Ulkomaat    |   Kommentti

Ylen kolumnisti Pekka Seppänen mollasi perusteettomasti jopa henkensä uhalla journalismia avustavaa ”fiksereiden” ammattikuntaa

Ulkomaanjournalistin työtoveri fikseri on avustaja, joka tekee arvokasta työtä jopa henkensä ja vapautensa uhalla. Fiksereiden ansiosta tunnemme maailmaa paremmin.

Yleisradio julkaisi torstaina Talouselämä-lehden entisen päätoimittajan Pekka Seppäsen kolumnin, jossa annetaan sangen omituinen kuva journalistien työstä ja moraalista. Näin tehtiin kirjoituksessa, jossa peräänkuulutettiin ”lisää avoimuutta, arvoisat toimittajat”.

Kummemmin omituista kokonaisuutta kommentoimatta syntyy tarve avata hieman ulkomaanjournalismia, jonka Seppäsen kolumni asettaa erityisen kyseenalaiseen valoon ja selkeästi ohuella tietopohjalla.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Seppänen kirjoittaa ulkomailla tapahtuvista huijauksista, joita syntyisi erityisesti niin sanottujen fiksereiden vuoksi.

”Jos olen oikein ymmärtänyt, toimittajat eivät löydä kaukaisten maiden haastateltavia kulkemalla omin päin maamiinojen ja maantierosvojen seassa. Käsittääkseni toimittajat löytävät haastateltavia niin sanottujen fiksereiden avulla”, Seppänen kertoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tämä kohta pitää osin paikkansa, mutta sitten kolumnin juna suistuu raiteiltaan. Seppäsen mukaan ”fiksereitä voisi kutsua myös haastateltavien välittäjiksi tai haastateltavien myyjiksi”.

”Haastateltavat ehkä saavat vastaavasti palkkion fikseriltä, en tiedä varmuudella saavatko, mutta niin markkinatalous yleensä toimii. Ja siellä missä raha liikkuu, totuus usein venyy”, Seppänen sanoo.

Seppänen tietää paljon markkinataloudesta. Mutta tärkeä fikseri-instituutio on jäänyt selkeästi vieraammaksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Minulle se on tuttu, koska olen tehnyt töitä kymmenien fiksereiden kanssa. Vaikka englanninkielen sana ”fixer” on usein konnotaatioltaan negatiivinen ja viittaa jonkinlaiseen suhmurointiin, journalismin kontekstissa kyseistä mielleyhtymää ei ole. Kyse on ammattikunnan parissa neutraalisti käytetystä ja ymmärretystä slangisanasta.

Fikseri on yksinkertaisesti avustaja tai uutisassistentti, joka auttaa toimittajaa tekemään työtään: oppaana, tulkkina, kääntäjänä, kontaktien luojana, joskus autokuskina, joskus henkivartijana. Hänen ansiostaan tiedämme maailmasta enemmän ja opimme koko ajan lisää. Hän ei ole mikään haastateltavien osto- ja myyntiliike.

Esimerkiksi amerikkalaiset tv-kanavat palkkaavat Suomessa käydessään fikserin, joka voi olla esimerkiksi free-toimittaja tai opiskelija. Tämä auttaa ulkomaista toimittajaa pääsemään vaikkapa suomalaisen tutkijan, poliitikon tai leipäjonossa seisovan puheille sekä selittää, miten Suomi hänen mielestään toimii ja mistä täällä puhutaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kaukaisilla mailla – joissa Seppänen pelkää kaikenlaisen vilungin tapahtuvan – fikserit tekevät samanlaista työtä. Kun kävin Tšekissä toissavuonna tekemässä juttua maan EU-vastaisuudesta, fikserini auttoi tapaamaan äärioikeistolaisen puoluejohtajan, kansalaisoikeusaktivistin, syrjittyjä romaneja ja niin edelleen. Sain juttuuni monipuolista tietoa ja äänten kirjoa.

Sota- ja katastrofialueilla asiat ovat usein tavallista mutkikkaampia. Esimerkiksi Indonesian Ambonin saarella piti löytää kaksi fikseriä, joista toinen auttoi minua kristittyjen ja toinen muslimien puolella, koska kumpaisellekin olisi ollut liian vaarallista toimia vastapuolen alueella. Oli tärkeää löytää fikseri, joka oli rakentanut luottamuksen toisella puolella asuvaan fikseriin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Somaliassa fikserini tehtävä oli löytää autokuskin ja neljän aseistetun vartijan lisäksi yhdellä tieosuudella niin sanottu teknikaali. Se oli raskaalla konekiväärillä ja parillakymmenellä taistelijalla varustettu lava-auto, joka auttoi kulkemaan levottoman tieosuuden läpi Mogadishusta Baidoaan.

On vaikea olla ylistämättä joidenkin fiksereiden neuvokkuutta arvaamattomissa ja nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Sen yhden kerran kun minut on palkittu ulkomaanjournalismista, jaoin palkintorahat juttujen teossa auttaneen kiinalaisavustajani kanssa, koska ilman häntä mitään palkittavaa ei olisi ollut.

