Grönlannin manner­jäätikköä katoaa vuodessa 45 000 Kheopsin pyramidin verran – Sulamisesta on nyt paljastunut sivu­vaikutus, joka voi osoittautua vakavaksi

Mannerjäätiköiden sulaminen ilmaston lämpenemisen takia on kiihtynyt viime vuosina ennustettua nopeammin. Sulaminen aiheuttaa merenpinnan nousua ja uhkaa miljoonien rannikoilla asuvien ihmisten elämää.

Nyt tutkijat ovat saaneet todisteita siitä, että sulamisella voi olla muitakin vakavia vaikutuksia ilmastonmuutokseen.

Tutkijat ovat ensi kertaa todistaneet, että Grönlannin mannerjäätikön sulamisvesien mukana vapautuu ilmakehään suuria määriä metaania. Metaani on voimakas kasvihuonekaasu, joka lämmittää ilmastoa jopa yli 20 kertaa tehokkaammin kuin hiilidioksidi.

Nature-tiedelehdessähttps://www.nature.com/articles/s41586-018-0800-0 julkaistun tutkimuksen mukaan mannerjäätiköiden sulamisen merkitystä metaanipäästöjen lähteenä on tähän asti aliarvioitu.

Bristolin yliopiston johtamassa tutkimuksessa kansainvälinen tutkijaryhmä vietti kesällä 2015 kolme kuukautta Grönlannin jäätikön länsireunalla. Tutkijat totesivat, että metaania vapautui sulamisvesien mukana jatkuvasti ja metaania päätyi vedestä ilmakehään.

Tällä yhdellä mittauspisteellä vapautui metaania määrä, joka vastaa sadan lehmän metaanipäästöjä.

Metaani on kolmanneksi merkittävin kasvihuonekaasu hiilidioksidin ja vesihöyryn jälkeen. Ilmastonmuutosmalleissa otetaan huomioon muun muassa soista, kaatopaikoista ja lehmien suolistosta vapautuva metaani, mutta jäätiköiden metaania ei laskelmissa tunneta.

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan ilmakehän metaanin määrä on kolminkertaistunut ihmisen toiminnan seurauksena.

Sitä miten suuri merkitys metaanilla tulevien vuosikymmenten aikana on ilmaston lämpenemiselle, ei vielä tiedetä, toteaa Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Tuomas Laurilahttps://www.hs.fi/haku/?query=tuomas+laurila.

Sitäkään ei tiedetä, miten paljon mannerjäätiköillä on kohtia, joissa sulamisvesien mukana purkautuu metaania ilmakehään.

Nyt julkaistu brittiläisen Bristolin yliopiston tutkimus oli lyhyen ajan sisällä kolmas, jossa todettiin metaanin purkautuminen sulamisen yhteydessä. Marraskuussa julkaistiin kaksi erillistä tutkimusta, joiden mukaan metaania purkautuu sulavista jäätiköistä Islannissa ja Grönlannissa, kertoo Scientific American -lehtihttps://www.scientificamerican.com/article/greenland-has-yet-another-methane-leak/.

Metaanin muodostuminen tarkoittaa, että jäätikön alla jopa kilometrien syvyydessä on tuhansia vuosia sitten syntyneitä orgaanisia sedimenttejä. Metaani on muodostunut maasedimenteissä, ja sulava vesi tarjoaa kaasulle kuljetusväylän jäätikön ulkopuolelle, Laurila sanoo.

Puhutaan nimenomaan mannerjäästä, jonka alla on maata, ei meressä kelluvasta merijäästä.

Metaanin syntymiseen jäätikön alla tarvitaan orgaanista ainetta, kovaa painetta, pieni happipitoisuus ja alhainen lämpötila. Suuren metaanimäärän purkautuminen kerralla voisi aiheuttaa nopeaa lämpenemistä, mutta sellaista ei ole näköpiirissä.

Myös merien pohjasta purkautuu paljon metaania, mutta siitä vain pieni osa päätyy ilmakehään. Merivedessä on paljon eläviä organismeja, jotka käyttävät metaanin hyväkseen.

Jo pitkään on tiedetty, että ikiroudan sulaessa esimerkiksi Siperian laajoilla aroilla ilmakehään purkautuu metaania. Arktisella alueella on meneillään vaarallinen noidankehä: ilmaston lämpeneminen sulattaa ikiroutaa, mikä vapauttaa ilmakehään metaania, ja metaani lämmittää ilmastoa lisää.

