Ulkomaat

Osaatko ratkoa nämä Kiinan kuusivuotiaiden matematiikan tehtävät? Suomalaisprofessori: ”Jos joku ei ymmärtänyt yhtään ja huolestui, niin ihan aiheesta huolestui”

Aasialaiset lapset erottuvat matemaattisilla taidoillaan jo varhain eurooppalaisista ja amerikkalaisista ikätovereistaan. Tästä alkaa neliosainen Luokkavieras-juttusarja, jossa HS:n kirjeenvaihtajat kertovat lasten koulunkäynnistä eri puolilla maailmaa.

Peking

Tervetuloa kiinalaiselle matematiikan tunnille! Tänään on koepäivä, mutta ei hätää – tehtävät on tarkoitettu kuusivuotiaille lapsille.


Ne eivät voi olla kovin vaikeita, eiväthän?
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kasvatustieteen professori Erno Lehtinen on kiinalaisista tehtävistä innoissaan. Hän työskentelee Turun yliopistossa ja tutustui koetehtäviin etukäteen HS:n pyynnöstä.

 

Tänään on koepäivä.

Ne ovat suomalaissilmin katsottuna vaativia, mutta myös hyvin luovia, Lehtinen arvioi. Tämän tyyppisiä tehtäviä ei Suomessa juuri käytetä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Meillä kuvien lisäksi annetaan yleensä aina myös kirjallinen tehtävä. Näissä tehtävä on kehitettävä itse, ja se puskee lapsia kohti joustavampaa matemaattista ajattelua.”

Muutama asia pian alkavasta kokeesta: Vaikka testi onkin leikkimielinen, tehtävät ovat aitoja. Ne on otettu vuonna 2018 pekingiläisessä julkisessa koulussa käytössä olleesta oppikirjasta. Niitä ovat opetelleet ekaluokkalaiset ensimmäisenä koulusyksynään.

Kun kokeessa pyydetään peruslaskutoimitusta, se tarkoittaa yksinkertaista yhteen- ja vähennyslaskua tai ne yhdistävää lauseketta. Esimerkiksi 1+1–1=1.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tehtäviä on kaikkiaan viisi. Kunkin tehtävän oikean vastauksen saat esiin klikkaamalla kuvaa.

Aloitetaan!



Kiinassa koulu alkaa kuusivuotiaana. Pakollisia kouluvuosia on yhdeksän: kuusi vuotta alakoulussa ja kolme yläkoulussa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Monet tutkimukset osoittavat, että aasialaiset lapset erottuvat matemaattisilla taidoillaan jo varhain eurooppalaisista ja amerikkalaisista ikätovereistaan.

Aasian maat, kuten Kiina, Etelä-Korea, Japani ja Singapore, ovat matematiikassa kansainvälisten vertailujen kärjessä myös isompien koululaisten kesken. Esimerkiksi 15-vuotiaiden Pisa-tuloksia näet täältä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Jos kysyt, mikä on Aasian menestyksen salaisuus, en osaa vastata”, nauraa Erno Lehtinen.

Ei ole olemassa yhtä tiettyä tekijää, joka selittäisi erot. Vaikutusta lienee osaltaan konfutselaisella oppimistraditiolla, ankaralla työnteolla, opetus- ja oppimismetodeilla, matematiikan viikkotuntien määrällä sekä menestymispaineilla.

 

Kiinan huippukouluissa kuri ja vaatimustaso ovat kovat.

Matematiikkaa lähestytään eri tavoilla eri maissa.

”Tosin juuri Kiina on vertailumaana ongelmallinen, koska erot maan sisällä ovat huikeita. Hyvän shanghailaiskoulun ja jonkun etäisen maaseutukoulun välillä tasoero on kuin yöllä ja päivällä”, huomauttaa Lehtinen.

”On mahdotonta sanoa mitään yleispätevää Kiinan tasosta.”

Se on totta. Tarkennettakoon siis, että tämän jutun koetehtävät ovat Kiinan parhaimmistoon kuuluvasta julkisesta koulusta. Sen opetusta pidetään eliittitasoisena ja sinne jonotetaan.

Siellä syntyy hyviä oppimistuloksia, mutta kyllä niiden eteen tehdään töitäkin. Kuusivuotiaat menevät kouluun puoli kahdeksaksi aamulla ja pääsevät neljän aikaan pois. Illalla tehdään läksyjä, ja valtaosa vanhemmista palkkaa sitä varten yksityisopettajan.

