Ulkomaat

Mitä hyötyä Suomesta on, kysyy maabrändi­asiantuntija, joka nosti meidät vertailunsa kärkeen ja haluaa vaihtaa Timo Soinin tittelin

Tammikuussa uutisoitiin, että Suomi tuottaa suhteellisesti eniten hyötyä muulle maailmalle. Nyt työ vasta alkaa, sanoo vertailun tehnyt tutkija Simon Anholt, jonka mukaan maailman ongelmat voidaan ratkaista Suomen johdolla.

Brexit, Trump, Unkari, Italia. Maat käpertyvät sisäänpäin, populistit lupaavat kansalle maat ja taivaat.

Samalla ilmastonmuutos kiihtyy ja siirtolaiset hukkuvat Välimereen, eikä mikään valtio pysty ratkaisemaan näitä eikä monia pienempiäkään ongelmia yksin.

”Yksikään ihminen ei ole saari, täydellinen itsestään”, kirjoitti runoilija John Donne, eivätkä sitä ole valtiotkaan.

Britti Simon Anholt on mies Good Country Index -vertailun (GCI) takana. Suomi ylsi sen kärkeen tammikuussa. Vertailun mukaan Suomi tuottaa taloutensa kokoon suhteutettuna eniten hyvää maailmalle ja ihmiskunnalle.

Erilaisia maavertailuja ovat ulkoministeriöiden viestintäosastojen laatikot täynnä, mutta GCI:ssä erityistä on se, että siinä maat eivät ole saaria: vertailu mittaa maan rikkauden tai onnellisuuden sijaan nimenomaan sitä, kuinka paljon maa tuottaa hyvää muille.

”Uskon että nykyään tärkein mittatikku valtioille on se, miten ne osallistuvat yhteiseen kokonaisuuteen, ei vain se, mitä ne tuottavat kansalaisilleen”, Anholt sanoo.

Mutta Suomi voitti. Torille! Mitä sen jälkeen?

No, Anholt aloittaa. Good Country Index ei ole niin kuin Euroviisut, jotka voitettuaan voi taputtaa itseään selkään.

Jos totta puhutaan, Suomi nyt sattui olemaan juuri tänä vuonna parempi kuin muut, hän sanoo. Suomi ei esimerkiksi ehkä vastaanottanut valtavasti pakolaisia, mutta täältä ei myöskään lähtenyt kovin monta pakolaista muualle. Suomi ei ole täydellinen, mutta täällä on onnistuttu ratkomaan asioita, jotka vielä piinaavat listan loppupäähän jääneitä maita, kuten Gabonia, Mauritaniaa ja Libyaa.

Euroviisujen sijaan GCI on vähän kuin Miss Universum -kilpailu. Nyt Suomi on saanut kruununsa ja edessä on missivuosi: kuinka paljon hyvää Suomi voi esimerkillään saada vuodessa aikaan?

Helsingissä viime viikolla vieraillut Anholt tunnetaan myös maabrändien asiantuntijana, joka vuonna 2008 konsultoi Jorma Ollilan johtamaa Suomen maakuvatyöryhmää. Mutta jos Anholtilta kysyy maabrändäyksestä, hän näyttää kovin kiusaantuneelta.

Kyllä, Anholt voi keskustella maabrändeistä: positiivisesta mielikuvasta on valtioille hyötyä. Se tuo maahan investointeja ja koulutettua työvoimaa sekä mahdollistaa korkeamman hinnan pyytämisen maassa tuotetuista tavaroista.

Mutta Anholt ei missään nimessä halua puhua maabrändäyksestä. Brändäyksessä on hänen mukaansa kyse siitä, mitä ihmiset uskovat, ei siitä, mikä on totta, eikä siihen kannata tuhlata veronmaksajien rahoja. Jos pelkkä brändäys riittäisi, eläisimme Kolmannessa valtakunnassa emmekä Euroopan unionissa, sanoo Anholt, koska ”kukaan ei ole ymmärtänyt maabrändäystä yhtä hyvin kuin Goebbels”.

Maan brändi ei synny sloganeilla vaan siitä, mitä maa tekee. ”Jos haluat, että sinua ihaillaan, toimi ihailtavalla tavalla”, Anholt tiivistää.

Siksi Suomen maakuvatyöryhmässäkin keskusteltiin roolistamme maailmassa. ”Mitä hyötyä Suomesta on? Miksi jonkun eteläamerikkalaisen ihmisen pitäisi olla iloinen siitä, että Suomi on olemassa?” Anholt kysyy.

”Tutkimuksessani huomasin, että maat, joita ihailtiin eniten, olivat aktiivisimpia kansainvälisesti.”

Siksi Simon Anholt kiertää maailmaa saarnaamassa hallituksille uudenlaisesta tavasta ajatella politiikkaa. Kaikupohjaa on: hänen Ted Talk -esiintymistään aiheesta on katsottu 5,5 miljoonaa kertaa.

Vaikka monet poliitikot katsovat sisäänpäin – murentavat demokratiaa, irrottavat Britanniaa EU:sta ja haaveilevat muureista – Anholtin mielestä heidän pitäisi katsoa päinvastoin ulospäin. Se on ainoa tapa, jolla selviämme tästä sotkusta.

