Ulkomaat

Musliminuorten ihan oma islam sekoittaa koulun arkea Itävallassa – ”Aihe on ollut tabu siinä missä koulujen väki­valta”, sanoo rehtori

Musliminuoret ovat Itävallassa kovan paineen alla. Tunne syrjityksi joutumisesta vahvistaa uskonnon roolia omassa elämässä. Kouluissa uskonto aiheuttaa konflikteja. Juttu on osa Luokkavieras-juttusarjaa, jossa HS:n kirjeenvaihtajat kertovat lasten koulunkäynnistä eri puolilla maailmaa.

Wien

Rehtori Christian Klarin työhuoneen ovi on aina auki. Sitä on turha sulkea, sillä ovensuussa on jatkuvasti joku, jolla on asiaa.


”Olen ottanut sen linjan, että haluan tietää ihan kaiken, mitä tässä koulussa tapahtuu”, Klar sanoo työpöytänsä ääressä wieniläisen Franz Jonas Europa­schule -koulun toisessa kerroksessa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Joku kiikuttaa rehtorille pihalta löytyneen avainnipun. Kolme teinityttöä tulee kysymään, minne voisi ripustaa ryhmätöitä. Sitten vähän isompi sählinki: ikkuna meni rikki. Oppilasta itkettää, mutta pian kaikki ovat yhtä mieltä, että kyse oli vahingosta.

Pikkujuttuja, jotka Klar haluaa silti hoitaa. ”Näitä on parikymmentä päivässä.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Franz Jonas Europaschule on niin sanottu uusi keskikoulu, ja sen 280 oppilasta ovat 11–15-vuotiaita.

Itävallassa ei ole kaikille yhteistä peruskoulua. Lapset – tai vanhemmat – valitsevat, jatkavatko 11-vuotiaat koulua ammattiopintoihin johtavalla linjalla vai pyrkivätkö lukiolinjalle.

Nelivuotinen uusi keskikoulu on osa ammattiopintoihin vievää koulupolkua. Varsinkin Wienissä enemmistö julkisten keskikoulujen oppilaista on maahanmuuttajia.

Niin on myös Klarin koulussa. Oppilaista 30–40 on itävaltalaisia, Klar laskee. Sama määrä on tšetšeenejä. Sitten on lapsia monista Balkanin maista ja Turkista. He ovat usein toisen tai kolmannen polven maahanmuuttajia. Oppilaita on myös Unkarista, Puolasta, Bulgariasta ja Romaniasta. Pakolaiskriisi toi paljon afgaaneja ja syyrialaisia.

Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Oppilaiden taustat vaikuttavat koulun arkeen. Kaikki eivät osaa kouluun tullessaan saksaa, ja koulussa kohtaa monta kulttuuria. Oppilaista moni on muslimi.

Itävallassa on käyty viime ajat vilkasta keskustelua islamista kouluissa. ”Keskustelu on tärkeä. Aihe on ollut tabu siinä missä koulujen väkivalta”, Klar sanoo.


Keskustelun sysäsi liikkeelle wieniläisen rehtorin Susanne Wiesingerin kirja Kulturkampf im Klassenzimmer – Wie der Islam die Schulen verändert (Kulttuurikamppailu luokkahuoneessa – miten islam muuttaa kouluja).
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ongelmat eivät ole uusia, Klar sanoo. Keskustelu keräsi kuitenkin uudella tavalla kierroksia, sillä poliittinen tilanne oli sille otollinen. Varsinkin toinen Itävallan hallituspuolueista, nationalistinen ja osin äärioikeistolainen vapauspuolue, ajaa hyvin muslimi- ja maahanmuuttokielteistä linjaa.

Osalle opettajista aihe on vaikea siksi, että nationalistit politikoivat muslimilapsilla ja kouluilla, Klar sanoo. Klar on myös itse poliittisesti aktiivinen. Hän kuuluu Itävallan liittokanslerin Sebastian Kurzin johtamaan konservatiivipuolueeseen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Maahanmuuttajakouluista puhutaan nyt vaikka mitä ja kovin sanoin. Tilanne on kuitenkin se, että esimerkiksi musliminuorten radikalisoituminen on vakava ongelma. Kyse on siitä, haluavatko poliitikot ratkaista ongelmia vai käyttää niitä hyväkseen ajaakseen jotain muuta.”

Kolme vuotta sitten pakolaiskriisi oli myös kouluille kriisi. ”Olisi liian yksinkertaista pitää koulut ja islam -keskustelua pakolaiskriisin seurauksena, mutta se on yksi syy”, Klar sanoo.

Itävaltaan tuli lyhyessä ajassa paljon saksaa osaamattomia lapsia kriisialueilta. Samalla kouluun syntyi uudenlaisia jännitteitä, kun toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajanuoret kohtasivat uudet tulijat.

