Ulkomaat    |   HS-analyysi

Kun Isis ja Syyrian kapinalliset on lyöty, kurdien kohtalo jää auki – Jättävätkö suurvallat valtiottoman kansan jälleen oman onnensa nojaan?

Viime vuosien kuohunta on vahvistanut kurdien sananvaltaa Syyriassa, sotkenut kurdihallinnon Irakissa ja pahentanut kurdien ahdinkoa Turkissa.

Taasko ulkovallat heittävät kurdit teuraaksi?

Siltä kuulosti joulun alla Yhdysvaltojen aikomus kutsua sotilaansa nopeasti kotiin Syyriasta. Vuodenvaihteen jälkeen Donald Trumpin hallinto on sentään perunut puheita vetäytymisen hopusta ja vaatinut Turkkia jättämään Syyrian kurdijoukot rauhaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan suuttui käänteestä niin, että ei suostunut ottamaan vastaan Trumpin turvallisuusneuvonantajaa John Boltonia. Viime perjantaina senaattori Lindsey Graham pääsi Erdoğanin pakeille ja korosti, että liian kiireellinen vetäytyminen johtaisi ”kaaokseen” ja ”painajaiseen”. Tapaaminen vaikutti menestykseltä, sillä Erdoğan vei Grahamin yllättäen pianokonserttiin.

Asiaa varmasti auttoi, että Graham on vastustanut kurdien aseistamista ja Ankarassa hän korosti kurdien asian sijaan uhkaa jihadistijärjestö Isisin voimistumisesta. Kuin muistutuksena vaarasta neljä amerikkalaissotilasta ja 15 muuta kuoli keskiviikkona Manbijissa Isisin pommi-iskussa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Syyrian ja Irakin sotatantereet ovat hiljalleen rauhoittuneet, mutta myllerryksellä on ollut suuri vaikutus kurdeihin.

Kurdit ovat kielellisesti ja kulttuurisesti iranilaissukuinen kansa. Siihen kuuluu arviolta 30 miljoonaa ihmistä vuoristoisella vyöhykkeellä, joka myötäilee Syyrian, Irakin, Turkin ja Iranin rajoja. Suurin osa kurdeista on sunnimuslimeja, joskin kyse on uskonnoltaan kirjavasta ja osin hyvin maallistuneesta kansasta.


Kurdivyöhykkeen valtiot ovat kautta historian vastustaneet kurdien itsenäistymisaikeita.

Yksinkertaistaen voi sanoa, että viime vuosien kuohunta on vahvistanut kurdien sananvaltaa Syyriassa, sotkenut kurdien itsehallinnon Irakissa ja pahentanut kurdien ahdinkoa Turkissa. Maasta riippumatta osaselitys löytyy Isisin sotilaallisesta noususta ja tuhosta.


Syyrian kurdit kelpaavat neuvottelupöytään

Amerikkalaisten katoamistemppu olisi ollut kurja kiitos siitä, että kurdijoukot vapauttivat Koillis-Syyrian Isisin hirmuvallasta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Yhdysvallat on kouluttanut ja aseistanut kurdijohtoisia Syyrian demokraattisia joukkoja (SDF). Suurvallan läsnäolo on käytännössä suojellut kurdeja Turkilta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Pääosin paikallistaistelijoista kootun SDF:n riveissä on muiden muassa arabeja, assyrialaisia ja turkmeeneja, mutta sen ydin ovat kansansuojeluyksiköiksi (YPG) nimetyt kurdijoukot. Turkin hallitus kutsuu niitä terroristeiksi, koska ne kytkeytyvät sen veriviholliseen Kurdistanin työväenpuolueeseen (PKK), jonka myös EU ja Yhdysvallat määrittelevät terroristijärjestöksi.

PKK tavoitteli alun perin marxilais-leninististä kurdivaltiota. Sittemmin se on tyytynyt edistämään kurdien itsehallintoa ja valtioista riippumatonta paikallisyhteisöjen päätösvaltaa. Sama aatetausta on YPG:llä ja sen poliittisella siivellä PYD:llä.


