Ulkomaat

Trump hakee ”diilien diiliä” nyt Kosovon ja Serbian välille – Yhdysvallat ja Venäjä kisaavat vaikutus­vallasta Länsi-Balkanilla

Kosovon ja Serbian presidenttien yhteinen ajatus uudesta rajanvedosta on vaihtunut jälleen riitelyyn.

Helsinki/Moskova

Kiista Kosovon asemasta on palannut yllättäen maailmanpolitiikan keskiöön.

Venäjän presidentti Vladimir Putin vierailee torstaina Belgradissa, jossa hän varmasti neuvottelee asiasta serbien kanssa. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puolestaan näyttää siirtäneen diilintekijän katseensa ruutitynnyristä toiseen eli Israelin ja Palestiinan konfliktista Balkanille.


Lähi-idässä Trumpin kiristystaktiikka on lähinnä suututtanut palestiinalaiset. Ehkä siksi hän omaksui tasapuolisemman sävyn lähestyessään Kosovon presidenttiä Hashim Thaçia ja Serbian presidenttiä Aleksandar Vučićia kirjeitse joulukuun puolivälissä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Trump kehotti kaksikkoa tarttumaan hetkeen sovun löytämiseksi ja tarjosi porkkanaksi yhteisvierailua Valkoisessa talossa.

”Tämän ainutlaatuisen tilaisuuden sivuuttaminen olisi traaginen takaisku, koska toista mahdollisuutta kattavaan rauhaan tuskin tulee pian”, Trump kirjoitti Thaçille.


Thaçi kävi lisäksi kaikessa hiljaisuudessa tapaamassa Yhdysvaltain Saksan-suurlähettilään Richard Grenellin, jota pidetään Trumpin luottomiehenä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Thaçi ja Vučić julkaisivat Trumpilta saamansa kirjeet. He vaikuttavat toivovan amerikkalaisilta aiempaa vahvempaa välittäjän roolia, joka on tähän asti ollut eurooppalaisten heiniä. EU vaatii Serbiaa ja Kosovoa hieromaan välinsä kuntoon, mikäli ne mielivät unionin jäseniksi.

Belgradin-vierailunsa aattona Putin syytti serbialaislehtien haastattelussa Yhdysvaltoja ja muita länsimaita Länsi-Balkanin ”epävakauttamisesta”.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Erityisesti Serbia on Venäjälle tärkeä kumppani, samoin Venäjä tekee yhteistyötä Bosnia ja Hertsegovinaan kuuluvan serbitasavallan kanssa.

Loppuvuodesta on määrä saada toimintavalmiiksi Turkstream-putki, joka vie venäläistä maakaasua Turkkiin sekä Kaakkois-Eurooppaan. Venäjän valtiollinen kaasuyhtiö Gazprom suunnittelee putkea myös Serbian läpi Itävaltaan.

Venäjä myy aseita Serbian armeijalle, ja Serbia on tukenut Venäjää kirkkokiistassa Ukrainan kanssa.

Venäjää häiritsee etenkin Länsi-Balkanin maiden Nato-jäsenyys. Montenegro liittyi läntiseen sotilasliittoon vuonna 2017, ja Makedoniakin on yhä lähempänä, mikäli se pääsee sopuun nimikiistassaan Kreikan kanssa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Montenegro on venäläisten suosima loma- ja sijoituskohde, jossa Venäjän sotilastiedustelu on liitetty epäonnistuneeseen vallankaappausyritykseen Nato-jäsenyyden estämiseksi.

Viime kesän aikana Thaçi ja Vučić löysivät hetkeksi yhteisen sävelen. He nostivat yllättäen keskusteluun mahdollisuuden, että Kosovon ja Serbian sopu syntyisi uudesta rajanvedosta.


Ajatus oli tiettävästi liittää Serbiaan ainakin osa Pohjois-Kosovon serbienemmistöisestä alueesta. Kosovo olisi saanut albaanienemmistöisen Preševonlaakson Serbian eteläisimmästä kolkasta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Varsinais-Suomen maakunnan kokoisessa Kosovossa on noin 1,8 miljoonaa asukasta, joista arviolta 90 prosenttia on albaaneja ja 7–8 prosenttia serbejä.

