Ulkomaat

Vuonossa jo kuukausia maanneen norjalaisen fregatin torpedot räjäytettiin, ja nyt armeija odottaa hyvää säätä laivan nostamiseksi

Fregatti Helge Ingstadin nostamiseen tarvitaan lähes viikon verran hyvää säätä. On epävarmaa, tuleeko siitä enää toimintakuntoista laivaa.

rac
Norjassa valmistaudutaan nostamaan viime marraskuussa uponnutta suurta sotalaivaa merenpohjasta. Järeät nostoketjut ovat paikallaan, ja kaikki on periaatteessa valmista nostoa varten. Nyt odotetaan vain sopivaa säätä, kertoo Norjan puolustusvoimat uponnutta fregattia koskevassa blogissaan.

Laivan nostamiseen tarvitaan Norjan puolustusvoimien mukaan noin kuuden päivän ajan vakaata säätä, jossa tuulen nopeus on vähemmän kuin kymmenen metriä sekunnissa ja aallonkorkeus alle puoli metriä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Nosto-operaation tekevät Norjan puolustusvoimat ja Norjan merenkulkuasioista vastaava rannikkovirasto.

Puolustusvoimat kertoo käyttävänsä lyhyemmät hyvän sään jaksot noston harjoitteluun. Esimerkiksi viime viikonloppuna nostajat tekivät harjoituksia, joiden päämääränä on pienentää nostoon liittyviä riskejä.

Laiva on lähes kokonaan upoksissa rantavedessä Hjeltefjord-vuonossa Bergenin kaupungin luoteispuolella.


Merivoimien raivaajasukeltajat ovat hakeneet laivan aseistukseen kuuluneet ohjukset ja torpedot pois, kertoo Norjan puolustusvoimat blogissaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Norjan puolustusvoimat räjäytti torpedot toissa viikon lopulla. Puolustusvoimat ja torpedojen valmistaja totesivat, että räjäyttäminen on paras vaihtoehto, koska torpedot saattavat olla vaurioituneita, kertoi Norjan yleisradioyhtiö NRK.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Norjan puolustusvoimat kieltäytyi kertomasta NRK:lle, paljonko torpedot ovat maksaneet. Todennäköisesti niiden hinta oli vähintään satojatuhansia euroja kappale.

Torpedojen yleistä hintatasoa maailmalla kuvaa se, että esimerkiksi Hollanti investoi viime vuonna 169 miljoonaa dollaria 106:n Raytheon MK 46 -torpedon päivittämiseen.

Kustannus oli noin 1,4 miljoonaa euroa torpedoa kohti, mutta kauppaan kuului myös paljon muuta, kuten torpedojen laukaisuun liittyvää kalustoa, harjoitustorpedoja, varaosia sekä tuki- ja koulutuspalveluja.


Laivan nostaminen on jo viivästynyt aiemmin suunnitellusta. Fregatti oli aluksi tarkoitus nostaa ennen vuodenvaihdetta, sitten tammikuussa. Nytkään ei tiedetä, milloin tarkalleen laivan nosto päästään aloittamaan, koska se riippuu säästä.

Mitä pidempään laiva on veden alla, sitä enemmän se vaurioituu. Ruostuminen pääsee toden teolla vauhtiin, kun laiva nostetaan ja se saa ilmaa. Asiantuntijat arvioivat jo vuodenvaihteen tienoilla, ettei laivaa välttämättä enää kannata kunnostaa käyttöön.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Vuonna 2007 vesille laskettu laiva maksoi noin 400 miljoonaa euroa. Se on yksi viidestä Norjan hankkimasta nykyaikaisesta fregatista. Fregatit ovat 134 metriä pitkiä, huomattavasti suurempia kuin yksikään Suomen merivoimien alus. Laivaa ei ollut vakuutettu, sillä Norja ei yleensä vakuuta sotilaskalustoaan.

Fregatti lepää merenpohjassa oikealla kyljellään. Laiva on pitänyt kiinnittää rantakallioon paksuilla vaijereilla, koska merenpohja viettää ja laiva uhkaa vajota merenkäynnissä yhä syvemmälle.

Heti onnettomuuden jälkeen laiva oli vielä pääosin pinnalla, mutta se upposi lähes kokonaan, kun kiinnitysvaijerit pettivät myrskyssä.

Alla olevalla videolla näkyy, miltä onnettomuuspaikalla näytti heti onnettomuuden jälkeen marraskuussa ennen kuin laiva upposi lähes kokonaan.


Laiva on määrä ensin nostaa irti merenpohjasta tukevilla ketjuilla. Ketjuja kiristelevät raskaat nosturilautat Rambiz ja Gulliver.

Kun alus on saatu pystyyn ja pinnalle niin, että meren pinta on sen normaalissa vesilinjassa, aluksen alle uitetaan upotettava proomu, joka muistuttaa uivaa telakka. Kun proomu pumpataan tyhjäksi vedestä, se nousee pinnalle fregatti kyydissään.

Lopuksi proomu fregatteineen aiotaan hinata Norjan merivoimien päätukikohtaan Haakonsverniin, joka sijaitsee Bergenin lounaispuolella.

Fakta

Fregatti törmäsi säiliölaivaan


 Norjan merivoimien ohjusfregatti Helge Ingstad upposi 8. marraskuuta 2018 törmättyään yöllä Sola TS -nimiseen suureen säiliöalukseen. Fregatti oli palaamassa sotilasliitto Naton Trident Juncture -sotaharjoituksesta.

 Laivassa oli 137 ihmistä. Onnettomuudessa kahdeksan ihmistä loukkaantui lievästi.

