Ulkomaat

Vaateteollisuus tuottaa yhtä paljon päästöjä kuin lentoliikenne ja rahtilaivat yhteensä

Vaatevalmistajat ovat vasta heräämässä ilmastotekoihin. Kuluttaja voi vaikuttaa käyttämällä vaatetta mahdollisimman pitkään.

Vaatelainaamo Vaatepuun ovi käy harvakseltaan helmikuisena arki-iltana Helsingin Kruununhaassa. Kolme asiakasta kiertelee rekkien välissä ja kerää käsivarsilleen sovitettavia vaatteita.

Useimmat heistä ovat henkilökunnan vanhoja tuttuja. He maksavat jäsenyydestä kuukausimaksua ja saavat lainata tietyn määrän lähinnä kotimaisten valmistajien vaatteita. Katja Laitila on paikalla ensi kertaa ja etsii asua valmistujaisjuhliin.

”Havahduin siihen, etten ole pitkään aikaan ostanut vaatteita, ja mietin, miksi pitäisi ostaakaan. Lainaaminen oli seuraava vaihtoehto”, Laitila sanoo.

Hän päätyi lainaamoon kahdesta syystä: Siellä tulee kokeiltua vaatteita, joita ei välttämättä ostaisi itselleen. Tärkeä syy on ympäristö.

”Voi tulla shoppailemaan, mutta ei tarvitse kokea huonoa omaatuntoa”, hän sanoo.

Toistaiseksi Laitilan kaltaisia vaatteiden yhteiskäyttäjiä on Suomessa ja maailmassakin vain vähän.

Vaatteiden lainaamisen, käytettyjen vaatteiden ostamisen ja materiaalien kierrätyksen on kuitenkin pakko yleistyä tulevaisuudessa, jos vaateteollisuuden haitat ympäristölle ja ilmastolle halutaan saada kuriin.

”Kun palvelu on yhtä helppo kuin halpavaatteen tilaaminen kotiin, ihminen valitsee varmasti lainausvaihtoehdon”, uskoo Vaatepuun toimitusjohtaja Soile-Maria Linnemäki.

Siihen, että vaatelainaamon tekniikka ja logistiikka pystyvät kilpailemaan pikamuodin kanssa, menee hänen mukaansa vielä vuosia. Nyt tavoite on tehdä liiketoiminnasta kannattavaa.

Vaatepuu on Suomen ainoa vaatelainaamoketju, ja sillä on myymälöitä neljässä kaupungissa. Muita yrittäjiä on muutama eri puolilla Suomea. Miesten vaatelainaamoja ei vielä ole.

Vaateteollisuuden monet ongelmat, kuten ympäristömyrkyt, veden tuhlaaminen, työntekijöiden huono kohtelu ja käytettyjen vaatteiden dumppaaminen länsimaista Afrikkaan, ovat jo monen kuluttajan tiedossa.

Ilmastovaikutuksista on toistaiseksi puhuttu vähemmän, vaikka ne ovat maailman mittakaavassa merkittäviä. Tekstiiliteollisuus tuottaa vuosittain saman verran päästöjä kuin maailman lentoliikenne ja laivaliikenne yhteensä, totesi kiertotalouteen erikoistuneen Ellen MacArthur -säätiön tutkimus.

Nykyisin tekstiiliteollisuuden osuus kaikista päästöistä on noin kaksi prosenttia. Jos mitään ei tehdä, vuonna 2050 osuus on jo neljännes.

Vaateteollisuuden suuryritykset ovat vähitellen heräämässä asiaan. Joulukuussa Puolan Katowicessa YK:n ilmastokokouksessa joukko suuria vaatevalmistajia, kuten H&M, Adidas, Puma, Esprit ja Hugo Boss, julkaisivat ”muotiteollisuuden ilmastotekojen peruskirjan”.

Sen allekirjoittaneet yritykset pyrkivät Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin: päästöjen vähentämiseen 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraaliuteen vuonna 2050. Siihen on kuitenkin pitkä matka, ja ilmastoperuskirja on enemmän visio kuin konkreettinen ohjelma.