Kosovo irtautui Serbiasta käytännössä vuosina 1998–1999 käydyn sodan myötä ja julistautui itsenäiseksi vuonna 2008. Serbia ei ole tunnustanut Kosovon itsenäisyyttä vaan pitää tätä virallisesti maakuntanaan.

YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen Venäjä tukee asiassa Serbiaa, mikä käytännössä estää Kosovon YK-jäsenyyden, vaikka enemmistö YK:n jäsenmaista on tunnustanut Kosovon itsenäisyyden.

Serbian tuskin pitää muodollisesti tunnustaa Kosovoa, jotta EU voi tulkita maiden välien normalisoituneen riittävästi. Kosovoa eivät tunnusta kaikki nykyisetkään jäsenmaat. Ratkaisuksi riittänee pätevä rajasopimus, mitä kansallismieliset serbipoliitikot eivät pitäisi yhtä suurena kasvojenmenetyksenä.

Trumpin Yhdysvallat suhtautui avoimesti ajatukseen uudesta rajanvedosta. EU pysyi pitkään merkillisen vaiti, mutta unionin painavin ääni eli Saksan liittokansleri Angela Merkel tyrmäsi ajatuksen. Joulukuussa myös EU:n ulkosuhdejohtaja Federica Mogherini moitti lähtökohtaa ”etnisesti puhtaista” maista.

Loppuvuodesta Kosovon ja Serbian välit vaihteeksi kiristyivät. Joulukuussa Thaçi ja Vučić riitelivät YK:n turvallisuusneuvostossa New Yorkissa.

Serbia ja sen perinteinen liittolainen Venäjä olivat raivoissaan Kosovon päätöksistä, joita ne pitivät provokaatioina.

Marraskuussa Kosovon pääministerin Ramush Haradinaj’n hallitus korotti Serbiassa sekä Bosnia ja Hertseçgovinassa tuotetun tuontitavaran tulleja kymmenestä prosentista sataan prosenttiin.

Joulukuussa Kosovon parlamentti päätti perustaa armeijan, vaikka läntisen sotilasliitto Naton ja Serbian välisen sopimuksen nojalla Kosovon turvallisuutta valvovat Naton johtamat rauhanturvaajat. Vuodesta 1999 lähtien operaatiossa on palvellut noin 7 300 suomalaista. Nykyään suomalaisjoukon vahvuus on noin 20.

Thaçilla ei ole presidenttinä valtuuksia pyörtää hallituksen ja parlamentin päätöksiä, mutta Trumpin hallinto näkee hänet suurimpana toivona pysäyttää viime kuukausien vihamielinen nokittelu.

”Juuri nyt on aito mahdollisuus selvittää yksi Euroopan viimeisistä aluekiistoista”, ulkopoliittisen Atlantic Council -ajatushautomon tutkija ja Yhdysvaltain senaatin ulkosuhdekomitean entinen Euroopan-neuvonantaja Daniel Vajdich arvioi The Washington Postille.

”Yhdysvaltojen strategisissa intresseissä on selvittää kiista, jolla Venäjä kiristää Serbiaa alistumaan sen tahtoon ja pitää Balkania alati epävakaana.”

Moskovassa asia nähdään tietysti eri kulmasta.

”Yhdysvaltalaiset perustelevat lisääntynyttä aktiivisuuttaan Venäjän vaikutusvallan rajoittamisella. He esittävät alueen Venäjän ja Yhdysvaltojen taistelukenttänä”, Venäjän tiedeakatemian slaavilaisuuden tutkimuksen instituutin tutkija Aleksandr Pivovarenko sanoo HS:lle.

”En usko asian kuitenkaan olevan niin, koska Venäjän asema alueella ei ole niin vahva, jos vertaa Venäjää EU:hun, Kiinaan, Turkkiin ja Lähi-idän maihin. Siksi minusta tätä toimintaa ei ole suunnattu vain Venäjää vastaan.”

