Ulkomaat    |   HS Valko-Venäjällä

Venäjä kiristää otettaan Minskistä – Öljykiista herätti kysymyksen, onko Valko-Venäjä seuraava Krim

Minskiin on kasvanut ikäpolvi, joka pitää itseään luontevasti eurooppalaisena. Venäjä seuraa kehitystä epäluuloisena.

Minsk

Paikallisten pienpanimoiden olutta myyvässä Pena-pubissa melkein jokainen pöytä on täynnä, vaikka on arki-ilta.

Puheensorina täyttää vanhan teollisuushallin pääkaupunki Minskin keskustassa. Tänne on tultu viihtymään.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Hauskanpitoa on kuitenkin häirittävä kysymällä, mitä täällä ajatellaan spekulaatiosta, että Venäjä haluaisi liittää Valko-Venäjän itseensä.

”Jotkut ovat kertoneet olevansa asiasta peloissaan, enkä voi sanoa kenenkään toivovan sitä”, toteaa opiskelija Gleb Lepeika.

”Asiasta kyllä puhutaan aina silloin tällöin, tosin enemmänkin vitsaillen.”



Puheet Valko-Venäjästä ”seuraavana Kriminä” alkoivat yleistyä viime kesänä, mutta vauhtia ne saivat joulukuussa. Silloin Venäjän ja Valko-Venäjän kiista öljyn hinnasta kärjistyi julkiseksi konfliktiksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Öljyllä on maiden suhteissa keskeinen rooli, sillä Venäjä on myynyt Valko-Venäjälle raakaöljyä ilman vientitulleja. Valko-Venäjä on jalostanut sen ja myynyt voitolla eteenpäin. Nyt Venäjä on uudistamassa öljyverotustaan, mikä uhkaa nostaa Valko-Venäjälle myytävän öljyn hintaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Valko-Venäjä arvioi menettävänsä seuraavien viiden vuoden aikana kahdeksan miljardia euroa Venäjän ”öljyveromanööverin” vuoksi ja on vaatinut Venäjää korvaamaan muutoksen aiheuttamat tappiot. Venäjä ei ole tästä innostunut.

Lopulta Venäjän edustajat muistuttivat joulukuussa Venäjän ja Valko-Venäjän vuonna 1999 solmimasta valtioliitosta, joka on ollut horroksessa. Vastineeksi taloudellisesta tuesta valtioliittoa on ryhdyttävä syventämään, sanoi Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev. Hän puhui yhteisistä valuutasta, raha- ja veropolitiikasta sekä tulli- ja oikeuslaitoksesta.

Tämän jälkeen Moskovassa alettiin kuhista, että Venäjä valmistautuu liittämään Valko-Venäjän itseensä. Vauhtia lisäsivät Valko-Venäjän itsevaltaisen presidentin Aljaksandr Lukašenkan puheet, joissa hän korosti maansa itsenäisyyttä.

Jo aiemmin Venäjä oli lisännyt joukkojaan Valko-Venäjän tuntumassa ja Venäjän televisio kielteistä raportointiaan Valko-Venäjästä. Venäjän uutena Minskin-suurlähettiläänä aloitti vanha KGB-upseeri Mihail Babitš.

Moskovan patriarkaatti järjesti Minskissä näyttävästi piispainkokouksen, jossa katkaistiin Konstantinopoliin ehtoollisyhteys eli mahdollisuus osallistua ehtoolliseen toisen paikalliskirkon alueella.

Asiaa on seurattu tarkasti myös lännessä. Naapurimaan valtaaminen on jo periaatteessa vastustettavaa, mutta Valko-Venäjän asema on lännelle myös strateginen kysymys.


Esimerkiksi Itämeren alueen turvallisuustilanne muuttuisi selvästi, jos Venäjä saisi haltuunsa niin sanotun Suwałkin käytävän molemmat reunat. Suwałkin käytäväksi kutsutaan noin sadan kilometrin pituista Puolan ja Liettuan rajaa, joka on Baltian maiden ainoa maayhteys muuhun EU:hun ja Natoon.



Spekulaatioissa on esitetty yleisesti kaksi perustelua. Ensinnäkin Venäjän johdon on arveltu ärtyneen Lukašenkan pyrkimyksistä ajaa omaa ulkopolitiikkaa, joka paikoin eroaa Venäjän linjasta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Toinen perustelu on liittynyt Venäjän ”vuoden 2024 ongelmaan” eli kysymykseen presidentti Vladimir Putinin jatkosta, kun perustuslain sallimat kaksi peräkkäistä kautta tulevat täyteen. Ongelma voitaisiin ohittaa luomalla uusi Venäjän ja Valko-Venäjän valtio, siis uusi oikeudellinen kokonaisuus.

