Ulkomaat

Saksan Merkel ja Ranskan Macron yrittävät kaikin tavoin saada EU:n näyttämään yhtenäiseltä, mutta pari­valjakon ystävyys on ollut koetuksella

Tiistaina liittokansleri Angela Merkel ja presidentti Emmanuel Macron allekirjoittavat Aachenissa maiden uuden yhteistyösopimuksen.

Berliini / Bryssel

Eurooppa on perinteisesti nojannut vahvaan Saksan ja Ranskan yhteistyöhön. Nyt EU:n suurmaita vetävät kotimaissaan heikentyneet johtajat, joiden on yhdessäkään hankala saada sovittua koko Euroopan kannalta keskeisistä kysymyksistä, kuten Euroopan yhteisistä asevoimista, turvapaikkapolitiikasta ja euron uudistamisesta.

Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron yrittävät taas vakuuttaa yhteistyön pitävän. Uusin ele on Saksan Aachenissa tiistaina allekirjoitettava yhteistyösopimus, jolla Eurooppaan haetaan samaa henkeä kuin vuonna 1963 allekirjoitetulla Elysée-sopimuksella.



HS:n kirjeenvaihtajat vastaavat viiteen kysymykseen Macronista ja Merkelistä sekä Saksan ja Ranskan yhteistyön pitävyydestä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Missä kunnossa Saksan ja Ranskan välit ovat?

Saksa: Saksan ja Ranskan toisen maailmansodan jälkeen hyvin tiiviiksi nivoutunut yhteistyö on Saksan ulko- ja turvallisuuspolitiikan ydintä. Aachenin sopimus vahvistaa jo olemassa olevaa sidettä, mutta on Euroopan yhtenäisyyttä korostavana eleenä merkittävä ilmaus eurooppalaisuuden puolesta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Eurokriisin hoito syvensi Saksan ja Ranskan välit. Merkel ja Ranskan silloinen presidentti Nicolas Sarkozy tekivät Kreikan velkakriisistä ja vakausvälineistä merkittävimmät päätökset. Nyt Merkel ja Macron yrittävät vahvistaa euroaluetta. Se on kuitenkin vaikeaa, eikä Macron ole saanut Merkeliä juuri lieventämään Saksan talouskurilinjaa.

Toinen keskeinen kysymys on nyt puolustusyhteistyön syventäminen. Se sai vauhtia Donald Trumpin valinnasta Yhdysvaltain johtoon ja eritoten brexitistä, sillä EU:sta on lähdössä sotilasmahti.



Merkel tukee nyt jopa Macronin visiota EU:n yhteisestä armeijasta. Aachenin sopimus alleviivaa tahtoa tehdä puolustuspolitiikassa entistä tiiviimpää yhteistyötä.

Ranska: Ranskan presidentti Emmanuel Macron ei ole saanut liittokansleri Merkelistä sellaista vastinparia Euroopan kehittämiseen kuin kenties kuvitteli. Macron vetosi Saksaan suoraan suurpuheessaan vuoden 2017 syksyllä Sorbonnessa, jotta parivaljakko löytäisi toisensa Euroopan uudistajina.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Vastaus Berliinistä on vaisu ja varautunut, vaikka Macron piti Saksaa ärsyttävän visionsa euroalueen tiivistämisestä pienessä roolissa. Hieman paremman vastaanoton Macron sai marraskuussa, jolloin hän oli puhumassa Saksan parlamentissa ensimmäisen maailmansodan päättymisen 100-vuotisjuhlallisuuksissa. Macron korosti ranskalais-saksalaisen yhteistyön tärkeyttä Euroopan vakauden takaajana.

”Maailmaa ei saa päästää luisumaan kaaokseen vaan auttaa sitä rauhan tiellä.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Macron ja Merkel ovat molemmat ilmaisseet huolensa Euroopan jakautumisesta ja Euroopan unionin riitaisasta tulevaisuudesta. Macron kuitenkin toivoo, että askeleet olisivat näyttävämpiä ja suurempia. ”Meidän täytyy ylittää tabumme ja rikkoa kaavamme”, hän kehotti saksalaisia.

Kuka johtaa Eurooppaa?

Saksa: Merkel on yhä Euroopan johtaja, vaikka hän viime syksynä ilmoitti päättävänsä kanslerinuransa tähän vaalikauteen. Merkel luopui joulukuussa puolueensa CDU:n puheenjohtajuudesta. Tästä huolimatta Merkelin vaikutusvaltaa Euroopassa ei ole syytä väheksyä.

