Ulkomaat
Etelämantereen jäätiköstä löytyi 40 neliökilometrin kokoinen vedenalainen luola – nopeuttaa jäätikön sulamista
Tutkijat ovat löytäneet Etelämantereen länsirannikolla sijaitsevan Thwaitesin jäätikön alta valtavan vedenalaisen luolan, joka todennäköisesti nopeuttaa jäätikön sulamista.
Pitkänomainen luola on noin kymmenen kilometriä pitkä ja neljä kilometriä leveä. Voi ajatella, että jos sen asettaisi Helsingin kartalle, se peittäisi kantakaupungin ja jatkuisi Kehä I:lle asti. Korkeutta luolalla on noin 350 metriä, ja sinne uskotaan mahtuneen noin 14 miljardia tonnia jäätä. Suurin osa jäästä on sulanut kolmessa vuodessa, sanovat tutkijat.
Tutkimuksenhttp://advances.sciencemag.org/content/advances/5/1/eaau3433.full.pdf julkaisi tällä viikolla Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallintovirasto Nasan Jet Propulsion Laboratory.
Tammikuussa uutisoitiin tutkimuksestahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005965815.html, joka osoitti Antarktiksen jään sulavan ennätykselliseen tahtiin.
Thwaitesin jäätikkö on paikkoja, joissa napajää sulaa erityisen nopeasti. Siitä johtuu jo nyt noin neljä prosenttia merenpinnan noususta, kirjoittaa Nasa tiedotteessaan. Jos Thwaitesin jäätikkö sulaisi kokonaan, se nostaisi merenpintaa yli 60 senttimetriä, millä olisi jo vaikutuksia moniin rannikkokaupunkeihin.
Vedenalaisten luolien koko ja muoto vaikuttavat merkittävästi jäätiköiden sulamiseen, sanoi Nasan tutkimusryhmän johtaja Pietro Milillohttps://www.hs.fi/haku/?query=pietro+milillo New York Timesillehttps://www.nytimes.com/2019/02/01/climate/thwaites-glacier-antarctica-cavity.html?action=click&module=Discovery&pgtype=Homepage.
Luola syntyy, kun suhteessa lämpimämpi merivesi sulattaa jääkielekettä. Jää todennäköisesti sulaa nopeammin, kun se altistuu lämpimille virtauksille.
”Meri syö pois jäätä”, luonnehti tutkimusryhmään kuulunut Eric Rignothttps://www.hs.fi/haku/?query=eric+rignot. ”Kyse on ilmastonmuutoksen vaikutuksesta jäätikköön.”
Ensimmäisenä tutkimuksesta Suomessa kertoi Ylehttps://yle.fi/uutiset/3-10628230.
The New York Times haastatteli myös Penn State -yliopiston geotieteiden professoria Sridhar Anandakrishnaniahttps://www.hs.fi/haku/?query=sridhar+anandakrishnania, joka ei kuulu Nasan tutkimusryhmään.
Hän sanoi tutkijoiden tuntevan huonosti, mitä jään alla on. Vedenalaisten luolien tutkiminen on tärkeää, jotta osataan laskea paremmin sitä, kuinka nopeasti jäätiköt sulavat nyt ja tulevaisuudessa.
Anandakrishnan palasi juuri Antarktikselta. Osan ajasta hän vietti Thwaitesin jäätiköllä.
”Se on litteä, valkoinen eikä siellä ole ketään”, hän sanoi jäätiköstä.
Aiemmin julkaistujen tutkimusten mukaan jo 1,8 metrin merenpinnan nousu vuoteen 2100 mennessä jättäisi vedenpinnan alle lukuisia rannikkokaupunkeja, joissa asuu miljoonia ihmisiä. Jos kaikki Antarktiksen jää sulaa, merenpinta nousee 57 metriä.