Sota-alueilla fikserit auttavat ihan sellaisilla perustiedoilla kuin että missä miinat sijaitsevat, missä taloissa tarkka-ampujat vaanivat ja missä ne Seppäsenkin mainitsemat maantierosvot toimivat. Sadat ulkomaiset toimittajat ja valokuvaajat ovat hengissä fiksereiden arvokkaan työn ja paikallistuntemuksen ansiosta.

On totta, että fiksereiden osaamistaso vaihtelee, kuten kaikissa ammattikunnissa. Jotkut ovat rautaisia journalismin ammattilaisia ja usein itsekin toimittajia tai valokuvaajia, kun taas toisinaan fikserinä käytetään opiskelijoita, joille journalismin periaatteet täytyy selittää pikakurssituksella.

Toimittajan – ei fikserin – vastuulla on se, että toiminta seuraa journalismin etiikkaa.

Markkinatalous on sellaista, että kun työn kysyntä kasvaa nopeasti, hyvästä työvoimasta syntyy kilpailua ja pulaa. Tätä tapahtuu usein vaikkapa luonnonkatastrofien tai uusien sotien puhjetessa.

Syyskuun 11. päivän 2001 terrori-iskujen jälkeen Pakistaniin ja sittemmin Afganistaniin syntyi kohtuuton kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelma. The Miami Heraldin kokoisilla amerikkalaislehdillä oli alueella jopa 5–10 hengen toimittaja-kuvaaja-tiimejä, jotka kaikki olivat fiksereitä vailla.

Hinnat nousivat, hyvistä tekijöistä oli pulaa ja alalle ilmaantui monenlaista onnenonkijaa. Kuten toimittajissa, poliitikoissa ja poliisipäälliköissä, fiksereissä on huijareita.

Toimittajan työn ydintä on oppia tunnistamaan vilunki ja itsekin olen joutunut antamaan parille fikserille potkut. Yhden kerran rahan varastelun vuoksi, toisella kerralla, koska fikseri yritti aivopestä minua omaan maailmankatsomukseensa.

Mutta murskaava valtaosa käyttämistäni fiksereistä ovat olleet rehtiä porukkaa, jotka ovat arvostaneet sitä, että joku heidän maansa asioista kiinnostuu.

On kummallista kyseenalaistaa sitä, että moni fikseri tekee työtä ensisijaisesti rahasta – olosuhteissa, joissa ympäröivä yhteiskunta on romahtanut ja omaiset hädässä. Journalismin avoimuuden nimissä voin paljastaa, että minä kirjoitan tätä tekstiä juuri nyt osin siksi, että saan tästä palkkaa.

Fikseri on toimittajan työtoveri, joka ansaitsee sekä asiallisen palkan että arvostuksen. Näin erityisesti siksi, että fikseri tekee varsinkin kriisialueilla usein vaarallisempaa työtä kuin toimittaja: henkensä ja vapautensa uhalla.

Ulkomaiset toimittajat tulevat ja menevät, kun taas fiksereiden tulee pystyä elämään kotimaassaan myös toimittajien lähdettyä. Ulkomaalaisten kanssa työskentely panee joskus fikserit hengenvaaraan, koska sodan osapuolet hallituksesta oppositioon saattavat nähdä heidät uhaksi ja jonkinlaisiksi ulkomaailman kätyreiksi.

Irakin sodan alku puolitoista vuosikymmentä sitten aiheutti suuren piikin fiksereiden tarpeessa. Pian kävi ilmi, että ulkomaalaisten toimittajien oli usein liian vaarallista kerätä tietojaan itse: silloin asialle lähetettiin fikseri haistelemaan tilanteen vaarallisuutta.

Committee to Protect Journalists (CPJ) - järjestö kertoi tuolloin, että fikserit tarvitsivat enemmän suojaa vaarallisen työnsä tekemiseen. Elettiin lokakuuta 2004 ja siihen mennessä kyseistä vuotta yhdeksän irakilaista fikseriä, tulkkia ja autokuskia oli menettänyt henkensä kansainvälisen journalismin palveluksessa.

Oikaisu 11.1. kello 15.19: Kuvatekstissä kerrottiin aiemmin, että Raniah Salloum olisi free-toimittaja. Hän työskentelee Der Spiegel -lehdelle.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Nainen synnytti bussipysäkillä Helsingin Koskelantiellä – Poliisipartio osui ensimmäisenä paikalle sattumalta

    2. 2

      Suomen suosituin radiotiimi hajoaa – ”Juhan mukaantulo kahdeksan vuotta sitten oli vahinko”, sanoo ohjelmapäällikkö

    3. 3

      Internetissä huomattiin, ettei oikein kukaan osaa piirtää oikein kirjainta ”x” – Tieteen nimissä: kerro, miten sinä piirrät omasi

    4. 4

      Helsingin Iso Roobertinkadulta löytyi luvaton salahotelli, väittää rakennusvalvonta – Osakas: ”Huippuhinnan” asunnoistaan maksaneet kärsivät

