Amazonia hakattiin viime vuonna yli miljoonan jalkapallokentän verran – Laittomat puunhakkaajat äänestivät presidentin, joka ei piittaa ilmastonmuutoksesta

Brasilia sai vuoden alussa uuden presidentin, jonka päätöksillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia koko maapallon tulevaisuuteen.

Amazonin sademetsät muodostavat merkittävän osan koko maapallon hiilinieluista. Ne sitovat valtavan määrän hiilidioksidia, joka vapautuessaan lämmittää ilmastoa.

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC totesi syksyllä raportissaan, että maailman metsäpinta-alaa pitäisi kasvattaa Euroopan pinta-alan verran, jotta ilmaston lämpeneminen saataisiin rajattua 1,5 asteeseen.

Presidentti Jair Bolsonarohttps://www.hs.fi/haku/?query=jair+bolsonaro on kuitenkin tehnyt selväksi, että maatalouden ja teollisuudet edut ovat tärkeämpiä kuin metsät ja alkuperäiskansojen oikeudet.

Hänen joukkonsa eivät pidä ilmaston lämpenemistä ongelmana – ja sitä paitsi hakkuut eivät kuulu ulkomaalaisille.

”Brasilialaiset määräävät Amazonissa, eivät eurooppalaiset”, sanoi Bolsonaron nykyinen kansliapäällikkö Onyx Lorenzonihttps://www.hs.fi/haku/?query=onyx+lorenzoni lokakuussa brittilehti The Guardianillehttps://www.theguardian.com/world/2018/oct/24/bolsonaro-backers-wage-war-on-the-rainforest?CMP=Share_iOSApp_Other.

Huoli Amazonista alkoi kasvaa jo ennen Bolsonaron valintaa presidentiksi.

Brasilia onnistui pienentämään vuosittaisia hakkuita lähes 80 prosenttia huippuvuodesta 2004 vuoteen 2012. Vielä Pariisin ilmastokokouksessa kolme vuotta sitten Brasiliaa ylistettiin sademetsien, maailman keuhkojen, pelastamisesta.

Hakkuumäärät ja kasvihuonekaasupäästöt olivat kuitenkin jo kääntyneet uuteen kasvuun. Viime vuonna metsää hävitettiin enemmän kuin kymmeneen vuoteen, 7 900 neliökilometriä. Määrä vastaa yli miljoonaa jalkapallokenttää ja lähes Uudenmaan pinta-alaa.

Avohakkuiden lisäksi metsissä tehdään runsaasti harvennushakkuita.

Brasilia on maailman kuudenneksi suurin kasvuhuonekaasujen päästäjä. Lähes puolet päästöistä syntyy maankäytön muutoksista ja metsäkadosta.

Jo edellinen presidentti Michel Temerhttps://www.hs.fi/haku/?query=michel+temer salli maatalouden ja teollisuuden levittäytyä Amazonin alueelle ja leikkasi roimasti ympäristöviranomaisten rahoitusta. Temer oli Bolsonaron tapaan poliittisesti riippuvainen vaikutusvaltaisen maatalousteollisuuden tuesta.

Metsäkadon suurin syy ovat laittomat hakkuut. Lähes kaikki hakkuut ovat laittomia. Metsää hakataan lihakarjan laidunmaaksi ja rehusoijapelloiksi.

Amazonin sademetsäalue on pinta-alaltaan suurempi kuin Euroopan unioni, joten hakkuiden valvominen on vaikeaa. 60 prosenttia Amazonista sijaitsee Brasiliassa.

Brasilian hallitus on valvonut hakkuita satelliitein vuodesta 1988. Alkuaikoina tutkijoilta meni kaksi vuotta käydä läpi yhden vuoden hakkuut.

Nykyisin satelliittikuvatekniikka on jo niin kehittynyttä, että tutkijat voisivat periaatteessa ilmoittaa poliisille hakkuista seuraavana päivänä niiden jälkeen.

Satelliittivalvonnan ansiosta viranomaiset voivat saada laittomien hakkuiden syyllisiä kiinni itse teosta, kertoi Brasilian avaruustutkimuskeskuksen Inpen projektikoordinaattori Cláudio Almeidahttps://www.hs.fi/haku/?query=claudio+almeida uutistoimisto AFP:lle.

On kuitenkin eri asia, mitä viranomaiset tiedolla tekevät. Ympäristöviranomaiset ovat olleet aliresursoituja tähänkin asti, ja Bolsonaro aikoo vähentää valvonnan resursseja entisestään.

Amazonia ei uhkaa ainoastaan maatalous vaan yhä enemmän myös laittomat kaivokset. Joulukuussa kuusi ympäristöjärjestöä julkaisi tutkimuksen, joka löysi kuuden valtion alueelta yli 245 kaivosaluetta ja 2 312 kohdetta, kertoi The New York Timeshttps://www.nytimes.com/2018/12/10/world/americas/amazon-illegal-mining.html.