Jos oppi ei jää päähän, opettaja nuhtelee julkisesti sekä vanhempia että lasta.



Kiinan koulumaailmassa lapsilta edellytetään opettajan kunnioitusta – vastaan ei sanota. Yhdessä luokassa voi olla 50–60 oppilasta, ja se vaikuttaa väkisinkin opetustapaan.

Helposti ajattelisi, että opettajajohtoinen opetus ja hierarkkinen malli johtaisivat pelkkään mekaaniseen laskemiseen, Erno Lehtinen sanoo. Luovuutta ei perinteisesti ole pidetty kiinalaiskoulujen vahvuutena.

”Mutta ainakin näiden tehtävien perusteella voi sanoa, että niissä kouluissa, joissa on hyvät resurssit ja opettajat, on nähtävissä selkeitä pyrkimyksiä ohjata oppilasta matemaattisen luovuuden suuntaan.”



Jos kiinalaislasten matikan tehtävät tuntuvat suomalaisaikuisesta vaikeilta, sille on selitys.

Suomalaiset ovat tottuneet laskemaan valmiiksi eteen asetetun tehtävän.

Kiinalaiskokeessa tehtävät ovat avoimia – niissä oppilaan eteen asetetaan tilanteita, joille pitää rakentaa matemaattinen tulkinta.

Se ilahduttava asia, jota kohti Suomessakin pyritään, sanoo Helsingin yliopiston matematiikan professori Juha Oikkonen. Sellainen tarjoaa eväitä matemaattiselle ymmärrykselle.

 

Suomalaiset ovat tottuneet laskemaan valmiiksi eteen asetetun tehtävän.

Kapea tulkinta matematiikasta on, että siinä opetellaan sääntöjä ja rutiineja, joiden pohjalta tehtäviä suoritetaan mekaanisesti.

”Maailma, jossa matematiikkaa hyödynnetään, ei kuitenkaan toimi niin. Jos haluaa menestyä, pitää ymmärtää, ja sitä avoimet tehtävät tukevat.”

Kiinassa lapset opettelevat kouluissa ulkolukurimpsuja esimerkiksi kertotauluista. Niissä on tietty poljento ja muoto, vähän kuin loppusointuisissa runoissa.

Oikkonen sanoo, että tavassa on puolensa.

”Tiettyyn rajaan asti raaka ulkoa muistaminen hyvä apuväline, jos on myös muuta ymmärrystä.”



Oikkonen näkee Aasian maiden matikkamenestyksessä kaksi merkittävää tekijää: hyvät pedagogiset oivallukset ja kova työ – sekä hyvässä että pahassa.

Esimerkiksi Kiinassa oppilaat kilpailevat ensin pääsystä hyviin kouluihin, ja seuraavaksi menestyksestä siellä. Koulutus on kaikki kaikessa, ja pikkulapsesta asti koulunkäyntiin käytetään liki kaikki valveillaolotunnit.

Joskus paineet näkyvät myös mielenterveysongelmina. The Guardian kertoi vuonna 2014 tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan koestressi oli vaikuttava tekijä 93 prosenttiin koululaisten itsemurhista.

 

Pikkulapsesta asti koulunkäyntiin käytetään liki kaikki valveillaolotunnit.

Kiinan väkimäärä on niin suuri, että matemaattisia huippulahjakkuuksia löytyy verrattain paljon, toteaa Oikkonen.

”Jos mennään huippuyliopistoon Euroopassa tai Yhdysvalloissa, ja katsotaan jatko-opiskelijoita, niin aasialaisia on valtavasti. He ovat usein hyvin monivaiheiden kilpailun läpikäyneitä valioyksilöitä.”

Oikkonen muistuttaa, että suomalais- ja kiinalaisyliopistot tekevät yhteistyötä matematiikan opetuksen kehityksen suhteen. Molemmilla mailla on opittavaa toisiltaan, hän sanoo.

Oikkonen on itsekin mukana Helsingin yliopiston ja Pekingin normaaliyliopiston yhteistyössä.



Viimeinen tehtävä on professori Erno Lehtisen erityinen suosikki. Se on kuva, jossa seikkailee metsän eläimiä.

Se on esimerkki juuri siitä luovuudesta, jota molemmat asiantuntijat painottavat. Oikeita vastauksia on useita riippuen siitä, mihin kohtaa kuvaa keskittyy.

”Suomalaisen ajattelun mukaan tehtävään on aina yksi yksiselitteinen vastaus. Sellaisia tehtäviä ei oikein ole, joista keskusteltaisiin, mikä on oikea ratkaisu.”

