoittajat. Suurten kaupunkien ulkopuolella asuvat unohdetut, jolta yritetään kiristää vielä viimeisetkin sentit polttoaineen verouudistuksessa. Keltaliiveillä ei ole johtajaa eikä selkeää poliittista päämäärää. Moni haluaa vain tulla kuulluksi.

Euroopan unioni on parin viime vuoden aikana taistellut ankarasti löytääkseen yhtenäisen linjan maahanmuuttokysymyksissä. Pöydällä ovat olleet niin turvapaikanhakijoiden sijoittaminen eri jäsenmaihin kuin rajaturvallisuuskin. Asiat ovat edenneet hitaasti, jos ollenkaan.

Maahanmuuton ratkaisuista on tullut EU-maita merkittävästi jakava asia, koska moni puolue pitää näitä kynnyskysymyksinä. Iso joukko Belgian flaaminationalisteja löytyi kaduille helposti, vaikka vastustettavana oli sopimus, joka ei sido.

Eurooppa-kysymysten asiantuntija Eric Maurice näkee keltaliivien mielenosoituksessa paljon sellaista, mikä voi toistua eri puolilla Eurooppaa. Maurice työskentelee Eurooppa-tutkimuksen keskittyneen Robert Schuman säätiön Brysselin-toimiston johtajana.

 

”Yhteistä on jonkinlainen heikkouden tunne.”

”Keltaliivien mielenilmauksissa taustalla on vaikeus elää päivittäistä elämää. Takana ei ole suuria teorioita tai politiikkaa. Eri puolilla Eurooppaa voi nousta samanlaista, mutta eri syistä. Yhteistä on jonkinlainen heikkouden tunne, tunne sosiaalisesta turvattomuudesta.”

Euroopan unionin vastaus turvattomuuden tunteeseen on ollut ”Eurooppa, joka suojelee ja puolustaa”. Talous- ja sosiaalipuolelle ei ole annettu samanlaista painoarvoa, Maurice sanoo.

Mauricen ennustuksen mukaan keltaliivien kapina jää lyhytaikaiseksi.

”Talousvaikutukset alkavat jo tuntua paikallisesti, kun supermarketti ei voi toimia katusulkujen vuoksi. Osa kokee, että presidentti Emmanuel Macronin myönnytykset olivat tarpeeksi, osa vierastaa väkivaltaa ja moni haluaa vain palata kotiin lomille.”

Millaisia vastauksia katujen kansalle pitää sitten antaa?

Macron päätyi konkreettisiin myönnytyksiin, muun muassa peruspalkan korotuksiin. Myönnytyksiä arvosteltiin, sillä keltaliivien koettiin kiristäneen ne nurkkaan ajetulta hallitukselta.

”Macron ei toisaalta voinut tehdä muutakaan. Hän reagoi myöhässä, joten myönnytykset olivat suuria”, Maurice sanoo.

Maurice sanoo yllättyneensä, ettei Euroopan unioni ollut keltaliivien arvostelun kohteena millään lailla. Se kertoo ajan muutoksesta. Elämme edelleen Euroopan murroskautta, mutta nyt EU:n ydin on saanut olla rauhassa.

Toukokuussa käytävät eurovaalit näyttävät Euroopan poliittisen suunnan. Tulevissa vaaleissa maahanmuutto ja populistiset äänenpainot todennäköisesti korostuvat, sillä kansallismieliset ja euroskeptiset liikkeet kokoavat rivejään aiempaa yhtenäisemmiksi.

On helpottavaa, että keskustelu ei ole jämähtänyt akselille Euroopan puolesta tai sitä vastaan, Maurice pohtii. Vaalit ja niitä seuraava EU-parlamentti voivat viedä EU:ta myös merkittävästi eteenpäin.

”Parlamentti ei vaihda toimintatapaansa, vaan lakeja käsitellään edelleen. Kompromissien löytäminen voi olla hankalampaa, mutta toisaalta se on keskustelua Euroopan unionin politiikasta.”


Brexit riipii Britanniaa – 12 viikon kuluttua koittaa ero

Britannian EU-eroon on enää vajaat kolme kuukautta. EU-ero on ollut odotettuakin vaikeampaa. Erolle tulee kova hinta, kun Britannia etsii itseään ja kansa on kahtia.

Haluatko antaa itsestäsi Britanniassa kohteliaan vaikutelman? Ole sitten varovainen, mitä puolitutuiltasi tai tuntemattomilta brexitistä kysyt.

Vältettäviä kysymyksiä ovat:

”Tuleeko siitä Britannian EU-erosta yhtään mitään?”

”Kuka hullu äänesti brexitin puolesta?”

”Kuka hullu äänesti brexitiä vastaan?”

”Miksi Britanniassa ei tajuta, että brexit. . . ?”

Britannian on määrä erota EU:sta runsaan kahdentoista viikon kuluttua. Brexit-päivä koittaa – ainakin näillä näkymin – maaliskuun 29. päivä.