Lisäksi on kolmaskin perustelu, joka on nähtävissä Pena-pubissa. Nämä pienpanimoiden oluita juovat minskiläiset käyvät säännöllisesti EU-maissa mutta eivät juuri koskaan Venäjällä. Minskiin on kasvanut näkyväksi vähemmistöksi ikäpolvi, joka pitää itseään luontevasti eurooppalaisena.

Tätä kehitystä Venäjä seuraa epäluuloisena.

Valko-Venäjällä talous on viime aikoina avautunut ja kansalaisyhteiskunnan asemakin on hiukan parantunut. Silti kyse on yhä itsevaltaisesta ja keskusjohtoisesta maasta, jonka johto suhtautuu uudistuksiin varauksella.

Minskissä valtion ja yhteiskunnan välinen railo on levinnyt jo pitkään, arvioi minskiläisen kaupunkilehden Citydogin johtaja Iryna Vidanava. Nuoret eivät pelkää kokeilla asioita ja epäonnistua, hän sanoo.

Myös Vidanavan työ on tästä selvä esimerkki. Citydog laajeni noin vuosi sitten Prahaan. Valko-Venäjältä lähtöisin oleva verkkolehti toimii siis menestyksekkäästi EU-maassa.


Vidanavan mukaan kuilu Minskin nuorison ja valtion välillä laajenee, koska vallanpitäjät ja virkamiehet eivät juuri kohtaa nuorisoa, joka avaa pieniä yrityksiä ja viihtyy trendikahviloissa.

”He eivät näe tätä tunnelmaa eivätkä siksi ymmärrä, ettei kyse ole jostain ulkomailta tuodusta. He ajattelevat yhä, että se on ulkomailta tulevaa vaikuttamista, mutta sitä eläville se on jotain hyvin luonnollista.”

Ulkomailta tuputettu valinta Venäjän ja EU:n välillä on hiukan keinotekoinen, Vidanava sanoo. Nuoriso haluaa luoda jotain omaa, valkovenäläistä.

Varsinkin kansallismielisessä oppositiossa Venäjän uhkaa pidetään merkittävänä.

”Tietenkin näemme Venäjän uhan, mutta minusta se on meille syy olla vahvempi”, sanoo oppositioaktivisti ja entinen poliittinen vanki Zmitser Daškevitš.

Hänen mukaansa uhka ei ole kuitenkaan syy siirtyä tukemaan Lukašenkaa, joka mielellään esiintyy itsenäisyyden takaajana, vaikkei Daškevitšin mukaan ole sellainen.


Yleisen käsityksen mukaan kyse on ennemminkin Ukrainan menettäneen Venäjän yrityksestä tehdä Valko-Venäjä entistä riippuvaisemmaksi ja kaventaa sen liikkumatilaa. Valko-Venäjä on sitä paitsi eri asia kuin Krim: valtaus olisi paljon vaikeampaa ja kalliimpaa.

”Venäjähän ei oikeastaan painosta integraatioon vaan tarjoaa sitä vaihtoehtona”, sanoo uutissivusto Tut.by:n politiikan analyytikko Artjom Šraibman, joka kirjoittaa myös Carnegie-tutkimuslaitokselle.

Ensimmäisessä vaihtoehdossa Lukašenka kieltäytyy integraation syventämisestä. Valko-Venäjä kärsii taloudellisesti mutta ei menetä nykyisenlaista itsemääräämisoikeuttaan. Toisessa Lukašenka suostuu vaihtokauppaan.


Šraibman sanoo uskovansa, että Lukašenka valitsee ensimmäisen vaihtoehdon. Autoritaarinen johtaja ei voi suostua valta-asioissa kompromisseihin.

Valko-Venäjä toki säilyisi yhä riippuvaisena Venäjästä.

Ajatushautomo Minsk Dialoguen tutkija Dzianis Meljantsou on optimisti: hänen mielestään neuvottelut ovat vielä kesken.

Valko-Venäjän ja Venäjän tapauksessa neuvotteluihin kuuluu aina tietynlainen äänekkyys, Meljantsou sanoo. Medvedevin puheita hän pitää neuvottelutaktiikkana.


Meljantsoun mukaan Venäjän lainat, alennushintainen kaasu ja halpa öljy eivät ole mitään tukea vaan 1990-luvulla sovittu maksu siitä, että Valko-Venäjä pysyy Venäjän läheisenä sotilaallisena liittolaisena. Tällä rahalla Lukašenka on voinut ylläpitää itsevaltaisuutta ja valtiojohtoista talousmallia.

”Suhteessa ei kuitenkaan ole kyse vain riippuvuudesta vaan keskinäisriippuvuudesta”, Meljantsou sanoo ja luettelee Valko-Venäjän neuvotteluvaltteja.

