Osaatko ratkoa nämä Kiinan kuusivuotiaiden matematiikan tehtävät? Suomalaisprofessori: ”Jos joku ei ymmärtänyt yhtään ja huolestui, niin ihan aiheesta huolestui”
Aasialaiset lapset erottuvat matemaattisilla taidoillaan jo varhain eurooppalaisista ja amerikkalaisista ikätovereistaan. Tästä alkaa neliosainen Luokkavieras-juttusarja, jossa HS:n kirjeenvaihtajat kertovat lasten koulunkäynnistä eri puolilla maailmaa.
Ulkomaat
Osaatko ratkoa nämä Kiinan kuusivuotiaiden matematiikan tehtävät? Suomalaisprofessori: ”Jos joku ei ymmärtänyt
Ne ovat suomalaissilmin katsottuna vaativia, mutta myös hyvin luovia, Lehtinen arvioi. Tämän tyyppisiä tehtäviä ei Suomessa juuri käytetä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
”Meillä kuvien lisäksi annetaan yleensä aina myös kirjallinen tehtävä. Näissä tehtävä on kehitettävä itse, ja se puskee lapsia kohti joustavampaa matemaattista ajattelua.”
Muutama asia pian alkavasta kokeesta: Vaikka testi onkin leikkimielinen, tehtävät ovat aitoja. Ne on otettu vuonna 2018 pekingiläisessä julkisessa koulussa käytössä olleesta oppikirjasta. Niitä ovat opetelleet ekaluokkalaiset ensimmäisenä koulusyksynään.
Kun kokeessa pyydetään peruslaskutoimitusta, se tarkoittaa yksinkertaista yhteen- ja vähennyslaskua tai ne yhdistävää lauseketta. Esimerkiksi 1+1–1=1.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Tehtäviä on kaikkiaan viisi. Kunkin tehtävän oikean vastauksen saat esiin klikkaamalla kuvaa.
Aloitetaan!
Kiinassa koulu alkaa kuusivuotiaana. Pakollisia kouluvuosia on yhdeksän: kuusi vuotta alakoulussa ja kolme yläkoulussa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Monet tutkimukset osoittavat, että aasialaiset lapset erottuvat matemaattisilla taidoillaan jo varhain eurooppalaisista ja amerikkalaisista ikätovereistaan.
”Jos kysyt, mikä on Aasian menestyksen salaisuus, en osaa vastata”, nauraa Erno Lehtinen.
Ei ole olemassa yhtä tiettyä tekijää, joka selittäisi erot. Vaikutusta lienee osaltaan konfutselaisella oppimistraditiolla, ankaralla työnteolla, opetus- ja oppimismetodeilla, matematiikan viikkotuntien määrällä sekä menestymispaineilla.
Kiinan huippukouluissa kuri ja vaatimustaso ovat kovat.
Matematiikkaa lähestytään eri tavoilla eri maissa.
”Tosin juuri Kiina on vertailumaana ongelmallinen, koska erot maan sisällä ovat huikeita. Hyvän shanghailaiskoulun ja jonkun etäisen maaseutukoulun välillä tasoero on kuin yöllä ja päivällä”, huomauttaa Lehtinen.
”On mahdotonta sanoa mitään yleispätevää Kiinan tasosta.”
Se on totta. Tarkennettakoon siis, että tämän jutun koetehtävät ovat Kiinan parhaimmistoon kuuluvasta julkisesta koulusta. Sen opetusta pidetään eliittitasoisena ja sinne jonotetaan.
Siellä syntyy hyviä oppimistuloksia, mutta kyllä niiden eteen tehdään töitäkin. Kuusivuotiaat menevät kouluun puoli kahdeksaksi aamulla ja pääsevät neljän aikaan pois. Illalla tehdään läksyjä, ja valtaosa vanhemmista palkkaa sitä varten yksityisopettajan.
Jos oppi ei jää päähän, opettaja nuhtelee julkisesti sekä vanhempia että lasta.
Kiinan koulumaailmassa lapsilta edellytetään opettajan kunnioitusta – vastaan ei sanota. Yhdessä luokassa voi olla 50–60 oppilasta, ja se vaikuttaa väkisinkin opetustapaan.
Helposti ajattelisi, että opettajajohtoinen opetus ja hierarkkinen malli johtaisivat pelkkään mekaaniseen laskemiseen, Erno Lehtinen sanoo. Luovuutta ei perinteisesti ole pidetty kiinalaiskoulujen vahvuutena.
”Mutta ainakin näiden tehtävien perusteella voi sanoa, että niissä kouluissa, joissa on hyvät resurssit ja opettajat, on nähtävissä selkeitä pyrkimyksiä ohjata oppilasta matemaattisen luovuuden suuntaan.”
Jos kiinalaislasten matikan tehtävät tuntuvat suomalaisaikuisesta vaikeilta, sille on selitys.
Suomalaiset ovat tottuneet laskemaan valmiiksi eteen asetetun tehtävän.
Kiinalaiskokeessa tehtävät ovat avoimia – niissä oppilaan eteen asetetaan tilanteita, joille pitää rakentaa matemaattinen tulkinta.
Suomalaiset ovat tottuneet laskemaan valmiiksi eteen asetetun tehtävän.
Kapea tulkinta matematiikasta on, että siinä opetellaan sääntöjä ja rutiineja, joiden pohjalta tehtäviä suoritetaan mekaanisesti.