Sitä ennen pääministeri Theresa May yrittää saada parlamentin enemmistön brexit-sopimuksen taakse. Muun EU:n kanssa neuvoteltu sopimus määrittelee eron ehdot.

Sopimuksesta piti äänestää jo joulukuussa. May perui äänestyksen viime hetkellä, koska edessä olisi ollut varma tappio.

Konservatiivihallitus toivoo, että joululoma on pehmittänyt parlamentaarikkoja. Pelotteena toimii sopimukseton ero: äkkirysähdys ulos unionista ilman erosopimusta ja pehmentävää siirtymäkautta.

Toimiiko Mayn suunnitelma? Se nähdään 14. päivä tammikuuta alkavalla viikolla.

Vuosi 2018 näyttäytyy jälkeenpäin katsottuna brexit-uutisten tilkkutäkkinä. Britannian EU-eron pohjustaminen on osoittautunut ennakoituakin vaikeammaksi.

Jokapäiväisten brexit-risahdusten joukosta erottaa kaksi isompaa kehityskulku.

Yksi: Brexitin vastainen liikehdintä vahvistui Britanniassa vuonna 2018. Entistä useampi rohkeni haastaa EU-eron ja vaatia jopa uutta kansanäänestystä. Myös parlamentti löysi viimein äänensä.

Kaksi: Brexitin kannatus ei ole hävinnyt minnekään. Vaikka mielipidemittaukset kertovatkin EU-eron vastustajien kirineen brexit-kannan ohi, ei marginaali ole suuri. Brexit-leiri kokoaa taas voimiaan.

Arvioijasta riippuu, näkeekö hän Britannian EU-eron katastrofina vai siunauksena.

Brexit-prosessilla on ollut kuitenkin yksi iso negatiivinen seuraamus, jota tuskin kukaan tohtii kieltää: Brexit jakaa Britanniaa, eikä katkeralle kahtiajaolle näy loppua.

Brexit-jako on jyrkkyydessään ennennäkemätön. Sen rinnalla politiikan perinteiset jaot ovat pientä.

”Epäluulo vastapuolta kohtaan on nyt paljon suurempaa kuin ’labour vastaan konservatiivit’ -kehyksessä”, professori Sara B. Hobolt kertoi kirjeenvaihtajille Lontoossa aiemmin syksyllä.

Tilannetta kuvaa hyvin Hoboltin ja kumppanien selvitys siitä, kuinka EU-eron kannattajat ja vastustajat näkevät toisensa.

Brexitin kannattajien mielestä brexitin vastustajat ovat tekopyhiä, itsekkäitä ja ahdasmielisiä, kun taas he itse ovat rehellisiä, älykkäitä ja avaramielisiä.

Brexitin vastustajien mielestä taas brexitin kannattajat ovat tekopyhiä, itsekkäitä ja ahdasmielisiä, ja he itse taas ovat – yllätys, yllätys – rehellisiä, älykkäitä ja avaramielisiä.

Ulkopuolisen on turha kuvitella, että brexit-kannan pystyy päättelemään henkilön ulkonäöstä tai taustasta. Näin ei ole. Brexit-kanta ei näy naamasta.

Kummastakin leiristä löytyy niin nuoria kuin vanhojakin, sekä varakkaita että köyhiä, metropolin asukkaita ja maaseudun väkeä, miehiä että naisia.

Brexit riipii myös sukulais- ja ystävyyssuhteita. Illallispöydissä brexit-keskustelu johtaa lähes takuuvarmasti riitaan, ellei seurue ole hyvin samanmielistä.

Siksi ei kannata heittää summamutikassa, että: ”Onhan se silkkaa hulluutta, että brexit. . . ”

 

Britannian 46-vuotinen jäsenyys eurooppalaisessa yhteisössä päättyy maaliskuussa.

Alkanut vuosi 2019 on brexitin kannalta ratkaiseva.

Jos pääministeri May saa runnottua brexit-sopimuksen brittiparlamentissa läpi, päättyy Britannian 46-vuotinen jäsenyys eurooppalaisessa yhteisössä maaliskuussa.

Tavalliset kansalaiset eivät eroa aluksi edes huomaa. Siirtymäaikaa jatkuu ainakin vuoden 2020 loppuun. Sinä aikana lähes kaikki jatkuu kuten ennenkin. Britannialla ei ole kuitenkaan enää äänivaltaa EU:ssa.

Jos taas brexit-sopimus ei saa brittiparlamentin tukea, syvenee Britannian poliittinen kriisi.

Silloin seistään tuntemattoman edessä.

Lähes kaikki on mahdollista: EU-ero ilman sopimusta, konservatiivihallituksen kaatuminen, pääministeri Mayn ero, ennenaikaiset parlamenttivaalit, brexit-neuvotteluajan pidentäminen ja jopa uusi EU-kansanäänestys.