Tammikuussa 2018 netissä kiersi erään kiinalaiskoulun viidennen luokan matematiikan tehtävä. Siitä uutisoi muun muassa Washington Post.

”Jos laivassa on 26 lammasta ja 10 vuohta, kuinka vanha on laivan kapteeni?”

Kysymyksestä nousi niin suuri kansainvälinen kohu, että paikallinen opetusvirasto antoi siitä lopulta lausunnon.

”Tehtävän idea on kehittää oppilaiden kriittistä ajattelua ja rohkaista heitä kyseenalaistamaan auktoriteettia, sillä tutkimusten mukaan Kiinan alakoululaisilla on puutteita näiden taitojen suhteen”, Shunqingin opetusvirasto kirjoitti tiedotteessaan.

”Kysymykseen ei ole yhtä oikeaa vastausta. Jokainen lapsi voi vastata siihen ilman rajoitteita ja oman ymmärryksensä mukaan.”


Lopuksi Erno Lehtisen tuomio matematiikan kokeesta. Hän uskoo, että Suomessa se olisi vaikea alakoulun vanhemmillekin oppilaille, koska tehtävien lähestymistapa on suomalaisittain outo.

Mutta ei välttämättä enää kauan.

Turun, Jyväskylän ja Oulun yliopistoissa on paraikaa käynnissä opettajien laaja täydennyskoulutus joustavasta matematiikasta. Siellä on mukana myös tämänkaltaisia tehtäviä, Lehtinen kertoo.

Matematiikan ei pitäisi olla tylsää ja ulkoapäin annettua, hän sanoo. Oppilaalle pitäisi tulla omistajuuden tunne ja olo, että tekemisestä voi nauttia.

Oliko kiinalaiskoe liian vaikea?

”Kun kuvia oppi katsomaan, että miten ne on piirretty ja millaisesta liikkeestä on kyse, logiikka aukeni. Jos oppilaan kanssa käydään tämän tyyppiset tehtävät läpi, ei ratkaisemisen pitäisi olla mahdotonta.”

Millaisia terveisiä lähetät lukijoille, jotka nyt kokeen jälkeen pohtivat matemaattista osaamistaan?

”Suomen tilanne on aidosti huolestuttava. Tuloksemme ovat systemaattisesti heikentyneet. Eikä pelkästään kansainvälisissä vertailuissa, vaan myös kotimaisissa seurannoissa. Eniten minua huolestuttaa motivaation lasku. Halu opiskella matematiikka näyttää menevän alaspäin.”

Mitä pitäisi ajatella, jos ei selvinnyt näistä tehtävistä?

”Jos joku ei ymmärtänyt yhtään ja huolestui, niin ihan aiheesta huolestui, koska matemaattisen ajattelun joustava käyttö on juuri sitä, mitä tulevaisuudessa tarvitsemme.”

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Thaimaan rinnalle on noussut takuulämmin, monipuolinen ja melko edullinen lomakohde, jonne kaikki tuntuvat nyt matkaavan

    2. 2

      Venäläiset hävittivät kaiken eteensä tulevan nykyisen Vantaan alueella 300 vuotta sitten – Keskeltä liikenteen melua löytyy kuitenkin vielä 1700-luvun aarre

    3. 3

      ”Luulin sitä vitsiksi” – Tanska alkaa eristää karkotuspäätöksen saaneita ulkomaalaisia viruskokeisiin erikoistuneelle pikkusaarelle

      Tilaajille
    4. 4

      Uusi pettämätön matkakonsepti säästää rahaa, aikaa ja luontoa

    5. 5

      Donald Trump palkittiin huonoimpien elokuvien Razzie-palkinnoilla – huomiota sai myös Trumpin ”loputon pikkumaisuus”

    6. 6

      ”Pesulla käyn milloin missäkin” – Riitta-Liisa Tauriainen muutti syvimpään Lappiin, ja 12 neliön koti on oikeasti peräkärry

      Tilaajille
    7. 7

      IS: Antti Rinne menetti sairauden vuoksi liikuntakykynsä –”Nyt on tilanne se, että 150 metriä kävelen helposti”

    8. 8

      Iivo Niskanen kaatui ja joutuu nyt kirimään rajusti – HS seuraa hetki hetkeltä yhdistelmäkilpailua