Miten yritykset, joiden pörssikurssien kehitys perustuu vaatemyynnin jatkuvaan kasvuun, voisivat toimia ilmastoystävällisesti?

”Ei se yhtälö kovin hyvin sovi yhteen, mutta haasteeseen on herätty”, toteaa Suomen tekstiili ja muoti -yhdistyksen vastuullisuusasiantuntija Satumaija Mäki.

Uusien vaatteiden ostaminen on nykyisin niin helppoa ja halpaa, että harva edes miettii vaihtoehtoja. Se näkyy tilastoissa: uusien vaatteiden myynti maailmassa kaksinkertaistui 15 vuodessa, ja samaan aikaan vaatteen keskimääräiset käyttökerrat lähes puolittuivat.


Keskiluokkaistuvassa Kiinassa vaatteen keskimääräinen käyttö väheni tutkimuksen mukaan 15 vuodessa 200 käyttökerrasta 62:een. Käyttökertoja on Kiinassa jo selvästi vähemmän kuin EU:ssa, jossa vaatetta käytetään keskimäärin sata kertaa.

Ellen MacArthur -säätiön mukaan tekstiiliteollisuuden kasvihuonekaasupäästöt pienenisivät 44 prosenttia, jos vaatetta käytettäisiin keskimäärin kaksi kertaa enemmän kuin nykyisin. Se vaatisi isoa muutosta kulutustottumuksiin.

Nyt yli puolet pikamuodista heitetään menemään alle vuoden kuluttua ostamisesta. Suurin osa päätyy kaatopaikalle tai poltettavaksi. Se on raaka-aineiden ja materiaalien tuhlausta.

Suomessa päätyy jätteiden sekaan vuosittain lähes 55 miljoonaa kiloa tekstiilejä.

 

Päästöt pienenisivät 44 prosenttia, jos vaatetta käytettäisiin keskimäärin kaksi kertaa enemmän kuin nykyisin.

Päästöjen huomattava vähentäminen vaatii Mäen mukaan isoa järjestelmän ja kulutustottumusten muutosta. Koska raaka-aineiden tuottaminen kuormittaa ympäristöä eniten, tekstiilin pitäisi pysyä mahdollisimman pitkään käytössä.

Lainaamopalvelut ovat yksi keino pidentää vaatteen elinikää. Se vaatii valmistajilta panostusta materiaaleihin, jotka kestävät. Mäki toivoo, että lainaamoista voisi tulevaisuudessa hankkia myös esimerkiksi työ-, talvi- ja urheiluvaatteita sekä kodin tekstiilejä.

Toinen keino on uudenlaisten ympäristöystävällisempien vaatekuitujen kehittäminen ja vaatekuitujen kierrättäminen. Materiaalien uusiokäyttöä ja jalostusta kehitetään useissa suomalaisyrityksissä ja VTT:ssä, mutta ne ovat toistaiseksi pilottivaiheessa.

Suuryrityksistä esimerkiksi H&M ja Ikea tekevät Mäen mukaan yhteistyötä uusia kierrätyskuituja kehittävien yritysten kanssa.

Tekstiiliteollisuuden eniten käyttämät materiaalit ovat polyesteri, joka valmistetaan öljystä, ja puuvilla, jonka viljely kuluttaa runsaasti vettä, saastuttaa ja vie viljelyalaa ruokakasveilta. Materiaalien kierrätystä vaikeuttaa, että useimmissa vaatteissa on sekaisin useita materiaaleja.

Mäen mukaan nykyisin ei ole olemassa vertailukelpoista tietoa eri tuotteiden ilmastoystävällisyydestä. Se riippuu valmistustavan lisäksi muun muassa kestävyydestä.

Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan raaka-aineiden tuotanto tuottaa vaatteen elinkaaren selvästi suurimman hiilijalanjäljen.


Mäki toivoo, että tulevaisuudessa materiaalille syntyisi aidosti arvo, jolloin yritykset haluaisivat itse omistaa materiaalin, keräisivät sen takaisin kuluttajilta ja korvaisivat sillä neitseellisiä raaka-aineita.

