Putin saa näyttävän vastaanoton Belgradissa – kaduille odotetaan kymmeniä­tuhansia ihmisiä, ja Serbian ulkoministeri aikoo laulaa Kalinkan

Venäjän perinteinen liittolainen Serbia toivottaa presidentti Vladimir Putininhttps://www.hs.fi/haku/?query=vladimir+putinin erityisen lämpimästi tervetulleeksi, kun hän saapuu torstaina vierailulle Belgradiin.

Venäjän presidentin tervetulokulkueen varrelle ja Pyhän Savan katedraalin edustalle odotetaan kymmeniätuhansia serbialaisia, ja tapahtumia valvoo jopa 7 000 poliisia, kertoohttps://www.serbianmonitor.com/en/70000-people-to-greet-putin-in-belgrade/ uutissivusto Serbian Monitor.

Kansalaisia ovat kutsuneet kokoon Venäjän-mieliset kansalaisjärjestöt sekä presidentti Aleksandar Vučićinhttps://www.hs.fi/haku/?query=aleksandar+vucicin kansalliskonservatiivinen mutta EU-mielinenhttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002708928.html Serbian edistyspuolue SNS, kertoohttp://www.balkaninsight.com/en/article/russian-president-to-visit-serbia-01-16-2019 uutissivusto Balkan Insight.

Uutistoimisto AFP:n mukaan Putinin kasvot näkyvät Belgradissa niin seinämaalauksissa kuin muistoksi myytävissä t-paidoissa ja mukeissa.

Serbian ilmavoimien hävittäjät lentävät saattamaan Putinin konetta sen saapuessa Serbian ilmatilaan, ja Vučić tulee häntä vastaan lentoasemalle. He vierailevat toisen maailmansodan sankarihaudoilla ja puna-armeijan muistomerkillä ennen vastaanottoseremoniaa hallituksen palatsilla.

Putinin ohjelmassa on myös valtionarkiston näyttely Serbian ja Venäjän suhteista vuosina 1804–1918.

Vierailun aikana Putinin odotetaan luovuttavan Vučićille Venäjän valtiollisen Aleksanteri Nevskin kunniamerkin, joka on myönnetty harvoille ulkomaalaisille.

Putin ja Vučić allekirjoittavat vierailun yhteydessä useita yhteistyösopimuksia.

Putin tapaa Serbiassa AFP:n mukaan myös Bosnia ja Hertsegovinan radikaalin serbipresidentin Milorad Dodikinhttps://www.hs.fi/haku/?query=milorad+dodikin, joka haluaisi jakaa maansa kahtia ja tunnustaa Krimin osaksi Venäjäähttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005858424.html.

Serbian ulkoministeri Ivica Dačićhttps://www.hs.fi/haku/?query=ivica+dacic tunnetaan lauluhaluistaan, ja hän suunnitteli etukäteen esiintyvänsä Putinille.

”Valintani olisi mielestäni kaunein venäläinen laulu Moskovan valot ja tietysti Kalinka”, Dačić kertoi hiljattain serbialaiselle Večernje novosti -sanomalehdelle Yhdysvaltain ulkomaanradion Radio Free Europen mukaanhttps://www.rferl.org/a/serbian-officials-tuning-up-for-putin-visit-to-belgrade/29713126.html.

Serbia neuvottelee EU-jäsenyydestä, vaikka se muun muassa ostaa aseita Venäjältä eikä ole suostunut liittymään kansainvälisiin Venäjä-pakotteisiin, joita on asetettu Krimin valtaamisen takia.

Serbian sydämellistä suhdetta Venäjään selittävät muun muassa historialliset ja kulttuuriset yhdistäjät kuten slaavilaisuus ja ortodoksinen kirkko. Serbialainen taloustutkija Biljana Stepanovićhttps://www.hs.fi/haku/?query=biljana+stepanovic arvioi AFP:lle, että kyse on ”enemmän tunteellisesta kuin järkiperäisestä” siteestä.

Serbian hallituksen vuonna 2017 teettämässä tutkimuksessa neljäsosa serbialaisista vastaajista uskoi, että Venäjä on Serbian suurin taloudellinen tukija. Yhtä moni arveli suurimmaksi tukijaksi EU:ta. Todellisuudessa EU ja sen jäsenmaat vastaavat 75 prosentista Serbian saamasta tuesta, eikä Venäjä ole yhdeksän suurimman tukijan joukossa.

Länsimaat tekevät Serbiaan myös Venäjää enemmän sijoituksia ja käyvät sen kanssa enemmän kauppaa.

Balkan Insight kertoo, että viime maaliskuussa serbialaisen Politika-sanomalehden kyselyssä Putin oli luotetuin ulkomaalainen poliitikko. Häntä kannatti 58 prosenttia vastaajista.

Kaakkois-Eurooppaan erikoistuneen London School of Economics -yliopiston professorin James Ker-Lindsaynhttps://www.hs.fi/haku/?query=james+ker-lindsayn mielestä serbien Venäjän-mielisyyttä kuitenkin usein liioitellaan.

”Kyselyt ovat säännöllisesti osoittaneet, että vaikka ihmiset pitävät Venäjää Serbian hyvänä ystävänä, ei vähiten Kosovon takia, enemmistö serbeistä ei pidä Venäjää loistavana esimerkkinä heidän kaipaamastaan tulevaisuudesta. Valintatilanteessa suurin osa serbeistä uskoo yhä, että EU tarjoaa Venäjää paremman mallin tulevaisuudelle”, Ker-Lindsay sanoi Radio Free Europelle.

Lähihistoriassa Serbiaa ja Venäjää on yhdistänyt erityisesti kiista Kosovon asemasta, josta Putin ja Vučić varmasti keskustelevat torstaina.

Kosovo irtautui Serbiasta käytännössä vuosina 1998–1999 käydyn sodan myötä ja julistautui itsenäiseksi vuonna 2008. Serbia ei ole tunnustanut Kosovon itsenäisyyttä vaan pitää tätä virallisesti maakuntanaan.

YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen Venäjä tukee asiassa Serbiaa, mikä käytännössä estää Kosovon YK-jäsenyyden, vaikka enemmistö YK:n jäsenmaista on tunnustanut Kosovon itsenäisyyden.

EU vaatii Serbiaa ja Kosovoa setvimään riitaisat välinsä, mikäli ne mielivät unionin jäseniksi, ja viime aikoina myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trumphttps://www.hs.fi/haku/?query=donald+trump on kääntänyt katseensa sovun tuomiseksi naapurusten välillehttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005967997.html.

Viime vuonna Serbian presidentti Vučić ja Kosovon presidentti Hashim Thaçihttps://www.hs.fi/haku/?query=hashim+thaci nostivat yllättäen keskusteluun mahdollisuuden, että Kosovon ja Serbian sopu syntyisi uudesta rajanvedostahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005808451.html. Sittemmin maiden välit ovat kuitenkin jälleen kiristyneet.