PYD on pääpuolue Syyrian kurdien hallinta-alueella, jota he kutsuvat Rojavaksi. Se tarkoittaa länttä, mikä viittaa alueen sijaintiin laajemmalla kurdiseudulla.

PYD on lähellä PKK:ta, joka nykyään pitää Rojava-hanketta lempilapsenaan, mutta PYD on muuttunut itsenäisemmäksi konfliktin aikana, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Toni Alaranta, joka on erikoistunut kurdikysymykseen, Turkkiin ja Lähi-idän suurvaltapolitiikkaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Sodan alkaessa vuonna 2011 kurdit eivät liittyneet kapinaan Syyrian presidentin Bashar al-Assadin syrjäyttämiseksi vaan keskittyivät suojelemaan omia ydinalueitaan. Isisin vetäydyttyä kurdijoukkojen hallitsema alue on laajentunut selvästi kurdiseudun ulkopuolelle.

Se tuskin on pysyvää, mutta Alaranta uskoo, että seurauksena Syyrian kurdit voivat saavuttaa jonkinasteisen itsehallinnon.

”Kurdeilla on tässä ollut historiallinen paikka parantaa omia asemiaan.”

Kurdit ovat neuvotelleet kesästä lähtien Syyrian hallituksen kanssa. Venäjä, jonka ilmatuki käänsi sodan kulun al-Assadin eduksi, on esittänyt Syyriasta liittovaltiota.

”Ennen sotaa Syyria oli keskitetty yhtenäisvaltio kuten Turkki”, Alaranta muistuttaa.

Turkki kammoksuu vahvan kurdialueen syntymistä rajansa taakse. Siksi sen armeija tunkeutui Syyriaan ja paikallisine kapinallisliittolaisineen löi kiilan läpi kurdien hallinta-alueen ja myöhemmin hääti kurdit mottiin jääneestä Afrinin kaupungista.

Joulukuun lopussa YPG pyysi suojelua Turkkia vastaan Trumpin sijaan al-Assadilta, ja Syyrian armeijan sotilaita – sekä Venäjän sotilaspoliiseja – saapui ensi kertaa vuosiin turvaamaan Manbijia. Kaupungin olivat vallanneet ensin kapinalliset, sitten Isis ja viimeksi kurdit.

Alaranta arvioi, että Syyrian hallitus solmii sovun joko kurdien tai Turkin kanssa, ja ensimmäinen vaihtoehto on todennäköisempi. Se voisi johtaa asetelmaan, jossa Syyria käytännössä sallii PKK:n toiminnan Pohjois-Syyriassa. Näin oli 1990-luvulla, ja Alarannan mukaan osin sen perintönä kurdien onnistui järjestäytyä niin nopeasti nykyisen sodan alkuvaiheessa.


Irakin kurdit kärsivät itsenäisyysäänestyksestä

Irakin kurdit menettivät hetkessä kaksi suurta johtajaansa.

Irakin entinen presidentti Jalal Talabani kuoli 83-vuotiaana lokakuussa 2017. Hän oli valtionpäämies vuodet 2005–2014.

Alle kuukausi myöhemmin Irakin Kurdistanin presidentti Masud Barzani joutui eroamaan otettuaan poliittisen harha-askeleen. Hän oli johtanut kurdien itsehallintoaluetta vuodesta 2005. Nykyään hän on 72-vuotias.

Talabanin ja Barzanin suvut ovat Irakin Kurdistanin mahtavimmat. Talabani oli perustamassa Kurdistanin isänmaallista unionia PUK:ta, Barzanin isä puolestaan Kurdistanin demokraattista puoluetta PDK:ta.

PUK on vasemmistolaisempi, PDK konservatiivisempi. PUK:lla on läheisemmät suhteet Iraniin. Puolueilla on merkittävä edustus myös Irakin parlamentissa, ja 1990-luvun puolivälissä ne kävivät sisällissodan toisiaan vastaan.

Jopa itsehallintoalueen omat turvallisuusjoukot ovat jakautuneet PUK:n ja PDK:n yksiköihin. Niiden valvonnassa Kurdistan on ollut pitkään Irakin rauhallisinta seutua.