”Monet lapset olivat hämillään siitä, miten eri lailla muslimeja uudet tulijat olivat kuin he, Itävallassa syntyneet ja kasvaneet.”

Vasta tulleet syyrialaisnuoret saattoivat olla huomattavasti modernimpia elämäntavoiltaan kuin vaikka itävallanturkkilaiset nuoret, joiden käsitys islamista on varsin konservatiivinen. Toisaalta Afganistanista tuli erittäin konservatiivisia perheitä.

”Osa lapsista tulee hyvin nationalistisista yhteisöistä. Se ruokkii rasismia. Koulun on puututtava siihen, etteivät oppilaat ryhmäydy ja jengiydy kansalaisuuksittain. En halua tänne mitään afgaanit vastaan tšetšeenit -asetelmaa.”

Koulussa on oltava kaikille yhteiset ja selvät säännöt, Klar sanoo. ”Siksi myös vaadin, että myös opettajat raportoivat minulle kaikki luokissa tapahtuneet hässäkät.”

Tärkeää on myös se, että oppilaat voivat aina kääntyä jonkun sellaisen aikuisen puoleen, joka kuuntelee, Klar sanoo. Siksi Klarin ovella on oikeastaan koko ajan joku. Välillä asia on todella vakava.

Viime syksynä kävi ilmi, että vanhemmat olivat naittaneet yhden koulun oppilaista, 15-vuotiaan tšetšeenitytön.

”Tyttö oli näyttänyt kännykästä kavereilleen kuvia häistään. Olin ensimmäinen, joka puuttui pakkoavioliittoon. Tapaus avasi silmät ihan uudella tavalla.”

Kouluihin voi helposti syntyä uudenlainen radikaali musliminuorisokulttuuri, josta nuorten vanhemmilla ei ole aavistustakaan. Monilla Euroopassa asuvilla musliminuorilla on aikaisempaa tiiviimpi suhde omaan uskontoonsa.

Kyse on ilmiöstä, jota wieniläisen Das Biber -lehden päätoimittaja Melisa Erkurt kutsuu Sukupolvi Haramiksi.

Haram on arabiaa ja tarkoittaa kiellettyä. Haramin vastakohta on halal, sallittu.


Sukupolvi Haram on nuorten maahanmuuttajataustaisten muslimien sukupolvea, joka koko ajan omassa arjessaan huomaa, ettei ole tervetullut eikä myöskään tule saamaan samoja mahdollisuuksia moderniin menestyksekkääseen vauraaseen elämään kuin saavat itävaltalaiset nuoret.

Vastareaktiona kohtaamalleen vihamielisyydelle nuoret hakevat uskonnostaan tunnetta siitä, että kuuluvat johonkin ryhmään. ”Koska heidät nähdään jatkuvasti vain musliminuorina, olkoon siis se jotain, mistä olla ylpeä”, Erkurt sanoo Biberin toimituksessa Wienin keskustassa.

Nuoret omaksuvat aikaisempaa konservatiivisempia arvoja osin vastareaktiona muslimivastaisuudelle. Tuloksena on eräänlainen nuorten oma islamtulkinta ja alakulttuuri, joka on sekoitus islamia ja itävaltalaista elämäntapaa. Se ei synny tyhjästä, Erkurt sanoo.

Osa perheistä on aiempaa konservatiivisempia – mutta osa nuorista on vanhempiaan uskonnollisempia. Osin kyse on propagandasta ja käännyttämisestä, osin nuorisokulttuurien dynamiikasta.

Saksalaisten maahanmuuttajataustaisten rap-muusikoiden vaikutusvalta on Itävallassa suurta, Erkurt sanoo. Youtube on vahva nuorisomedia ja täynnä saarnaajia. Nuoret toisen ja kolmannen sukupolven muslimit Euroopassa ovat esimerkiksi Isisin järjestelmällisen propagandan kohde. Itävallan ja Saksan suurimmat moskeijaverkostot ovat Turkin valtiollisia toimijoita.

”Koko maailma on tekemässä arvoissaan käännöstä kohti konservatismia. Niin tekee myös muslimimaailma.”

Erkurt on myös itse maahanmuuttaja ja muslimiperheestä. Hänen perheensä pakeni Sarajevosta Balkanin sotaa.

Erkurt tekee myös jatkuvasti töitä musliminuorten kanssa itävaltalaisissa kouluissa. Hän vetää kerran kuussa viikon mittaisia työpajoja nuorille, aina eri koulussa. Periaatteessa kehyksenä on journalismi – nuoret tekevät videoita ja kirjoittavat.

Toimittajan töitä keskeisempää on kuitenkin se, että aiheena ovat nuorten omat ongelmat.