Venäjän virallisissakin kannoissa on alettu toistella, ettei Venäjä edellytä valitsemista Venäjän tai lännen välillä, kuten länsimaat Venäjän väitteen mukaan vaativat. Sitä selittää se, että alueen kaikki maat haluvat EU:hun, monet myös Natoon.

Pivovarenkon mukaan Länsi-Balkan kuitenkin kiinnostaa Venäjää historiallisista, kulttuurisista ja strategisista syistä.

Venäjä ei suunnittele tunnustavansa Kosovoa, vaikka Pivovarenkon mielestä tämä voisi käytännössä vahvistaa Venäjän asemaa Kaukasian Venäjän-mielisten kapina-alueiden Abhasian ja Etelä-Ossetian ja jopa Krimin tapauksessa.

Mukana on kuitenkin myös tunnetta, hän sanoo. Serbit nähdään veljeskansana.

”Venäjä ei näissä oloissa ole valmis hyväksymään Kosovon itsenäisyyttä”, Pivorenko sanoo.

”Venäjän strateginen imperatiivi viimeisen 25 vuoden ajan oli alueen vakauttaminen ja vaarallisten ennakkotapausten synnyn estäminen kansainväliseen oikeuteen. Sehän ei valitettavasti toiminut, koska ennakkotapaukset luotiin juuri Balkanilla”, Pivovarenko sanoo.

Vuosina 1998–1999 käydyllä Kosovon sodalla on tärkeä rooli Venäjän lähihistoriassa. Venäläisiä raivostutti veljeskansa serbien pommittaminen, mutta vielä enemmän Venäjän johtoa vaivasi, että länsimaat eivät edes kysyneet Venäjän kantaa ennen pommitusten aloittamista.

Venäjän eliitti ryhtyi sen jälkeen toimiin maansa suurvalta-aseman palauttamiseksi.

”EU:n sovittelu ei ole onnistunut kovin hyvin, jos katsotaan valtion kehittämistä ja toimivan poliittisen järjestelmän luomista Kosovoon. Sosiaalisiakin ongelmia on paljon. Se vaikuttaa alueelliseen vakauteen.”

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Maahanmuuttajien rikoksia selitetään usein kulttuurilla tai mielenterveysongelmilla, mutta syy voikin löytyä miehisyyden pönkittämisestä tai heikosta koulutuksesta

      Tilaajille
    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 43: Markus Jokela on kuvannut yli 30 vuotta suomalaisten lauantai-iltoja, tuulipukuja, Kanarian-matkoja, papiljotteja ja pitsansyöntiä

    3. 3

      HS vieraili Vienan Kemijoen viimeisessä karjalaiskylässä: Se on henkitoreissaan, vaikka pian valmistuva vesivoimala ei sitä hukutakaan

      Tilaajille
    4. 4

      Puolisoni työ sekoittaa perhe-elämän ja lomat – Lapsetkin ovat oppineet, että aina kun puhelin soi, isän pitää tehdä töitä

    5. 5

      Minna Lindgren hermostui, kun hänen isänsä ei saanut kuolla rauhassa – Nyt vanhuskohun keskellä hän muistuttaa, että osaa vanhuksista hoidetaan liikaakin

      Tilaajille
    6. 6

      Mukava mies on joskus tasa-arvon tulppana, vahingossa tosin

    7. 7

      Ulkopuolisilla ei ollut 120 vuoteen mitään asiaa Suomen kulta­kauden taideaarteeseen – Tältä Järnefeltin ainutlaatuisessa jugendhuvilassa näyttää nyt

    8. 8

      Keihäänheittäjä Jarkko Kinnunen, 48, on kuollut

    9. 9

      Ensin kadulla oli Pasi, sitten syöksyi Marko – Jääkiekkoilija Marko Jantusen elämän pelasti ystävä, jonka kanssa hän lapsena aloitti juomisen

      Tilaajille
    10. 10

      Trumpia kannattava taksikuski vei liberaalin eläkeläisrouvan ajelulle maahanmuuttajakortteleihin – HS:n Suomeen tuoma ”politiikan Tinder” synnytti Saksassa yllättäviä kohtaamisia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Thaimaan rinnalle on noussut takuulämmin, monipuolinen ja melko edullinen lomakohde, jonne kaikki tuntuvat nyt matkaavan