Valko-Venäjä ei ole sallinut Venäjän perustaa maahan tukikohtia, mutta Venäjällä on Hantsavitšyssa tutka-asema ja Vileikassa Pohjois-Atlantin ydinsukellusveneiden viestikeskus. Ne ovat molemmat tärkeitä, minkä lisäksi niiden vuokrasopimukset ovat jälleen umpeutumassa.

Lisäksi alustat venäläisille Iskander-, Topol-M- ja Tor-ohjuksille tehdään yhä Valko-Venäjällä, hän huomauttaa.

Lukašenka on antanut taitavasti sellaisen kuvan, että Valko-Venäjä jotenkin heiluisi Venäjän ja lännen välillä. Hän näyttää aina välillä flirttailevan lännen kanssa.

Šraibmanin mukaan niin ei ole vaan Lukašenka on yhä lännessä ”lähes ei-käteltävä”. Nyt paljon puhuttu lähentyminen Yhdysvaltojen kanssa on Meljantsoun mukaan vain ”suhteiden normalisointia”, jossa diplomaattisuhteet palautetaan suurlähettilästasolle.

Suhteet Venäjään ovat monin tavoin tiiviit. Enemmistö myös haluaa tätä mutta kannattaa itsenäisyyttä.

Epäluuloa on silti, Meljantsou sanoo. Se nousi pintaan vuonna 2014, kun Venäjä valtasi Krimin.

Meljantsoun mukaan Valko-Venäjä lähettää aiempaa vähemmän korkeita upseereita Venäjän yleisesikunta-akatemiaan. Sotaväkeä, turvallisuuselimiä ja erikoisjoukkoja on ”pehmeästi valkovenäläistetty” ja liian lähellä Venäjää olevia siivottu pois.

Kansallistunnetta on kasvatettu tietoisesti, Krimin jälkeen aiempaa vahvemmin. Valko-Venäjä on myös kampanjoinut Venäjällä säilyttääkseen hyvän maineensa venäläisten parissa. Se on keino varautua Venäjän informaatiosotaan, joka on Meljantsoun mukaan jo käynnissä.



Pena-baarissa Anton Trafimovitš sanoo, että huolestuminen tuntuu vähän liian kovalta sanalta.

”Kaikille ystävilleni on itsestään selvää, että Valko-Venäjä on itsenäinen. He ovat hyvin isänmaallisia”, hän sanoo.

Epäilevä suhtautuminen Venäjään alkoi Trafimovitšin mukaan näkyä 2000-luvun puolivälissä.

”Luokkakaverini, ystäväni ja työkaverini eivät pidä siitä, mihin Venäjä on menossa.”

Fakta

Maa Euroopan keskellä


 Valko-Venäjä itsenäistyi vuonna 1991 Neuvostoliiton hajottua.

 Maassa on asukkaita noin 9,5 miljoonaa.

 Aljaksandr Lukašenka voitti vuonna 1993 viimeiset rehellisinä pidetyt presidentinvaalit. Sen jälkeen hän on johtanut maata itsevaltaisesti.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tutkijat palasivat maailman suurimmasta meren­alaisesta montusta ja kertoivat ennen­näkemättömistä tippu­kivistä ja ”hullusta” rikkivety­kerroksesta

    2. 2

      Yksi Helsingin hienoimmista ravintolasaleista oli vaarassa – Klassikkoa ei tärveltykään, ja kohta sinne pääsee taas syömään

    3. 3

      S-ryhmä julkaisi tomaattisäilykkeidensä tuottajista karun raportin, josta muut voisivat ottaa mallia

    4. 4

      Käsittämätön pörssitiedote saattoi rikkoa lakia

      Tilaajille
    5. 5

      Apulanta toi Areenalle hämmentävän esityksen, joka voisi pienellä viilauksella olla kaikkien aikojen hienoin suomalainen rockspektaakkeli

    6. 6

      Siperiassa satoi mustaa lunta, syyttäjä aloitti rikostutkinnan

    7. 7

      Varusmiespalvelussa suurin uudistus vuosikymmeniin: alokasajasta tehdään entistä kevyempi, taistelua harjoitellaan virtuaaliympäristössä

    8. 8

      Jussi Andelin kirjoitti hakukoneeseen sanan ”ero” – Siitä alkoi tapahtumaketju, joka paljasti kokonaisen jätettyjen miesten maailman

    9. 9

      Punnerrustesti ennustaa sydänterveyttä – yksinkertaisen testin voi tehdä missä ja koska vain

    10. 10

      Näiden kolmen luvun avulla ymmärrät, mitä toimet ilmaston­muutosta vastaan oikeasti tarkoittavat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      3 000 opiskelijan kampus vajoaa Espoossa ja suljetaan pika­vauhtia

    2. 2

      Punnerrustesti ennustaa sydänterveyttä – yksinkertaisen testin voi tehdä missä ja koska vain

    3. 3

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    4. 4

      Uusia superkameroita nousee teiden varsille jo ensi kuussa – Tuleeko ylinopeuksista rahantekokone valtiolle?