”Työpajan aihe voi olla rasismi, antisemitismi tai usein seksismi. Tai miten nuoret voivat käsitellä sitä, että tulevat syrjityksi. Tai kiusaaminen ja vallankäyttö omassa ryhmässä: joka koulussa jonkun tytön alastonkuva on kiertänyt nuorelta toiselle.”

Musliminuorten keskuudessa voi olla kova oma kontrolli.

V-aukko paidassa voi olla haram, tai se, ettei käytä huivia.

Usein ne machoimmat nuoret miehet ottavat oikeudekseen määritellä, kuka on hyvä ja kuka huono muslimi. Säännöt ovat eri tytöille ja pojille. ”Ja toisaalta pojille ei ole oikein mitään muuta miehen mallia kuin olla kova.”

Nuorten haram-kulttuuri synnyttää epätasa-arvoa, kiusaamista ja syyllistämistä.

”Kun nuorten kanssa puhuu, huomaa, etteivät he tunne kovinkaan hyvin islamia tai vaikka Turkin poliittista tilannetta. Silti he ihailevat vaikka presidentti Recep Tayyip Erdoğania, jonka fanittaminen on nyt suosittua”, Erkurt sanoo.

Viikon työpaja voi muuttaa paljon nuorten asenteita ja luokan henkeä, Erkurt sanoo.

Isoin rakenteellinen ongelma on kuitenkin poliitikkojen käsissä. Kyse on Itävallan koulujärjestelmästä, hän sanoo.

”Kaikille ilmainen kokopäiväinen peruskoulu tasaisi eriarvoisuutta. Poliittisesti peruskoulu on kuitenkin Itävallassa ilmeisen mahdoton.”

Rehtori Klar näyttää koulun tiloja. Kun Klar koputtaa luokkahuoneen ovelle ja astuu sisään, oppilaat nousevat seisomaan.

”Tämä ei ole mikään ongelmakoulu, vaan rauhallinen paikka, jossa kunnioitetaan toisia. Se johtuu siitä, miten toimimme.”

Mutta rajansa on opettajillakin. Klar sanoo, että maahanmuuttajakoulut tarvitsisivat huomattavasti lisää tukitoimia, kuten psykologeja.

Jumppasalissa pelataan koripalloa. Klar kysyy heti yhdeltä oppilaista, miksei tällä ole urheiluvaatteita.

Periaatteessa koulun säännöistä on tullut oppilaille tärkeitä, Klar sanoo. Ne tuovat rauhaa. Kouluun ei esimerkiksi tulla maastokuvioisissa tai militaristisissa asuissa. Ne saattavat pelottaa. ”Kielsin afgaanihuivit – ja verkkarit. Kouluun pukeudutaan kunnolla.”

Luokkien juhlissa ei soiteta minkään ryhmän omaa musiikkia. ”Normiräppi käy.”

Klar kieltäisi huivit, jos voisi. ”Jos olisi kielto, tyttöjen ei tarvitsisi suostua paineen alla johonkin, mitä eivät itse halua.”


Opettajille musliminuorten maailmassa on ollut opeteltavaa, Klar sanoo. Entuudestaan tarkkailtiin äärioikeistolaistumista. Natsitervehdyksiä ei tehdä.

Nyt pitää tuntea uudet merkit.

Esimerkiksi joidenkin koulujen luokkakuvista näkee yhdellä vilkaisulla, ettei opettajilla ole aavistustakaan, mitä koululaiset vieressä tekevät, Klar sanoo.

”Nuoret näyttävät sormi pystyssä Isisin tunnusta tai turkkilaisen rikollisjärjestön Harmaiden susien sudenpäätä.”

Radikalisoituminen, oli se millaista ja kenen tahansa, on vaarallista, Klar sanoo. ”Samoin vastakkainasettelut. Niitä täytyy ehkäistä. Kun me koulussa ratkomme näitä ongelmia, yritämme olla käytännöllisiä. Siksi otan ihan kaiken vakavasti.”

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Nainen synnytti bussipysäkillä Helsingin Koskelantiellä – Poliisipartio osui ensimmäisenä paikalle sattumalta

    2. 2

      Suomen suosituin radiotiimi hajoaa – ”Juhan mukaantulo kahdeksan vuotta sitten oli vahinko”, sanoo ohjelmapäällikkö

    3. 3

      Internetissä huomattiin, ettei oikein kukaan osaa piirtää oikein kirjainta ”x” – Tieteen nimissä: kerro, miten sinä piirrät omasi

    4. 4

      Helsingin Iso Roobertinkadulta löytyi luvaton salahotelli, väittää rakennusvalvonta – Osakas: ”Huippuhinnan” asunnoistaan maksaneet kärsivät

    5. 5

      Pilkkasiko Trump-lippikseen pukeutunut poikakoulun oppilas alkuperäiskansan aktivistia? Viraalivideon tarina täydentyi yön aikana