Merivesien lämpeneminen kiihdyttää jään sulamista tulevaisuudessa, ja asiantuntijoiden mukaan merenpinnan nousu jatkuu vuosisatoja huolimatta siitä, mitä ihmiskunta tekee ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Pitkänomainen luola on noin kymmenen kilometriä pitkä ja neljä kilometriä leveä. Voi ajatella, että jos sen asettaisi Helsingin kartalle, se peittäisi kantakaupungin ja jatkuisi Kehä I:lle asti. Korkeutta luolalla on noin 350 metriä, ja sinne uskotaan mahtuneen noin 14 miljardia tonnia jäätä. Suurin osa jäästä on sulanut kolmessa vuodessa, sanovat tutkijat.
Tutkimuksenhttp://advances.sciencemag.org/content/advances/5/1/eaau3433.full.pdf julkaisi tällä viikolla Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallintovirasto Nasan Jet Propulsion Laboratory.
Tammikuussa uutisoitiin tutkimuksestahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005965815.html, joka osoitti Antarktiksen jään sulavan ennätykselliseen tahtiin.
Thwaitesin jäätikkö on paikkoja, joissa napajää sulaa erityisen nopeasti. Siitä johtuu jo nyt noin neljä prosenttia merenpinnan noususta, kirjoittaa Nasa tiedotteessaan. Jos Thwaitesin jäätikkö sulaisi kokonaan, se nostaisi merenpintaa yli 60 senttimetriä, millä olisi jo vaikutuksia moniin rannikkokaupunkeihin.
Vedenalaisten luolien koko ja muoto vaikuttavat merkittävästi jäätiköiden sulamiseen, sanoi Nasan tutkimusryhmän johtaja Pietro Milillohttps://www.hs.fi/haku/?query=pietro+milillo New York Timesillehttps://www.nytimes.com/2019/02/01/climate/thwaites-glacier-antarctica-cavity.html?action=click&module=Discovery&pgtype=Homepage.
Luola syntyy, kun suhteessa lämpimämpi merivesi sulattaa jääkielekettä. Jää todennäköisesti sulaa nopeammin, kun se altistuu lämpimille virtauksille.
”Meri syö pois jäätä”, luonnehti tutkimusryhmään kuulunut Eric Rignothttps://www.hs.fi/haku/?query=eric+rignot. ”Kyse on ilmastonmuutoksen vaikutuksesta jäätikköön.”
Ensimmäisenä tutkimuksesta Suomessa kertoi Ylehttps://yle.fi/uutiset/3-10628230.
The New York Times haastatteli myös Penn State -yliopiston geotieteiden professoria Sridhar Anandakrishnaniahttps://www.hs.fi/haku/?query=sridhar+anandakrishnania, joka ei kuulu Nasan tutkimusryhmään.
Hän sanoi tutkijoiden tuntevan huonosti, mitä jään alla on. Vedenalaisten luolien tutkiminen on tärkeää, jotta osataan laskea paremmin sitä, kuinka nopeasti jäätiköt sulavat nyt ja tulevaisuudessa.
Anandakrishnan palasi juuri Antarktikselta. Osan ajasta hän vietti Thwaitesin jäätiköllä.
”Se on litteä, valkoinen eikä siellä ole ketään”, hän sanoi jäätiköstä.
Aiemmin julkaistujen tutkimusten mukaan jo 1,8 metrin merenpinnan nousu vuoteen 2100 mennessä jättäisi vedenpinnan alle lukuisia rannikkokaupunkeja, joissa asuu miljoonia ihmisiä. Jos kaikki Antarktiksen jää sulaa, merenpinta nousee 57 metriä.
Merivesien lämpeneminen kiihdyttää jään sulamista tulevaisuudessa, ja asiantuntijoiden mukaan merenpinnan nousu jatkuu vuosisatoja huolimatta siitä, mitä ihmiskunta tekee ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Ilmastonmuutos Seuraa
- Etelämanner Seuraa
- Tiede Seuraa
- Tutkimukset Seuraa
- Ulkomaat Seuraa
- Aino Frilander Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24