    9. 9

      ”Pakko olla ylpeä, jos pystyy tuhoamaan kymmeneksi vuodeksi kokonaisen musiikkityylin” – Näin suomiräpistä tuli ensimmäisen kerran hittimusiikkia, kunnes kaikki alkoivat vihata sitä

      Tilaajille
    10. 10

      Udo Kier on näytellyt maailman arvostetuimmissa elokuvissa ja satoja miljoonia tuottaneissa kassamagneeteissa, ja nyt hän on tykästynyt suomalaiseen Timoon

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Thaimaan rinnalle on noussut takuulämmin, monipuolinen ja melko edullinen lomakohde, jonne kaikki tuntuvat nyt matkaavan

    2. 2

      ”Pakko olla ylpeä, jos pystyy tuhoamaan kymmeneksi vuodeksi kokonaisen musiikkityylin” – Näin suomiräpistä tuli ensimmäisen kerran hittimusiikkia, kunnes kaikki alkoivat vihata sitä

      Tilaajille
    3. 3

      Kolmilapsinen helsinkiläisperhe päätti siirtää ruokaostokset verkkoon, eikä arki enää ollut entisensä – näin rahankulutus muuttui

      Tilaajille
    4. 4

      ”Pesulla käyn milloin missäkin” – Riitta-Liisa Tauriainen muutti syvimpään Lappiin, ja 12 neliön koti on oikeasti peräkärry

      Tilaajille
    5. 5

      SRV:n Majakka-tornitaloon valui vettä tuntien ajan Kalasatamassa – Asunnon ostaneet pettyneitä: ”Luotto ei ole korkealla”

    6. 6

      ”Luulin sitä vitsiksi” – Tanska alkaa eristää karkotuspäätöksen saaneita ulkomaalaisia viruskokeisiin erikoistuneelle pikkusaarelle

      Tilaajille
    7. 7

      Venäläiset hävittivät kaiken eteensä tulevan nykyisen Vantaan alueella 300 vuotta sitten – Keskeltä liikenteen melua löytyy kuitenkin vielä 1700-luvun aarre

    8. 8

      Saako syöpäpotilasta hieroa? Osa hierojista ei halua tehdä sitä – ja siinä on myös riskinsä

    9. 9

      ”Näyttäähän se irvokkaalta, kun pappi on maha pystyssä alttarilla” – Kallion kirkkoherra Riikka Reinan mukaan kirkossa rehottaa naisten vähättely

    10. 10

      Uusi pettämätön matkakonsepti säästää rahaa, aikaa ja luontoa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Pakko olla ylpeä, jos pystyy tuhoamaan kymmeneksi vuodeksi kokonaisen musiikkityylin” – Näin suomiräpistä tuli ensimmäisen kerran hittimusiikkia, kunnes kaikki alkoivat vihata sitä

      Tilaajille
    2. 2

      Miksi puoliso pettää? Psykoterapeutti Annikki Kaikkonen tutki uskottomuutta ja löysi kaksi toistuvaa tarinaa

      Tilaajille
    3. 3

      Japanissa harvinaiset airokalat ovat nousseet pintaan – Myös tutkijat uskovat historiallisen suuren maanjäristyksen olevan vain ajan kysymys

    4. 4

      Hyvänä nukkujana pidetty voi kärsiä vakavasta sairaudesta – nämä merkit kielivät, että uni ei ole normaalia

      Tilaajille
    5. 5

      Kolmilapsinen helsinkiläisperhe päätti siirtää ruokaostokset verkkoon, eikä arki enää ollut entisensä – näin rahankulutus muuttui

      Tilaajille
    6. 6

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    7. 7

      Suvi Pitkänen sai huuliinsa pistoshoidosta kudosvaurion, eivätkä ne palaa koskaan ennalleen – ”Epäonnistuneiden hoitojen tuloksia näkee kadulla aivan liian usein”, sanoo plastiikkakirurgi

      Tilaajille
    8. 8

      Oman työhakemuksen perään kannattaa soittaa vain yhdestä syystä – kolme rekrytoinnin ammattilaista kertoo, miten onnistut työnhaussa

    9. 9

      Elina Mäkinen, 25, on poikkeusyksilö, joka pysyy hengissä jäisessä vedessä lähes puoli tuntia – ”Antureiden mukaan minun pitäisi olla kuollut”

    10. 10

      Saturday Night Live pilkkasi hätätilajulistusta, ja Donald Trump sai tarpeekseen: ”Miten kanavat selviävät tästä ilman seuraamuksia?”

    11. Näytä lisää