Siksi Anholtin Good Country Index nostaa esiin maita, jotka ovat hyviä maailmankansalaisia.

”En saarnaa altruismia”, hän ehättää korostamaan. ”En ehdota, että maiden pitäisi uhrautua muiden puolesta. Se olisi absurdia, sillä valtioiden tehtävä on palvella kansalaisiaan.”

Mutta suomalaisia Anholt on tullut tapaamaan salkussaan ehdotus: mitä jos Suomen hallitus ottaisi kansainvälisen esikuvan viitan?

”Haluaisin, että Suomen hallitus olisi maailman ensimmäinen hallitus, joka rupeaa laittamaan jokaisen päätöksensä lisäsuodattimen läpi”, Anholt sanoo.

Se suodatin ovat kansainväliset vaikutukset.

Jokaista päätöstä pitäisi siis arvioida myös sen kannalta, mitkä ovat vaikutukset Suomen ulkopuolella. Jopa päätöstä sairaanhoitajien palkkauksesta Lahden talousalueella, Anholt improvisoi.

Perustavoitteen pitäisi olla, että Suomen päätöksistä ei ainakaan ole muille haittaa. Vähitellen päätöksentekoa voitaisiin kehittää niin, että lopulta Suomen käytännöt – vaikka nyt sitten sairaanhoitajien palkkauksen suhteen – ovat niin hyviä, että ne voidaan jakaa Sri Lankan, Ecuadorin tai Grönlannin päättäjien kanssa.

Ei Suomen tarvitse ratkoa srilankalaisten sairaanhoitajien palkkausta, hän sanoo. Mutta ehkä Lahti voisi kutsua srilankalaisia, ecuadorilaisia ja grönlantilaisia virkamiehiä pohtimaan sairaanhoitajien palkkausta? Anholtin mielestä kulttuurin törmäyttäminen johtaa parempiin ideoihin.

Anholt tapasi Maailman talousfoorumin kokouksessa Davosissa Suomen ulkoministerin Timo Soinin (sin).

”Ehdotin tätä Soinille, ja hän nauroi”, Anholt sanoo.

”Ystävällismielisesti!” hän täydentää.



Soini kysyi Anholtilta, uskooko tämä sen olevan mahdollista.

”Selitin hänelle, että kaikki hyvät ideat vaikuttavat ensin mahdottomilta”, Anholt sanoo. Ehkä ensin pitää aloittaa vain osalla päätöksistä.

Anholtia ilahduttaisi, jos Suomi voisi näyttää koko muulle maailmalle, miten fiksusti globaalisti ajatteleva pieni maa toimii.

Mutta Anholtilla on toinenkin peruste.

”Jos me emme tee niin, olemme kusessa. [Anholt kiroilee aika paljon.] Joten meidän täytyy. Se on paljon helpompaa kuin ihmiset luulevat, ja me voimme aloittaa saman tien.”

Mutta mitenköhän Katajanokalla suhtaudutaan siihen, että Anholt haluaisi samaan syssyyn vaihtaa ministerin tittelin ja työnkuvan?

Anholtin mukaan ulkoministerin nimestä voisi tiputtaa etuliitteen ”ulko” ja vaihtaa tilalle ”maailma”. Maailmaministeri!

”Perinteisesti ulkoministeri on tyyppi, joka pitää ulkomaalaiset kaukana ja josta on hyötyä oikeastaan vain silloin kun ollaan kauppasodassa tai tavallisessa sodassa.”

Mutta mitä jos uuden maailmaministerin homma olisikin tuoda Anholtin mainostama kansainvälinen ajattelutapa kaikkeen päätöksentekoon? Kun eduskunta keskustelisi sairaanhoitajien työehdoista, maailmaministeri Timo Soini tulisi kertomaan, miten asiaa on ratkottu Ecuadorissa tai millainen hyvä kokeilu on käynnissä Sri Lankassa.

Se kuulostaa aluksi hankalalta, Anholt sanoo. Hänen kokemuksensa mukaan tuloksia ruvetaan kuitenkin pian arvostamaan.

Kuka?

Simon Anholt


 Strategiakonsultti, joka on neuvonut yli 50 maan hallituksia muun muassa ulkosuhdekysymyksissä.

 Aloitti uransa mainosmiehenä, ennen kuin hänen tutkimuksensa maabrändeistä rupesi kiinnostamaan kansainvälisesti. On kutsuttu maabrändi-käsitteen isäksi.

 Osallistui Suomen maakuvatyöryhmän työhön vuonna 2008.

 Perusti vuonna 2014 The Good Country Index -maavertailun, joka mittaa maiden tuottamaa hyvää.