Kaivajat etsivät jokien mudasta kultaa, timantteja ja matkapuhelimien valmistukseen käytettävää kobolttia. He käyttävät työhön elohopeaa, joka myrkyttää vedet ja tappaa kalat. He kaatavat metsää tarvittavan infrastruktuurin alta.

The Guardian -lehtihttps://www.theguardian.com/world/2018/oct/24/bolsonaro-backers-wage-war-on-the-rainforest?CMP=Share_iOSApp_Other tapasi lokakuussa ennen vaaleja Länsi-Brasilian Rondôniassa joukon laittomia puunhakkaajia ja kullanetsijöitä. Kaikki sanoivat äänestävänsä Bolsoneroa. Rondônian metsistä on hakattu 43 prosenttia, ja Bolsonaron kannatus oli 78 prosenttia.

Ihmiset äänestivät Bolsonaroa, koska hän oli luvannut pelastaa heidän elinkeinonsa.

”Hän lupasi, että hän laillistaisi sen, jotta me voisimme tehdä työtä. Hän lupasi muutoksia lakiin”, sanoi paikallinen kullanetsijä Aroldo da Silvahttps://www.hs.fi/haku/?query=aroldo+da+silva, 53.

Brasilian edellinen hallitus ilmoitti tavoitteekseen, että vuoteen 2020 mennessä metsäkato on 3 500 neliökilometriä vuodessa. Laittomat hakkuut piti saada loppumaan kokonaan vuoteen 2030 mennessä. Tavoite karkaa yhä kauemmas.

Brasilia osoitti viime vuosikymmenellä, että metsäkatoa ja sen mukana päästöjä oli mahdollista leikata roimasti samaan aikaan kuin talous kasvoi.

Hakkuiden väheneminen ei kuitenkaan johtunut vain hallituksen toimista, kuten valvonnan ja lainsäädännön tiukentumisesta. Ympäristöjärjestö Greenpeacen vuonna 2006 aloittaman kampanjan ansiosta kolme neljästä brasilialaisen soijapavun ostajasta sitoutui olemaan ostamatta hiljattain raivatuilla pelloilla kasvanutta soijaa.

Samaan aikaan soijapavun ja karjataloustuotteiden hinnat laskivat, joten uuden maatalousmaan raivaaminen sademetsästä ei ollut tarpeenkaan.

Amazonin merkitys on niin suuri, että Brasilia ei pääse päästövähennystavoitteisiinsa muilla keinoilla.

On kuitenkin myönteistä, että Brasilia tuottaa 41 prosenttia energiastaan uusiutuvalla energialla. Vesivoiman osuus on suurin. Eniten kasvavat aurinko- ja tuulienergia.

Brasilia on myös maailman toiseksi suurin biopolttoaineen valmistaja, ja liikenne sähköistyy nopeasti.

Bolsonaro on sanonut tukevansa sekä uusiutuvaa energiaa että biopolttoaineita.

Samaan aikaan Brasilia on kuitenkin myös maailman rikkaimpien G20-maiden joukossa toiseksi suurin fossiilisten polttoaineiden tukija heti Saudi-Arabian jälkeen.

Bolsonaro uhkasi vaalikampanjassaan irrottaa maansa Pariisin ilmastosopimuksesta, jossa Brasilia on sitoutunut vähentämään päästöjään 37 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Sittemmin hän on tullut toisiin ajatuksiin.

Brasilia perui kuitenkin lupauksensa järjestää YK:n ilmastokokous ensi marraskuussa. Joulukuussa Puolan Katowicessa nähtiin ehkä esimakua siitä, millainen on Brasilian uusi rooli ilmastopolitiikassa.

Brasilia oli yksi pahimmista jarruttajista, kun lähes 200 valtion edustajat yrittivät neuvotella Pariisin sopimuksen käytännön säännöistä. Brasilia on hyötynyt kansainvälisestä päästökaupasta eli siitä, että maat ovat voineet kuitata osan päästövähennyksistään rahoittamalla päästövähennyksiä muissa maissa.

Brasilia vastusti Katowicessa muun muassa EU:n vaatimusta tiukoista säännöistä, joilla varmistetaan päästövähennysten aitous ja estetään samojen vähennysten laskeminen kahteen kertaan molempien maiden hyväksi.

Sopua ei löytynyt. Päätös siirtyi seuraavaan kokoukseen, jota isännöi Brasilian sijasta Chile.

Oikaisu 8.1.2019 kello 15.30: Lisätty sana ”estetään” virkkeeseen ”Brasilia vastusti Katowicessa muun muassa EU:n vaatimusta tiukoista säännöistä, joilla varmistetaan päästövähennysten aitous ja estetään samojen vähennysten laskeminen kahteen kertaan molempien maiden hyväksi”.