Arktisella alueella ilmasto lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin maapallolla keskimäärin.

 

Metaaniräjähdykset ovat jo synnyttäneet Siperiassa kraattereita ja rotkoja.

Metaania purkautuu esimerkiksi ikiroudan sulamisvesistä syntyneiden järvien pohjassa. Metaaniräjähdykset ovat jo synnyttäneet Siperiassa kraattereita ja rotkoja.

HS vieraili 2016 Sinskin kylässähttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002896714.html, jonka keskelle on syntynyt kymmenen metriä syvä rotko ikiroudan sulamisen vuoksi.

Jäätiköiden sulaminen johtuu eniten meriveden lämpenemisestä. Lämmin vesi sulattaa jäätiköitä alhaalta päin tehokkaammin kuin lämmin ilma ylhäältä päin.

Sulamista aiheuttavat myös noki, pöly ja levät, jotka tummentavat jäätikön pintaa ja heikentävät siten auringon­säteiden heijastumista takaisin avaruuteen.

Uutistoimisto Reutersinhttps://fingfx.thomsonreuters.com/gfx/rngs/CLIMATECHANGE-GREENLAND/010080DH0S2/index.html mukaan kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n vielä julkaisematon raportti arvioi, että merenpinta nousee 33–133 senttimetriä vuoteen 2100 mennessä. Vaikka ihmiskunta onnistuisi hillitsemään ilmaston lämpenemistä, sulaminen jatkuisi satoja vuosia.

Grönlannin mannerjäätikössä on niin paljon jäätä, että jos se kaikki sulaisi, maailman merien pinta nousisi jopa yli seitsemän metriä. Jäätikkö on paksuimmillaan yli kolme kilometriä ja laajoilla alueilla kaksi kilometriä paksu.

Nykyisin Grönlannin jään sulaminen nostaa Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan mukaan merenpintaa vuosittain 0,8 millimetriä. Sulamisveden määrä täyttäisi Reutersin mukaan 115 miljoonaa olympiakoon uima-allasta.

Mannerjää sulaa aina kesäisin jonkin verran, ja talvikuukausina satava lumi tiivistyy uudeksi jääksi. Ainakin vuodesta 2002 lähtien jäätikkö on pienentynyt enemmän kuin uutta jäätä on muodostunut.

Grönlannin mannerjäätikön pinta-ala on 1,7 miljoonaa neliökilometriä.

Suurin mannerjäätikkö on Etelämantereen mannerjäätikkö, jonka pinta-ala on noin 14 miljoonaa neliökilometriä. Tutkija Guillaume Lamarche-Gagnonhttps://www.hs.fi/haku/?query=guillaume+lamarche-gagnon toteaa Bristolin yliopiston tiedeuutisessahttp://www.bristol.ac.uk/news/2019/january/greenland-subglacial-methane-.html, että Antarktiksen mannerjään alla oletetaan olevan paljon enemmän metaania kuin Grönlannissa. Hänen mukaansa asiaa pitäisi tutkia lisää.

Myös Laurila uskoo, että metaanin purkautumista tapahtuu myös eteläisellä pallonpuoliskolla. Määriä on mahdoton arvioida, eikä tutkimusta vielä ole.

”Antarktiksessa kaikki mittasuhteet ovat isoja. On jäätiköiden alaisia järviä ja paljon mielenkiintoisia ja huonosti tunnettuja asioita. Varmasti metaaniakin liikkuu”, hän sanoo.

Tuoreen yhdysvaltalaisen tutkimuksenhttps://www.pnas.org/content/early/2019/01/08/1812883116 mukaan ilmaston lämpeneminen sulattaa Antarktiksen jäitä ennätykselliseen tahtiin. Jäätä häviää Antarktiksella myös alueilta, joita on aikaisemmin pidetty vähemmän alttiina ilmastonmuutokselle.

Tähän asti on uskottu, että valtaosa Etelämantereen mannerjäätikön sulamisesta tapahtuu lännessä. Tuoreen tutkimuksen mukaan vaarassa on myös Itä-Antarktis. Sen jääpeite on maailman suurin, ja se sisältää noin puolet maapallon makean veden varastoista.