 Anholtin aloitteisiin kuuluu myös Good Country; virtuaalivaltio, joka pyrkii edistämään esimerkillistä kansainvälistä yhteistyötä.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kartta näyttää miltä Helsingin alueilta sijoittajat himoitsevat asuntoja

    2. 2

      Helsingin eteläiseen kärkeen suunnitellaan koteja yli 7 000 ihmiselle – Tie pois vie tuskaisen ruuhkasumpun kautta

    3. 3

      Lapsen kiukun laannuttamiseen on yksi, yksinkertainen keino

      Tilaajille
    4. 4

      Selvitys: Viranomaiset eivät löydä käyttöä kansalaispalveluksen suorittaneille

    5. 5

      Yksi katse muistuttaa toivon heittäneestä lama-Suomesta – Iltalypsyn karjakko kertoo, miten syntyi armoton satiiriohjelma, jota ei enää voisi tehdä

      Tilaajille
    6. 6

      Lapsen raiskauksesta tuomittu selvisi ehdollisella tuomiolla, koska vankila olisi haitannut miehen ”sosiaalista selviytymistä” – miksi tekijän oma selviytyminen vaikuttaa rangaistukseen?

      Tilaajille
    7. 7

      Alma kertoo ensimmäistä kertaa haastattelussa homoudestaan – koska haluaa olla tyttöystävänsä kanssa aivan kuin kaikki muutkin

    8. 8

      Tutkijat: Ilmastonmuutoksen kieltäjien jääkarhuväite tukeutuu yhteen lähteeseen, joka ei perustu tieteeseen

    9. 9

      Flunssat harvenivat, kun askelissa tuli kymppitonni täyteen

    10. 10

      Moskova vie jätteensä muiden riesaksi: Sadan kilometrin päässä tienristeyksessä on mökki, josta kyläläiset vahtivat luvattomia jätekuljetuksia

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    2. 2

      Kartta näyttää, miten ylivoimaisesti yksi automerkki on valloittanut Helsingin seudun

      Tilaajille
    3. 3

      En pystynyt keskittymään, ja kaikki ylimääräinen aika oli maailmasta kadonnut. Löysin tähän syypään luikertelemasta sänkyni takaa.

    4. 4

      Legendaarinen Roudasta rospuuttoon -sketsi ei olisi syntynyt ilman Petteri Summasen omaa tragediaa: ”Lapsuuteni oli turvallinen ja ihana, ja yhtäkkiä se loppui”

      Tilaajille
    5. 5

      Sairaaloiden Apotti-tietojärjestelmä on satoja miljoonia maksanut susi, jota ei olisi pitänyt päästää edes testikäyttöön

    6. 6

      Sdp:n etumatka kasvoi, keskusta heikkeni yhä – HS-gallup paljastaa asetelmat, joista ehdokkaat lähtevät vaalikentille

    7. 7

      20 vuotta sitten The Matrix muutti tapaamme katsoa elokuvaa – Nyt feminismiä vihaava äärioikeisto käyttää sitä hyväkseen tavalla, jota tekijät eivät koskaan olisi uskoneet mahdolliseksi

      Tilaajille
    8. 8

      Maailman ehkä harvinaisin muumimuki tulee myyntiin huhtikuussa huutokaupassa Turengissa

    9. 9

      Harvinainen möhkäkala ajautui rantaan Australiassa, jopa tuhat­kiloiseksi kasvavaa eläintä luultiin ensin laivan hylyksi

    10. 10

      Helsinkiläis­naisen patjan alta löytyi testamentti, joka käynnisti sotkuisen riidan: Korkein oikeus jätti rahoja vaatineet hyvän­tekeväisyys­järjestöt nuolemaan näppejään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lars Kihlström halusi uskoa hyvää isästä, mutta lopulta hän itki – Suomalaisen SS-miehen päiväkirjasta löytyi lause, joka kyseenalaistaa historian­kirjoituksen

      Tilaajille
    2. 2

      Kuvilleni saa nauraa, sanoo Iiu Susiraja, mutta hiljenee kun katselee lukioaikaista valokuvaa itsestään

    3. 3

      Uuden-Seelannin terrori-iskusta epäilty sai murhasyytteen, ainakin 50 ihmistä kuollut

    4. 4

      Kun Siskonpedistä tuttu Niina Lahtinen vei yksivuotiaansa päiväkotiin, vanhempainiltaan kutsuttiin psykologi paikalle: ”Vastuu ja syyllistäminen lankeavat lähinnä naisille”

      Tilaajille
    5. 5

      Missä on nainen, joka hyppäsi takaisin autoonsa ja hylkäsi pyöräilijän kuolemaan suojatielle? Vantaan poliisilta on loppumassa keinot poikkeuksellisen yliajotragedian selvittämisessä

      Tilaajille
    6. 6

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    7. 7

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    8. 8

      Jussi Halla-aho ei ole muuttunut, mutta hän on oivaltanut jotain

    9. 9

      Uusi liikunta­trendi parantaa terveyttä nopeasti, ja kenellä tahansa on siihen aikaa

      Tilaajille
    10. 10

      ”Suurin osa ihmisistä ei tajua, mistä siinä puhutaan” – Satumaa-tango täyttää 20 vuotta ja nyt Maija Vilkkumaa kertoo, miksi biisi saattoi sanoittaa perussuomalaisten nousun

      Tilaajille
    11. Näytä lisää