    6. 6

      Näin meidät huijattiin juomaan vaikka ei ole jano – liika juominen on vaarallista urheilussa, ja muillekin se on turhaa

      Tilaajille
    7. 7

      Ravintola Kaisaniemi on haettu konkurssiin – Puistoravintola on toiminut yhtäjaksoisesti samassa rakennuksessa vuodesta 1839

    8. 8

      Oulun-junan erikoinen tömähdys on yhä arvoitus – Onnettomuus­tutkinta­keskuksen johtaja ei muista vastaavaa tapausta

    9. 9

      Miksi ihmiset vain näpräävät kännyköitään bussissa? Kuljettaja Raimo Lampea asia vaivasi niin paljon, että hän päätti tehdä jotain

    10. 10

      Suomi laittoi miljoonia euroja saksalaisiin ruoka­messuihin – HS kiersi Suomen osaston berliiniläisen ruoka­gurun kanssa, ja tämä yllättyi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuu pimeni – Lähetä kuvia ruosteen­punaiseksi värjäytyvästä kuusta HS:lle

    2. 2

      Lesken oikeudet ovat suurin perinnön­jakoon liittyvä harha­käsitys – ”Kaiken­laiset epäilykset aiheuttavat verisiä riitoja”, sanoo asianajaja

    3. 3

      Ahtaasti asuminen on yleistymässä, ja Helsingin Alppilassa asuvat Estradat ovat siitä osoitus – neli­henkisen perheen kodissa on vain keittiö ja makuu­huone

    4. 4

      Näin meidät huijattiin juomaan vaikka ei ole jano – liika juominen on vaarallista urheilussa, ja muillekin se on turhaa

      Tilaajille
    5. 5

      Kommentti: Poika­koulun oppilaat nöyryyttivät alkuperäis­kansan aktivistia – Video tapauksesta on herättänyt järkytystä, koska se kertoo Yhdys­valtojen poliittisesta ilmapiiristä

    6. 6

      Suomeen on jo saattanut levitä uusi peto – ensi­havainto kulta­sakaalista voidaan tehdä hetkenä minä hyvänsä

    7. 7

      Keskellä Helsinkiä on talo, jonka lattian alta paljastui aikakapseli täynnä 300 vuoden takaista elämää

    8. 8

      Helsingin Iso Roobertinkadulta löytyi luvaton salahotelli, väittää rakennusvalvonta – Osakas: ”Huippuhinnan” asunnoistaan maksaneet kärsivät

    9. 9

      Tein vuosia sitten väärän valinnan opiskelu­paikasta ja nyt saan siitä rangaistuksen

    10. 10

      Miksi ihmiset vain näpräävät kännyköitään bussissa? Kuljettaja Raimo Lampea asia vaivasi niin paljon, että hän päätti tehdä jotain

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä sanat kannattaisi sanoa monelle vanhemmalle, vaikka minut ne saivatkin itkemään

    2. 2

      Vuoden paras Fingerpori -äänestys keräsi yli 23 000 ääntä – ”Hieno valinta”, toteaa Pertti Jarla yleisön suosikista ja paljastaa omansa

    3. 3

      Pilapiirtäjä Ville Ranta teki piirroksen Oulun seksuaali­rikoksista ja sohaisi muurahais­pesään – Facebook jäädytti tilin, mutta se ei Rantaa hetkauta, sillä hän ei ole ensi kertaa asialla

    4. 4

      Sähköhammasharjakin voi jättää hampaat likaisiksi – yleinen harjaustekniikka pilaa koko sähköharjan idean, sanoo asiantuntija

    5. 5

      Keskellä Helsinkiä on talo, jonka lattian alta paljastui aikakapseli täynnä 300 vuoden takaista elämää

    6. 6

      Autoista tuli niin hyviä, että kuljettajien ajotaidot romahtivat – tämä perusasia unohtuu monelta ja talvella sen kuulee lähes joka risteyksessä

    7. 7

      Tältä näyttää Redi arkisena aamu­päivänä – Yrittäjät kertovat, miltä kauppa­keskuksen tilanne vaikuttaa nyt

    8. 8

      Tällainen on kahdeksan lapsen hyväksikäyttö­tapaus: Kalliolaismies saalisti tyttöjä Instagramissa – Tuomittu pyysi 14-vuotiasta tyttöä vaikenemaan seksistä

    9. 9

      Kampaaja Petri Puhakka joi itsensä väsyksiin, haki voimaa amfetamiinista, vihasi itseään peilin edessä ja joi lisää – Sitten esimies sanoi oikeat sanat

      Tilaajille
    10. 10

      Keksijänero loi miljardituotteen ja joutui tyttärensä syrjäyttämäksi – Suomalaista Polaria ja sen perustajan traagista kohtaloa ympäröi hiljaisuuden muuri

      Tilaajille
    11. Näytä lisää