Aluehallinnon ja keskushallinnon välejä on kiristänyt vallan ja öljytulojen jakaminen. Irakin presidentti on vallitsevan käytännön mukaan kurdi, mutta virka on pääosin seremoniallinen. Hallitusta johtava pääministeri on shiialainen arabi ja parlamentin puhemies sunnalainen arabi.

Alaranta kertoo, että Irakissa kurdien johto on konservatiivisempaa kuin Syyriassa. Uskonnolliset kurdit suhtautuvat penseästi PKK:hon, jonka tausta on radikaalissa vasemmistolaisuudessa.

”Turkkikin on oppinut elämään Irakin Kurdistanin kanssa. Suhteet ovat aika hyvät ja pragmaattiset.”

Siitä huolimatta Irakin Kurdistan toimii turvasatamana PKK:lle, jonka operatiivinen johto ja sissejä majailee Qandilvuorilla Iranin rajan tuntumassa. Turkki on usein tehnyt ilmaiskuja PKK:n leireille Irakissa.

Kurdistanin presidenttinä Barzani piti PKK:ta vastustajanaan, mutta hänkään ei tohtinut savustaa järjestöä ulos Irakista.

Barzani on ollut pitkään omistautunut Kurdistanin itsenäistymispyrkimyksille, mutta kurdeilla oli vuosikymmenet painavampia huolia.

Kurdien kapinat ja diktaattori Saddam Husseinin arabikansallismielisen hallinnon veriset kostokampanjat vuorottelivat läpi Irakin–Iranin sodan ja Persianlahden sodan. Armeija tuhosi tuhansia kurdikyliä ja tappoi kymmeniätuhansia kurdeja. Se käytti myös kemiallisia aseita. Tunnetuin tapaus on tuhansien kuolema kaasuhyökkäyksessä Halabjan kurdikylään vuonna 1988.

Kurdistan sai käytännössä itsehallinnon länsivaltojen asettaessa Pohjois-Irakiin lentokieltoalueen ja Saddamin vetäessä armeijansa sieltä vuonna 1991. Kurdit auttoivat Yhdysvaltoja syrjäyttämään Saddamin vuonna 2003, ja Irakin uusi perustuslaki vahvisti osittaisen itsehallinnon.


Amerikkalaisten vetäytyminen vuonna 2011 toi uuden huolen. Miehitysvallan vastarintaliikkeenä syntynyt Irakin al-Qaida täytti valtatyhjiön sodan repimässä naapurimaassa Syyriassa, voimistui ja raaistui, sai nimen Isis ja valtasi suuren osan Pohjois-Irakista kesällä 2014.

Isis menetti viimeiset hallinta-alueensa Irakissa syksyllä 2017, ja Kurdistanin presidentti Barzani näki hetkensä koittaneen. Hän järjesti kansanäänestyksen, jossa Kurdistanin itsenäistyminen sai lähes 93 prosentin tuen. Hän tuskin ajatteli sen johtavan todella itsenäisyyteen vaan lähinnä parantavan omia asemiaan valtapelissä keskushallintoa vastaan.

Äänestys ei saanut ymmärrystä edes ulkovalloilta. Rangaistuksena Irak määräsi turvallisuusjoukkonsa – merkittävänä osana Iranin kouluttamat shiialaiset aseryhmät – miehittämään Kirkukin. Kurdijoukot vetäytyivät lähes taisteluitta kaupungista, jota kurdit pitävät historiallisesti omanaan mutta joka sijaitsee itsehallintoalueen ulkopuolella.

Barzanin klaani syytti tapahtuneesta Talabanin klaanin lehmänkauppoja Iranin kanssa, mutta Barzani joutui nielemään virheensä ja luopui vallasta.

”Hän teki asiasta uransa kliimaksin. Hän yritti päästä panoksia korottamalla neuvottelupöytään, mutta se vain tulehdutti kurdien ja keskushallinnon välit”, Alaranta sanoo.

Seurauksena Irakin Kurdistan on ollut yli vuoden ilman presidenttiä.