    5. 5

      Oli huippulukio, oli harrastukset, oli liikaa intoa ja liian vähän aikaa – Ja niin Elena Shemyakin mieli hajosi

      Tilaajille
    6. 6

      S-ryhmä julkaisi tomaattisäilykkeidensä tuottajista karun raportin, josta muut voisivat ottaa mallia

    7. 7

      Yksi Helsingin hienoimmista ravintolasaleista oli vaarassa – Klassikkoa ei tärveltykään, ja kohta sinne pääsee taas syömään

    8. 8

      Mitä Trumpin julistus käytännössä tarkoittaa? Seuraavaksi muurista kiistellään luultavasti oikeudessa

    9. 9

      Mitä tehdä, kun lapsi muuttuu yhdessä yössä vieraaksi ihmiseksi? Kirsi Könösen ympärille kokoontuu voipuneita äitejä

      Tilaajille
    10. 10

      Käytä pieniä tukisanoja kehuessasi itseäsi – näistä ilmaisuista muut eivät ärsyynny

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Karski moottoripyörämies lähestyi minua parkkipaikalla eikä jättänyt perääntymiselle tilaa – hetken päästä seisoimme vaiti ja näin, millainen voima piilee eläimessä

    2. 2

      Sofia Pahtela aloitti työt bussikuskina maanantaina ja nousi heti ilmiöksi – Selitys on yksinkertainen

    3. 3

      Olli Lindholmista kirjan tehnyt Arno Kotro kertoo Lindholmin olleen perillä terveysongelmistaan vuonna 2017: ”Hän tiesi elävänsä veitsenterällä”

    4. 4

      Microsoft: Älkää käyttäkö Explorer-selainta

    5. 5

      Ihmisellä voi olla kehossaan litroja ylimääräistä vettä – Näillä kuudella vinkillä vähennät turvotusta

      Tilaajille
    6. 6

      Kolmen metrin pudotuksesta jäi muistoksi rollaattori, jonka vauhti vain kiihtyy – Kirsti Paakkanen täyttää 90 vuotta ja muuttaa 300-neliöiseen makuuhuoneeseen

      Tilaajille
    7. 7

      Lojumme itsemme kuoliaaksi – Alkukantaisen Tsimané-heimon esimerkki osoittaa, miksi ”meidän on liikuttava selviytyäksemme hengissä”

      Tilaajille
    8. 8

      Miksi Pohjois-Suomessa on paljon enemmän rivoja paikannimiä kuin etelässä? Vittulampien ja Paskaperien taustalla on monia hyviä syitä

    9. 9

      Yö-yhtyeen solisti Olli Lindholm, 54, on kuollut – Yhtye vahvisti syyksi sairauskohtauksen

    10. 10

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Donald Trumpin polvistumisillaan suututtanut NFL-pelaaja pääsi sopuun liigan kanssa – syytti omistajia salaliitosta
    3. Tapiola sinfoniettan solistina soittaneesta Alina Pogostkinasta on tullut satumaisen hieno viulisti
    4. Hollywoodin ykkösnimet suuttuivat Oscar-gaalan järjestelyistä – niinpä akatemia perui päätöksensä jättää kuvauksen ja leikkauksen palkinnonjaon pois suorasta tv-lähetyksestä
    5. Tutkijat palasivat maailman suurimmasta meren­alaisesta montusta ja kertoivat ennen­näkemättömistä tippu­kivistä ja ”hullusta” rikkivety­kerroksesta
    6. Tähän ulosajoon päättyi Teemu Sunisen taistelu Ruotsin rallin voitosta
    7. Valokuvaaja Caj Bremer täyttää 90 vuotta – urallaan hän mokaili, otti hömppä­kuvia ja sen kuuluisimman, josta Kekkonenkin kuittaili Tilaajille
    8. Maajoukkuehyökkääjä Eero Markkanen häikäisevässä vireessä uudessa seurassaan – iski neljä maalia jo avauspuoliajalla
    9. Tunti sitten
    10. Apulanta toi Areenalle hämmentävän esityksen, joka voisi pienellä viilauksella olla kaikkien aikojen hienoin suomalainen rockspektaakkeli
    11. Näiden kolmen luvun avulla ymmärrät, mitä toimet ilmaston­muutosta vastaan oikeasti tarkoittavat
    12. Uppohangessa talsiminen on uusi suosikkilaji – Näillä vinkeillä saat lumikenkäilystä kaiken irti
    13. Näytä lisää