Kun Merkelillä oli kiire oman hallituksensa koossa pitämisessä, Macron yritti ottaa areenan haltuun. Myös aloite Aachenin sopimukseen on Pariisista, mutta Merkelillä ei ole mitään syytä sitä vastustaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ranska: Kun Macron valittiin kesällä 2017 Ranskan presidentiksi, hän oli eurooppalaisittain harvinaisuus: EU:sta kampanjateemansa tehnyt vaalivoittaja. Macronin kampanja syleili Eurooppaa, ja vaalikiertueilla liehuivat niin Ranskan kuin EU:nkin liput. Brysselissä uusi ja nuori johtaja otettiin innostuneena vastaan.

Vaikka Macronia arvostetaan EU-piireissä edelleen, hänen kotimaan ongelmansa ovat alkaneet heijastua sädekehään. 70 prosenttia ranskalaisista on tyytymättömiä Macronin uudistuspolitiikkaan. Näkyvin merkki ovat keltaliivit, joiden mielenosoitukset ovat rapauttaneet luottamusta Macronin päätöksentekokykyyn. Eurovaaleissa Macronin La République en Marche -puolueen ennustetaan häviävän oikeistopopulisteille.

Mikä on Euroopan pahin uhka?

Saksa: EU:n yhtenäisyyden rakoilu ja Itä-Euroopan maiden lipsuminen oikeusvaltioperiaatteista ovat turvallisuus- ja talousriski. Samaan aikaan Kiina nousee ja Yhdysvallat ja Venäjä irtaantuvat kansainvälisestä monenkeskisestä yhteistyöstä.

Saksa haluaa vahvistaa Eurooppaa turvallisuuspoliittisena toimijana, mutta se on vaikeaa. Siksi sillä on kiire vastata EU-kriittisiin ääniin. Esimerkiksi pakolaiskriisin jälkihoito on pahasti kesken.

Maahanmuuttopolitiikka kiristää EU-maiden välejä. Italian, Unkarin ja Puolan johto haastavat Saksan ja Ranskan EU-linjan. Myös Saksassa nationalistien kannatus kasvaa. Merkel on sitten vuoden 2015 kiristänyt huomattavasti Saksan turvapaikkapolitiikkaa. Saksaa ja Ranskaa yhdistää maahanmuuttopolitiikassa tahto pitää Schengen-sopimus pystyssä.

Ranska: Macron on useissa puheenvuoroissa korostanut, kuinka näkee yhtäläisyyksiä nyky-Euroopan ja maailmansotien välisen Euroopan välillä. Hän on kehottanut eurooppalaisia suureen tarkkaavaisuuteen nationalismin, pelon ja taloudellisen epävarmuuden ilmapiirissä. Macron on Ranskassa kutsunut kaikki kansalaiset suureen keskusteluun ja aikoo lähettää jokaiselle keskustelua pohjustavan kirjeen.

”Ranskassa, Euroopassa ja maailmassa mielet ovat vallanneet suuri epävarmuus ja suuri huoli. Näihin täytyy vastata selkeillä ideoilla”, Macron kirjoittaa.

Macron on myös useaan otteeseen puhunut Euroopan riippumattomuudesta. Tähän liittyy myös Macronin idea eurooppalaisesta puolustusyhteistyön tiivistämisestä ja eurooppalaisesta armeijasta. Euroopan puolustus ei saa olla kiinni Yhdysvaltojen hyväntahtoisuudesta.

Mitä Euroopan talouspolitiikalle pitäisi tehdä?

Saksa: Saksan näkökulmasta suurimpia Euroopan talouden riskejä juuri nyt ovat kova brexit ja Italian velkaantuneisuus.

Saksa ja Ranska ja laajemmin Etelä- ja Pohjois-Eurooppa käyvät ideologista kamppailua siitä, miten euroalue uudistetaan.

Erimielisyydet koskevat uusia instrumentteja, euromaiden yhteisvastuuta ja yhteistä budjettia. Tavoite on yhteinen, lisätä euroalueen vakautta, mutta kompromisseja ei ole vielä löytynyt.