”Päällä on yhä pattitilanne polemiikin jäljiltä. On iso kysymys, kellä riittäisi arvovaltaa seuraajaksi.”


Turkin ja kurdien rauha karkasi näköpiiristä

Syyrian sota vaikutti ratkaisevasti siihen, miten Turkin ja Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n rauhanprosessi päätyi umpikujaan, arvioi Alaranta.

”Syyrian ja Turkin kurdikysymykset ovat hitsautuneet toisiinsa nimenomaan rajat ylittävän PKK-kompleksin takia.”

Turkin hallitus on sotinut PKK:n kapinallisia vastaan Kaakkois-Turkissa 1980-luvun alkupuolelta asti. Alueen siviiliväestö on kärsinyt konfliktista valtavasti.

Turkki vangitsi PKK:n perustajan Abdullah Öcalanin İmralın vankilasaarelle vuonna 1999. Sieltä käsin hän julisti kapinallisten puolesta tulitauon vuonna 2013.


Lupaavat rauhanneuvottelut kuitenkin purkautuivat, kun Turkki ei päästänyt kurditaistelijoita rajan yli Syyriaan puolustamaan Kobanin rajakaupunkia Isisiltä vuonna 2014. PKK:n kannattajat ja Turkin turvallisuusjoukot ajautuivat koston kierteeseen, ja Kaakkois-Turkki vajosi jälleen väkivaltaan.

”Valinnan paikassa Turkki vaikutti suosivan kurdien sijaan jopa salafijihadistijärjestöjä”, Alaranta sanoo.

”Se on aiheuttanut paljon pahaa verta myös niiden parissa, jotka eivät pidä PKK:sta.”

Kurdikysymyksen uusi tulehtuminen osui yksiin hallituskriisin kanssa, sillä Erdoğanin islamilaisia arvoja korostava kansalliskonservatiivinen puolue AKP menetti enemmistönsä parlamenttipaikoista kesän 2015 vaaleissa. Vaalien suuri voittaja oli kurdimielinen vasemmistopuolue HDP, mutta seuranneen syksyn uusintavaaleissa – kiristyneen vastakkainasettelun avittamana – AKP valtasi enemmistön takaisin itselleen HDP:n ja kurdien kustannuksella.

Se tasoitti tietä huhtikuun 2017 kansanäänestykselle ja kesäkuun 2018 ennenaikaisille vaaleille, joiden myötä Erdoğan sai keskitettyä vallan entistä tiukemmin omiin käsiinsä.

Fakta

Maailmansota oli synnyttää kurdivaltion


 Kurdien oli määrä saada itsehallinto Britannian ja Ranskan valvonnassa sekä lupaus myöhemmästä itsenäisyyskansanäänestyksestä, kun ensimmäisen maailmansodan voittajavaltiot paloittelivat Osmanien valtakunnan jäänteet Sèvresin rauhansopimuksessa vuonna 1920.

 Sopimus rajasi Kurdistanin nykyisen Turkin alueen kaakkoiskulmaan ja varasi Britannian Irakin kurdialueiden asukkaille mahdollisuuden liittyä siihen myöhemmin.

 Moni kurdi vastusti suunnitelmaa, koska se kattoi vain osan kurdiseudusta ja olisi tiennyt siirtymistä muslimivallasta kristittyjen ulkovaltojen alaisuuteen.

 Suunnitelma peruuntui, kun kenraali Mustafa Kemal Atatürk löi ulkovallat ja perusti Turkin tasavallan, jonka rajat määritti Lausannen rauhansopimus vuonna 1923.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Yhdysvaltain tiedotus­välineet tarkastivat Trumpin hätätila­puheen faktat ja löysivät seitsemän valhetta

    2. 2

      Hitler-roolistaan kuuluisa näyttelijä Bruno Ganz on kuollut

    3. 3

      Suurlähettiläs kommentoi irakilais­kenraalin miljoona­tarjousta pakko­palautuksista: ”Hän yritti huijata Suomen hallitusta”

    4. 4

      Tutkijat palasivat maailman suurimmasta meren­alaisesta montusta ja kertoivat ennen­näkemättömistä tippu­kivistä ja ”hullusta” rikkivety­kerroksesta