    2. 2

      IS: Antti Rinne menetti sairauden vuoksi liikuntakykynsä – artikkelin yhteydessä ollut lääkärintodistus herätti ihmetystä

    3. 3

      ”Pesulla käyn milloin missäkin” – Riitta-Liisa Tauriainen muutti syvimpään Lappiin, ja 12 neliön koti on oikeasti peräkärry

      Tilaajille
    4. 4

      Keihäänheittäjä Jarkko Kinnunen, 48, on kuollut

    5. 5

      ”Luulin sitä vitsiksi” – Tanska alkaa eristää karkotuspäätöksen saaneita ulkomaalaisia viruskokeisiin erikoistuneelle pikkusaarelle

      Tilaajille
    6. 6

      Venäläiset hävittivät kaiken eteensä tulevan nykyisen Vantaan alueella 300 vuotta sitten – Keskeltä liikenteen melua löytyy kuitenkin vielä 1700-luvun aarre

    7. 7

      Uusi pettämätön matkakonsepti säästää rahaa, aikaa ja luontoa

    8. 8

      Maahanmuuttajien rikoksia selitetään usein kulttuurilla tai mielenterveysongelmilla, mutta syy voikin löytyä miehisyyden pönkittämisestä tai heikosta koulutuksesta

      Tilaajille
    9. 9

      Oikeustieteilijät kehuvat perustuslakivaliokunnan sote-lausuntoa ja ihmettelevät hallituksen jääräpäisyyttä

    10. 10

      Kuvia Suomesta, osa 43: Markus Jokela on kuvannut yli 30 vuotta suomalaisten lauantai-iltoja, tuulipukuja, Kanarian-matkoja, papiljotteja ja pitsansyöntiä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Pakko olla ylpeä, jos pystyy tuhoamaan kymmeneksi vuodeksi kokonaisen musiikkityylin” – Näin suomiräpistä tuli ensimmäisen kerran hittimusiikkia, kunnes kaikki alkoivat vihata sitä

      Tilaajille
    2. 2

      Miksi puoliso pettää? Psykoterapeutti Annikki Kaikkonen tutki uskottomuutta ja löysi kaksi toistuvaa tarinaa

      Tilaajille
    3. 3

      Thaimaan rinnalle on noussut takuulämmin, monipuolinen ja melko edullinen lomakohde, jonne kaikki tuntuvat nyt matkaavan

    4. 4

      Kolmilapsinen helsinkiläisperhe päätti siirtää ruokaostokset verkkoon, eikä arki enää ollut entisensä – näin rahankulutus muuttui

      Tilaajille
    5. 5

      Japanissa harvinaiset airokalat ovat nousseet pintaan – Myös tutkijat uskovat historiallisen suuren maanjäristyksen olevan vain ajan kysymys

    6. 6

      Hyvänä nukkujana pidetty voi kärsiä vakavasta sairaudesta – nämä merkit kielivät, että uni ei ole normaalia

      Tilaajille
    7. 7

      Suvi Pitkänen sai huuliinsa pistoshoidosta kudosvaurion, eivätkä ne palaa koskaan ennalleen – ”Epäonnistuneiden hoitojen tuloksia näkee kadulla aivan liian usein”, sanoo plastiikkakirurgi

      Tilaajille
    8. 8

      Oman työhakemuksen perään kannattaa soittaa vain yhdestä syystä – kolme rekrytoinnin ammattilaista kertoo, miten onnistut työnhaussa

    9. 9

      Elina Mäkinen, 25, on poikkeusyksilö, joka pysyy hengissä jäisessä vedessä lähes puoli tuntia – ”Antureiden mukaan minun pitäisi olla kuollut”

    10. 10

      IS: Antti Rinne menetti sairauden vuoksi liikuntakykynsä – artikkelin yhteydessä ollut lääkärintodistus herätti ihmetystä

    11. Näytä lisää