Oma lisänsä on se, että Saksan talouskasvu hiipuu. Saksan talouden jähmeyden syynä ovat autoteollisuuden vaikeudet täyttää EU:n uudet päästövaatimukset, kauppasodan uhka ja maailmantalouden hidastuminen.

Ranska: Euroalueen talous- ja rahaliiton kehittäminen on ollut yksi Macronin vaalilupauksista. Macron haluaisi euroalueelle yhteisen budjetin ja yhteisen valtiovarainministerin. Budjettia oli tarkoitus rahoittaa esimerkiksi yhteisillä yritys- ja ympäristöveroilla.

Saksa ja Suomi ovat olleet euroalueen talouspolitiikan suurista kehityslinjoista Ranskan kanssa eri mieltä. Saksa ja Ranska päätyivät ajamaan pienoisbudjettia, jolla voisi tasata talouksien rakenteellisia eroja.

Macron on yrittänyt uudistaa Ranskaa niin, että sen budjetin alijäämä mahtuisi EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen määrittämiin rajoihin. Loppuvuodesta tehdyt myönnytykset keltaliivien mielenosoitusten jälkeen lisäävät todennäköisesti Ranskan julkisen talouden menoja niin, ettei rajaa saavuteta. Tämä nakertaa Macronin uskottavuutta EU-keskusteluissa.

Millainen on Euroopan tulevaisuus?

Saksa: Saksan suurin huoli liittyy EU:n kykyyn huolehtia turvallisuudestaan ja kilpailukyvystään. Merkel ei aja EU:ssa suuria rakenteellisia muutoksia eikä uusia perussopimuksia. Sille ei olisi tukea, sillä ajan henki korostaa kansallisvaltioiden roolia. Saksaa kiinnostaa se, että Eurooppa ottaa vastuun omasta turvallisuudestaan ja toimii aktiivisesti naapurustonsa vakauttamiseksi. Tavoitteena on, ettei pakolaiskriisi toistu eikä äärioikeisto vahvistu.

Ranska: Macron haluaa, että Eurooppa löytää vahvemmin juurensa eli rauhan ajatuksen, joka on ollut EU:n ytimessä lähes 70 vuoden ajan. Kyky dialogiin ja kyky tavoitella yhteistä päämäärää ovat Macronin mukaan eurooppalaisuuden ytimessä.

”Euroopan kyky on sen monimuotoisuudessa ja sen kyvyssä rakentaa yhteisiä päämääriä ja niihin tarvittavia kompromisseja”, Macron tiivisti tulevaisuuskuvansa viime kesän Suomen-vierailullaan.

Tästä on kyse

Saksan ja Ranskan uusi Aachenin sopimus


 Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron allekirjoittavat tiistaina 22.1. Saksan Aachenissa uuden maiden välisen yhteistyösopimuksen.

 Aachenin sopimus ei korvaa vaan täydentää 22.1.1963 allekirjoitettua Élysée-sopimusta. Ranskan presidentti Charles de Gaulle ja Saksan liittokansleri Konrad Adenauer sopivat Élysée-sopimuksella maailmansotien syvästi repimien välien järjestelmällisestä tiivistämisestä ja yhteistyöstä ulko-, puolustus-, koulutus- ja nuorisopolitiikassa.

 Aachenin sopimuksella Saksa ja Ranska vahvistavat yhteistyötään ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä YK:ssa ja tulevaisuuteen liittyvissä kysymyksissä, kuten ilmastopolitiikassa.

 Sopimuksella halutaan myös helpottaa raja-alueiden asukkaiden ja toisessa maassa työskentelevien tai opiskelevien arkea muun muassa sosiaaliturvaan ja koulutukseen sekä päivähoitoon liittyvissä kysymyksissä.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Oman työhakemuksen perään kannattaa soittaa vain yhdestä syystä – kolme rekrytoinnin ammattilaista kertoo, miten onnistut työnhaussa

    2. 2

      Kalasataman Majakka-tornitalon työmaalla on tapahtunut vesivahinko – Rakennusyhtiö SRV kuvailee vahinkoa merkittäväksi

    3. 3

      Pako Britanniasta kiihtyy EU-eron alla

      Tilaajille
    4. 4

      Lapset alkoivat ommella kestokasseja korvatakseen muovipussit ja se sai sosiaalisen median tolaltaan – ”Täytyypi alkaa käydä kaupassa naapurikunnissa”

    5. 5

      Taiturimainen Wilson ratkaisi huiman voiton Susijengille, MM-karsinta pysyi elossa