    5. 5

      Käsittämätön pörssitiedote saattoi rikkoa lakia

      Tilaajille
    6. 6

      Yksi Helsingin hienoimmista ravintolasaleista oli vaarassa – Klassikkoa ei tärveltykään, ja kohta sinne pääsee taas syömään

    7. 7

      Kimi Räikkösen lähtö vapautti Ferrarin käyttämään kritisoitua taktiikkaa – tallipäällikkö vahvisti päätöksen

    8. 8

      Siperiassa satoi mustaa lunta, syyttäjä aloitti rikostutkinnan

    9. 9

      S-ryhmä julkaisi tomaattisäilykkeidensä tuottajista karun raportin, josta muut voisivat ottaa mallia

    10. 10

      Kahdeksan vuotta sitten Jussi Andelin kirjoitti hakukoneeseen sanan ”ero” – Siitä alkoi tapahtumaketju, joka paljasti kokonaisen jätettyjen miesten maailman

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Punnerrustesti ennustaa sydänterveyttä – yksinkertaisen testin voi tehdä missä ja koska vain

    2. 2

      S-ryhmä julkaisi tomaattisäilykkeidensä tuottajista karun raportin, josta muut voisivat ottaa mallia

    3. 3

      Yksi Helsingin hienoimmista ravintolasaleista oli vaarassa – Klassikkoa ei tärveltykään, ja kohta sinne pääsee taas syömään

    4. 4

      Uusia superkameroita nousee teiden varsille jo ensi kuussa – Tuleeko ylinopeuksista rahantekokone valtiolle?

    5. 5

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    6. 6

      Oli huippulukio, oli harrastukset, oli liikaa intoa ja liian vähän aikaa – Ja niin Elena Shemyakin mieli hajosi

      Tilaajille
    7. 7

      3 000 opiskelijan kampus vajoaa Espoossa ja suljetaan pika­vauhtia

    8. 8

      Käsittämätön pörssitiedote saattoi rikkoa lakia

      Tilaajille
    9. 9

      Tutkijat palasivat maailman suurimmasta meren­alaisesta montusta ja kertoivat ennen­näkemättömistä tippu­kivistä ja ”hullusta” rikkivety­kerroksesta

    10. 10

      Mitä Trumpin julistus käytännössä tarkoittaa? Seuraavaksi muurista kiistellään luultavasti oikeudessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Karski moottoripyörämies lähestyi minua parkkipaikalla eikä jättänyt perääntymiselle tilaa – hetken päästä seisoimme vaiti ja näin, millainen voima piilee eläimessä

    2. 2

      Sofia Pahtela aloitti työt bussikuskina maanantaina ja nousi heti ilmiöksi – Selitys on yksinkertainen

    3. 3

      Olli Lindholmista kirjan tehnyt Arno Kotro kertoo Lindholmin olleen perillä terveysongelmistaan vuonna 2017: ”Hän tiesi elävänsä veitsenterällä”

    4. 4

      Microsoft: Älkää käyttäkö Explorer-selainta

    5. 5

      Ihmisellä voi olla kehossaan litroja ylimääräistä vettä – Näillä kuudella vinkillä vähennät turvotusta

      Tilaajille
    6. 6

      Kolmen metrin pudotuksesta jäi muistoksi rollaattori, jonka vauhti vain kiihtyy – Kirsti Paakkanen täyttää 90 vuotta ja muuttaa 300-neliöiseen makuuhuoneeseen

      Tilaajille
    7. 7

      Lojumme itsemme kuoliaaksi – Alkukantaisen Tsimané-heimon esimerkki osoittaa, miksi ”meidän on liikuttava selviytyäksemme hengissä”

      Tilaajille
    8. 8

      Miksi Pohjois-Suomessa on paljon enemmän rivoja paikannimiä kuin etelässä? Vittulampien ja Paskaperien taustalla on monia hyviä syitä

    9. 9

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    10. 10

      Yö-yhtyeen solisti Olli Lindholm, 54, on kuollut – Yhtye vahvisti syyksi sairauskohtauksen

    11. Näytä lisää