    5. 5

      Pilkkasiko Trump-lippikseen pukeutunut poikakoulun oppilas alkuperäiskansan aktivistia? Viraalivideon tarina täydentyi yön aikana

    6. 6

      Näin meidät huijattiin juomaan vaikka ei ole jano – liika juominen on vaarallista urheilussa, ja muillekin se on turhaa

      Tilaajille
    7. 7

      Ravintola Kaisaniemi on haettu konkurssiin – Puistoravintola on toiminut yhtäjaksoisesti samassa rakennuksessa vuodesta 1839

    8. 8

      Miksi ihmiset vain näpräävät kännyköitään bussissa? Kuljettaja Raimo Lampea asia vaivasi niin paljon, että hän päätti tehdä jotain

    9. 9

      Oulun-junan erikoinen tömähdys on yhä arvoitus – Onnettomuus­tutkinta­keskuksen johtaja ei muista vastaavaa tapausta

    10. 10

      Suomi laittoi miljoonia euroja saksalaisiin ruoka­messuihin – HS kiersi Suomen osaston berliiniläisen ruoka­gurun kanssa, ja tämä yllättyi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuu pimeni – Lähetä kuvia ruosteen­punaiseksi värjäytyvästä kuusta HS:lle

    2. 2

      Lesken oikeudet ovat suurin perinnön­jakoon liittyvä harha­käsitys – ”Kaiken­laiset epäilykset aiheuttavat verisiä riitoja”, sanoo asianajaja

    3. 3

      Ahtaasti asuminen on yleistymässä, ja Helsingin Alppilassa asuvat Estradat ovat siitä osoitus – neli­henkisen perheen kodissa on vain keittiö ja makuu­huone

    4. 4

      Näin meidät huijattiin juomaan vaikka ei ole jano – liika juominen on vaarallista urheilussa, ja muillekin se on turhaa

      Tilaajille
    5. 5

      Kommentti: Poika­koulun oppilaat nöyryyttivät alkuperäis­kansan aktivistia – Video tapauksesta on herättänyt järkytystä, koska se kertoo Yhdys­valtojen poliittisesta ilmapiiristä

    6. 6

      Suomeen on jo saattanut levitä uusi peto – ensi­havainto kulta­sakaalista voidaan tehdä hetkenä minä hyvänsä

    7. 7

      Keskellä Helsinkiä on talo, jonka lattian alta paljastui aikakapseli täynnä 300 vuoden takaista elämää

    8. 8

      Helsingin Iso Roobertinkadulta löytyi luvaton salahotelli, väittää rakennusvalvonta – Osakas: ”Huippuhinnan” asunnoistaan maksaneet kärsivät

    9. 9

      Tein vuosia sitten väärän valinnan opiskelu­paikasta ja nyt saan siitä rangaistuksen

    10. 10

      Miksi ihmiset vain näpräävät kännyköitään bussissa? Kuljettaja Raimo Lampea asia vaivasi niin paljon, että hän päätti tehdä jotain

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä sanat kannattaisi sanoa monelle vanhemmalle, vaikka minut ne saivatkin itkemään

    2. 2

      Vuoden paras Fingerpori -äänestys keräsi yli 23 000 ääntä – ”Hieno valinta”, toteaa Pertti Jarla yleisön suosikista ja paljastaa omansa

    3. 3

      Pilapiirtäjä Ville Ranta teki piirroksen Oulun seksuaali­rikoksista ja sohaisi muurahais­pesään – Facebook jäädytti tilin, mutta se ei Rantaa hetkauta, sillä hän ei ole ensi kertaa asialla

    4. 4

      Sähköhammasharjakin voi jättää hampaat likaisiksi – yleinen harjaustekniikka pilaa koko sähköharjan idean, sanoo asiantuntija

    5. 5

      Keskellä Helsinkiä on talo, jonka lattian alta paljastui aikakapseli täynnä 300 vuoden takaista elämää

    6. 6

      Autoista tuli niin hyviä, että kuljettajien ajotaidot romahtivat – tämä perusasia unohtuu monelta ja talvella sen kuulee lähes joka risteyksessä

    7. 7

      Tältä näyttää Redi arkisena aamu­päivänä – Yrittäjät kertovat, miltä kauppa­keskuksen tilanne vaikuttaa nyt

    8. 8

      Tällainen on kahdeksan lapsen hyväksikäyttö­tapaus: Kalliolaismies saalisti tyttöjä Instagramissa – Tuomittu pyysi 14-vuotiasta tyttöä vaikenemaan seksistä

    9. 9

      Kampaaja Petri Puhakka joi itsensä väsyksiin, haki voimaa amfetamiinista, vihasi itseään peilin edessä ja joi lisää – Sitten esimies sanoi oikeat sanat

      Tilaajille
    10. 10

      Keksijänero loi miljardituotteen ja joutui tyttärensä syrjäyttämäksi – Suomalaista Polaria ja sen perustajan traagista kohtaloa ympäröi hiljaisuuden muuri

      Tilaajille
    11. Näytä lisää