    6. 6

      The Monkees -yhtyeestä tunnettu Peter Tork on kuollut

    7. 7

      Seeprakuviolla suojautuminen toimii myös ihmisillä – tutkijat testasivat teoriaa raidallisilla mallinukeilla

    8. 8

      Paula Risikko toruu perustuslakivaliokunnan kuulemien oikeustieteilijöiden nimittelyä: ”He tekevät vain työtään”

    9. 9

      Meneillään on alusvaatteiden taistelu, jossa vartalo­positiivisuudella ratsastava tulokas tekee silppua Victoria’s Secretistä

    10. 10

      Kiltteydellään hurmannut kumppani alkoikin vähitellen kontrolloida kaikkea – sadat lukijat kertoivat, millaista on, kun puolison mieli järkkyy

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seeprakuvion jättihyöty varmistui videolta, kun tutkijat pukivat seeproja ja hevosia valeasuihin

    2. 2

      Oman työhakemuksen perään kannattaa soittaa vain yhdestä syystä – kolme rekrytoinnin ammattilaista kertoo, miten onnistut työnhaussa

    3. 3

      Hätätilasketsistä katkeroitunut Donald Trump uhkaili Twitterissä ”seuraamuksilla”, ja nyt presidenttiä imitoinut näyttelijä Alec Baldwin pelkää perheensä turvallisuuden puolesta

    4. 4

      Perussuomalaisten kannatus nousee, ja kampanja tiivistyy Ouluun: ”Ihan tavalliset keski-ikäiset ihmiset ovat nyt vihaisia”

    5. 5

      Kiltteydellään hurmannut kumppani alkoikin vähitellen kontrolloida kaikkea – sadat lukijat kertoivat, millaista on, kun puolison mieli järkkyy

      Tilaajille
    6. 6

      Lapset alkoivat ommella kestokasseja korvatakseen muovipussit ja se sai sosiaalisen median tolaltaan – ”Täytyypi alkaa käydä kaupassa naapurikunnissa”

    7. 7

      Miksi puoliso pettää? Psykoterapeutti Annikki Kaikkonen tutki uskottomuutta ja löysi kaksi toistuvaa tarinaa

      Tilaajille
    8. 8

      Yli 2 300 suomalaista vastasi HS:n peltipoliisi­kyselyyn: Jaetuin tunnetila on raivo, ja jostain syystä se kohdistuu yhteen mieheen

    9. 9

      Shiar oli 15-vuotiaana jo päätynyt lastensuojelun asiakkaaksi – Sitten jostakin ilmestyi pankkimies Tuomas Plattonen

    10. 10

      Samsung esitteli odotetun taittuvan älypuhelimensa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miksi puoliso pettää? Psykoterapeutti Annikki Kaikkonen tutki uskottomuutta ja löysi kaksi toistuvaa tarinaa

      Tilaajille
    2. 2

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    3. 3

      Japanissa harvinaiset airokalat ovat nousseet pintaan – Myös tutkijat uskovat historiallisen suuren maanjäristyksen olevan vain ajan kysymys

    4. 4

      Hyvänä nukkujana pidetty voi kärsiä vakavasta sairaudesta – nämä merkit kielivät, että uni ei ole normaalia

      Tilaajille
    5. 5

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    6. 6

      Suvi Pitkänen sai huuliinsa pistoshoidosta kudosvaurion, eivätkä ne palaa koskaan ennalleen – ”Epäonnistuneiden hoitojen tuloksia näkee kadulla aivan liian usein”, sanoo plastiikkakirurgi

      Tilaajille
    7. 7

      Oli huippulukio, oli harrastukset, oli liikaa intoa ja liian vähän aikaa – Ja niin Elena Shemyakin mieli hajosi

      Tilaajille
    8. 8

      Punnerrustesti ennustaa sydänterveyttä – yksinkertaisen testin voi tehdä missä ja koska vain

    9. 9

      Saturday Night Live pilkkasi hätätilajulistusta, ja Donald Trump sai tarpeekseen: ”Miten kanavat selviävät tästä ilman seuraamuksia?”

    10. 10

      Elina Mäkinen, 25, on poikkeusyksilö, joka pysyy hengissä jäisessä vedessä lähes puoli tuntia – ”Antureiden mukaan minun pitäisi olla kuollut”

    11. Näytä lisää