”Maailma, jossa matematiikkaa hyödynnetään, ei kuitenkaan toimi niin. Jos haluaa menestyä, pitää ymmärtää, ja sitä avoimet tehtävät tukevat.”
Kiinassa lapset opettelevat kouluissa ulkolukurimpsuja esimerkiksi kertotauluista. Niissä on tietty poljento ja muoto, vähän kuin loppusointuisissa runoissa.
Oikkonen sanoo, että tavassa on puolensa.
”Tiettyyn rajaan asti raaka ulkoa muistaminen hyvä apuväline, jos on myös muuta ymmärrystä.”
Oikkonen näkee Aasian maiden matikkamenestyksessä kaksi merkittävää tekijää: hyvät pedagogiset oivallukset ja kova työ – sekä hyvässä että pahassa.
Esimerkiksi Kiinassa oppilaat kilpailevat ensin pääsystä hyviin kouluihin, ja seuraavaksi menestyksestä siellä. Koulutus on kaikki kaikessa, ja pikkulapsesta asti koulunkäyntiin käytetään liki kaikki valveillaolotunnit.
Pikkulapsesta asti koulunkäyntiin käytetään liki kaikki valveillaolotunnit.
Kiinan väkimäärä on niin suuri, että matemaattisia huippulahjakkuuksia löytyy verrattain paljon, toteaa Oikkonen.
”Jos mennään huippuyliopistoon Euroopassa tai Yhdysvalloissa, ja katsotaan jatko-opiskelijoita, niin aasialaisia on valtavasti. He ovat usein hyvin monivaiheiden kilpailun läpikäyneitä valioyksilöitä.”
Oikkonen muistuttaa, että suomalais- ja kiinalaisyliopistot tekevät yhteistyötä matematiikan opetuksen kehityksen suhteen. Molemmilla mailla on opittavaa toisiltaan, hän sanoo.
Oikkonen on itsekin mukana Helsingin yliopiston ja Pekingin normaaliyliopiston yhteistyössä.
Viimeinen tehtävä on professori Erno Lehtisen erityinen suosikki. Se on kuva, jossa seikkailee metsän eläimiä.
Se on esimerkki juuri siitä luovuudesta, jota molemmat asiantuntijat painottavat. Oikeita vastauksia on useita riippuen siitä, mihin kohtaa kuvaa keskittyy.
”Suomalaisen ajattelun mukaan tehtävään on aina yksi yksiselitteinen vastaus. Sellaisia tehtäviä ei oikein ole, joista keskusteltaisiin, mikä on oikea ratkaisu.”
”Jos laivassa on 26 lammasta ja 10 vuohta, kuinka vanha on laivan kapteeni?”
Kysymyksestä nousi niin suuri kansainvälinen kohu, että paikallinen opetusvirasto antoi siitä lopulta lausunnon.
”Tehtävän idea on kehittää oppilaiden kriittistä ajattelua ja rohkaista heitä kyseenalaistamaan auktoriteettia, sillä tutkimusten mukaan Kiinan alakoululaisilla on puutteita näiden taitojen suhteen”, Shunqingin opetusvirasto kirjoitti tiedotteessaan.
”Kysymykseen ei ole yhtä oikeaa vastausta. Jokainen lapsi voi vastata siihen ilman rajoitteita ja oman ymmärryksensä mukaan.”
Lopuksi Erno Lehtisen tuomio matematiikan kokeesta. Hän uskoo, että Suomessa se olisi vaikea alakoulun vanhemmillekin oppilaille, koska tehtävien lähestymistapa on suomalaisittain outo.
Mutta ei välttämättä enää kauan.
Turun, Jyväskylän ja Oulun yliopistoissa on paraikaa käynnissä opettajien laaja täydennyskoulutus joustavasta matematiikasta. Siellä on mukana myös tämänkaltaisia tehtäviä, Lehtinen kertoo.
Matematiikan ei pitäisi olla tylsää ja ulkoapäin annettua, hän sanoo. Oppilaalle pitäisi tulla omistajuuden tunne ja olo, että tekemisestä voi nauttia.
Oliko kiinalaiskoe liian vaikea?
”Kun kuvia oppi katsomaan, että miten ne on piirretty ja millaisesta liikkeestä on kyse, logiikka aukeni. Jos oppilaan kanssa käydään tämän tyyppiset tehtävät läpi, ei ratkaisemisen pitäisi olla mahdotonta.”
Millaisia terveisiä lähetät lukijoille, jotka nyt kokeen jälkeen pohtivat matemaattista osaamistaan?
”Suomen tilanne on aidosti huolestuttava. Tuloksemme ovat systemaattisesti heikentyneet. Eikä pelkästään kansainvälisissä vertailuissa, vaan myös kotimaisissa seurannoissa. Eniten minua huolestuttaa motivaation lasku. Halu opiskella matematiikka näyttää menevän alaspäin.”
Mitä pitäisi ajatella, jos ei selvinnyt näistä tehtävistä?
”Jos joku ei ymmärtänyt yhtään ja huolestui, niin ihan aiheesta huolestui, koska matemaattisen ajattelun joustava käyttö on juuri sitä, mitä tulevaisuudessa tarvitsemme.”
Kommenttisi on moderoitavana.
Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa.
Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24