Toistaiseksi niin May kuin oppositiojohtaja Jeremy Corbynkin ovat sitoutuneet brexitiin. Tammikuussa nähdään, onko sitoutuneet myös maan parlamentti ja kansa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Uutta tietoa Espoon vajoavasta suurkampuksesta: Pikapäätöksellä suljettavan rakennuksen vaarallisuus juontuu 30 vuotta sitten tehdystä virheestä

    2. 2

      15-vuotias poika kuoli laskettelu­onnettomuudessa hoidettujen rinteiden ulkopuolella Himoksella

    3. 3

      Tuhannet smurffit valtasivat saksalaiskaupungin – smurffi­ennätyksiä koskevat tiukat säännöt

    4. 4

      Käsittämätön pörssitiedote saattoi rikkoa lakia

      Tilaajille
    5. 5

      Punnerrustesti ennustaa sydänterveyttä – yksinkertaisen testin voi tehdä missä ja koska vain

    6. 6

      Kahdeksan vuotta sitten Jussi Andelin kirjoitti hakukoneeseen sanan ”ero” – Siitä alkoi tapahtumaketju, joka paljasti kokonaisen jätettyjen miesten maailman

    7. 7

      Suomalainen Jenny Gyllander nousi kansainvälisten vaikuttajien listalle yhdistettyään huvin ja pääomasijoittajan työn Instagramissa

    8. 8

      Berliinin elokuvajuhlien pääpalkinnon voitti ”henkeäsalpaavaksi” kehuttu elokuva israelilaismiehestä, joka haluaa hävittää kansallisuutensa

    9. 9

      Pitääkö haisevia viemäreitä vain sietää, jos vuokranantaja ei tee mitään?

    10. 10

      Yksi Helsingin hienoimmista ravintolasaleista oli vaarassa – Klassikkoa ei tärveltykään, ja kohta sinne pääsee taas syömään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksi Helsingin hienoimmista ravintolasaleista oli vaarassa – Klassikkoa ei tärveltykään, ja kohta sinne pääsee taas syömään

    2. 2

      S-ryhmä julkaisi tomaattisäilykkeidensä tuottajista karun raportin, josta muut voisivat ottaa mallia

    3. 3

      Käsittämätön pörssitiedote saattoi rikkoa lakia

      Tilaajille
    4. 4

      Yhdysvaltain tiedotus­välineet tarkastivat Trumpin hätätila­puheen faktat ja löysivät seitsemän valhetta

    5. 5

      15-vuotias poika kuoli laskettelu­onnettomuudessa hoidettujen rinteiden ulkopuolella Himoksella

    6. 6

      Tutkijat palasivat maailman suurimmasta meren­alaisesta montusta ja kertoivat ennen­näkemättömistä tippu­kivistä ja ”hullusta” rikkivety­kerroksesta

    7. 7

      Punnerrustesti ennustaa sydänterveyttä – yksinkertaisen testin voi tehdä missä ja koska vain

    8. 8

      Kahdeksan vuotta sitten Jussi Andelin kirjoitti hakukoneeseen sanan ”ero” – Siitä alkoi tapahtumaketju, joka paljasti kokonaisen jätettyjen miesten maailman

    9. 9

      Mies otti Audin koeajoon Vantaalla – sen jälkeen autosta tai miehestä ei ole havaintoja

    10. 10

      Uutta tietoa Espoon vajoavasta suurkampuksesta: Pikapäätöksellä suljettavan rakennuksen vaarallisuus juontuu 30 vuotta sitten tehdystä virheestä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Karski moottoripyörämies lähestyi minua parkkipaikalla eikä jättänyt perääntymiselle tilaa – hetken päästä seisoimme vaiti ja näin, millainen voima piilee eläimessä

    2. 2

      Sofia Pahtela aloitti työt bussikuskina maanantaina ja nousi heti ilmiöksi – Selitys on yksinkertainen

    3. 3

      Olli Lindholmista kirjan tehnyt Arno Kotro kertoo Lindholmin olleen perillä terveysongelmistaan vuonna 2017: ”Hän tiesi elävänsä veitsenterällä”

    4. 4

      Microsoft: Älkää käyttäkö Explorer-selainta

    5. 5

      Ihmisellä voi olla kehossaan litroja ylimääräistä vettä – Näillä kuudella vinkillä vähennät turvotusta

      Tilaajille
    6. 6

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    7. 7

      Kolmen metrin pudotuksesta jäi muistoksi rollaattori, jonka vauhti vain kiihtyy – Kirsti Paakkanen täyttää 90 vuotta ja muuttaa 300-neliöiseen makuuhuoneeseen

      Tilaajille
    8. 8

      Lojumme itsemme kuoliaaksi – Alkukantaisen Tsimané-heimon esimerkki osoittaa, miksi ”meidän on liikuttava selviytyäksemme hengissä”

      Tilaajille
    9. 9

      Miksi Pohjois-Suomessa on paljon enemmän rivoja paikannimiä kuin etelässä? Vittulampien ja Paskaperien taustalla on monia hyviä syitä

    10. 10

      Yö-yhtyeen solisti Olli Lindholm, 54, on kuollut – Yhtye vahvisti syyksi sairauskohtauksen

    11. Näytä lisää