 Tutkintakomission alustavan raportin mukaan sotalaivan komentosillalla luultiin, että säiliölaiva oli osa läheistä öljyterminaalia. Fregatista katsottuna säiliölaivan valot saattoi sekoittaa öljyterminaalin valoihin, todettiin raportissa.

 Fridtjof Nansen -luokan fregatit ovat Norjan merivoimien tärkeimpiä pinta-asejärjestelmiä. Norjalla on niitä jäljellä neljä. Helge Ingstad oli viidestä fregatista toiseksi uusin.

 Fregatit ovat 134 metriä pitkiä, vajaat 17 metriä leveitä ja uppoumaltaan 5 290 tonnia. Niiden aseistuksena on muun muassa ohjuksia ja torpedoja. Tärkeä osa laivojen suunniteltua varustusta on myös kaksimoottorinen NH90-helikopteri, mutta niiden hankinta on viivästynyt.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Punnerrustesti ennustaa sydänterveyttä – yksinkertaisen testin voi tehdä missä ja koska vain

    2. 2

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    3. 3

      Oli huippulukio, oli harrastukset, oli liikaa intoa ja liian vähän aikaa – Ja niin Elena Shemyakin mieli hajosi

      Tilaajille
    4. 4

      Yksinäisyyttä voi vähentää keskittymällä itseensä, havaitsivat tutkijat

    5. 5

      Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn sisäinen kriisi syvenee: Intian-osastolla kastiin perustuvaa nöyryytystä ja syrjintää

    6. 6

      Euroopassa on turhauduttu Trumpin politiikkaan – siksi Münchenissä pohditaan nyt kysymyksiä, joista on oltu hiljaa vuosikausia

    7. 7

      Uusia superkameroita nousee teiden varsille jo ensi kuussa – Tuleeko ylinopeuksista rahantekokone valtiolle?

    8. 8

      Käytä pieniä tukisanoja kehuessasi itseäsi – näistä ilmaisuista muut eivät ärsyynny

      Tilaajille
    9. 9

      Trump julisti kansallisen hätätilan rahoittaakseen muurin Meksikon rajalle

    10. 10

      Leveät repeämät seinissä kertovat äkkipäätöksellä suljettavan Metropolian kampuksen huonosta kunnosta Espoon Leppävaarassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    2. 2

      Oli huippulukio, oli harrastukset, oli liikaa intoa ja liian vähän aikaa – Ja niin Elena Shemyakin mieli hajosi

      Tilaajille
    3. 3

      3 000 opiskelijan kampus vajoaa Espoossa ja suljetaan pika­vauhtia

    4. 4

      Sofia Pahtela aloitti työt bussikuskina maanantaina ja nousi heti ilmiöksi – Selitys on yksinkertainen

    5. 5

      Helsingin Hämeentie suljetaan autojen läpiajolta lopullisesti kahden viikon päästä – Näin historiallinen liikennemullistus etenee

    6. 6

      Uusia superkameroita nousee teiden varsille jo ensi kuussa – Tuleeko ylinopeuksista rahantekokone valtiolle?

    7. 7

      Punnerrustesti ennustaa sydänterveyttä – yksinkertaisen testin voi tehdä missä ja koska vain

    8. 8

      Mitä tehdä, kun lapsi muuttuu yhdessä yössä vieraaksi ihmiseksi? Kirsi Könösen ympärille kokoontuu voipuneita äitejä

      Tilaajille
    9. 9

      Trumpin hätätila on yritys pelastaa presidentin kasvot, ja se hirvittää jopa monia republikaaneja

    10. 10

      Mitä Trumpin julistus käytännössä tarkoittaa? Seuraavaksi muurista kiistellään luultavasti oikeudessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Karski moottoripyörämies lähestyi minua parkkipaikalla eikä jättänyt perääntymiselle tilaa – hetken päästä seisoimme vaiti ja näin, millainen voima piilee eläimessä

    2. 2

      Olli Lindholmista kirjan tehnyt Arno Kotro kertoo Lindholmin olleen perillä terveysongelmistaan vuonna 2017: ”Hän tiesi elävänsä veitsenterällä”

    3. 3

      Sofia Pahtela aloitti työt bussikuskina maanantaina ja nousi heti ilmiöksi – Selitys on yksinkertainen

    4. 4

      Microsoft: Älkää käyttäkö Explorer-selainta

    5. 5

      HS selvitti Matti Nykäsen ja Seiskan oudon symbioosin – Kohujutut Nykäsestä syntyivät kännissä ja mehukkaita tarinoita lavastettiin

      Tilaajille
    6. 6

      Ihmisellä voi olla kehossaan litroja ylimääräistä vettä – Näillä kuudella vinkillä vähennät turvotusta

      Tilaajille
    7. 7

      Kolmen metrin pudotuksesta jäi muistoksi rollaattori, jonka vauhti vain kiihtyy – Kirsti Paakkanen täyttää 90 vuotta ja muuttaa 300-neliöiseen makuuhuoneeseen

      Tilaajille
    8. 8

      Lojumme itsemme kuoliaaksi – Alkukantaisen Tsimané-heimon esimerkki osoittaa, miksi ”meidän on liikuttava selviytyäksemme hengissä”

      Tilaajille
    9. 9

      Miksi Pohjois-Suomessa on paljon enemmän rivoja paikannimiä kuin etelässä? Vittulampien ja Paskaperien taustalla on monia hyviä syitä

    10. 10

      Yö-yhtyeen solisti Olli Lindholm, 54, on kuollut – Yhtye vahvisti syyksi sairauskohtauksen

    11. Näytä lisää