Esimerkiksi H&M:llä on kunnianhimoinen tavoite, että yhtiön oma tuotantoketju olisi vuoteen 2040 mennessä ilmastopositiivinen eli poistaisi ilmakehästä enemmän hiilidioksidia kuin päästäisi. Yhtiö aikoo tuottaa energiansa uusiutuvilla energialähteillä, säästää energiaa ja rahoittaa hiilinieluhankkeita.

Vaatteiden tuotannon vähentämistä, materiaalien uusiokäyttöä tai uudenlaisia kuituja H&M ei ilmastotavoitteessaan mainitse.

Toimitusjohtaja Juha Koposella on vuosikymmenen mittainen perspektiivi siihen, miten keskustelu vaatteiden ilmastovaikutuksista on kehittynyt.

Ilmastoherätyksen saanut Koponen kumppaneineen perusti vuonna 2009 Netcycler-nimisen käytettyjen tavaroiden vaihto- ja myyntipalvelun, joka laajeni myöhemmin Saksaan ja Britanniaan.


Markkina oli kuitenkin liian pieni, ja Swapiksi nimensä muuttanut yritys keskittyi Yhdysvaltoihin. Siellä se on uudistanut käytettyjen vaatteiden verkkokauppaa ja noussut alan merkittäväksi tekijäksi.

Swap on Koposen mukaan myynyt Yhdysvalloissa 6–7 miljoonaa käytettyä vaatetta ja säästänyt siten noin 150 000 tonnin hiilidioksidipäästöt.

Siinä missä Netcycler oli suunnattu ympäristötietoisille, suurin osa Swapin asiakkaista ajattelee Koposen mukaan ennen kaikkea rahan säästämistä. Swap mainostaa myyvänsä tunnettuja brändejä edulliseen hintaan. Sen pahimpana kilpailijana ovat Walmart-ketjun halpavaatteet.

Asenteet ovat Koposen mukaan muuttuneet kymmenessä vuodessa.

”On yleisesti hyväksyttyä hankkia vaatteita käytettynä, varsinkin Suomessa.”

Vaikka Swap menestyy käytettyjen vaatteiden kaupassa, kokonaisuudessa se on pieni tekijä. Yhdysvalloissa vaateteollisuuden markkina-arvo on 340 miljardia dollaria, kun Swapin liikevaihto on noin 15 miljoonaa dollaria, Koponen vertaa.

Saksassa, joka oli pitkään kierrätyksen edelläkävijä, vain kaksi prosenttia vaatteista ostetaan käytettyinä.

”Iso vallankumous vie aikansa.”

Oikaisu 20.2.2019 kello 15.10: Britannian vaateteollisuuden ilmastopäästöjä koskevaan grafiikkaan korjattu mittayksikkö tonnista hiilidioksidiekvivalenttia miljoonaksi tonniksi hiilidioksidiekvivalenttia. Määrä kuvaa kaikkia Britanniassa myytyjä vaatteita eikä yhtä keskimääräistä vaatetta.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomen suosituin seksin­myynti­sivusto Sihteeri­opisto meni yllättäen kiinni netissä

    2. 2

      Antti Rinne myönsi Ylen tentissä olleensa väärässä asiassa, jonka avulla hän syrjäytti Jutta Urpilaisen

    3. 3

      14-vuotiaan raiskannut tuomittiin 2,5 vuodeksi vankeuteen Oulussa

    4. 4

      ”Epäilyttävien miesten” nähtiin piilottelevan jäte­säkkejä metsään Sipoossa – Poliisi sai kiinni kansainvälisen rikollisryhmän

    5. 5

      Pettynyt Kalle Korhonen, 3, oli jo pillahtamassa itkuun, kun lähikaupan myyjät riensivät apuun

    6. 6

      Stam1na esiintyy Casino Helsingissä, HS näyttää keikan suorana tilaajilleen ja ilmaisen näyte­tilauksen ottajille alkaen kello 19

      Tilaajille
    7. 7

      Uutuusdokumentti sai ihmiset kaduille Ruotsissa: 47-vuotiaana traagisesti kuolleen Josefin Nilssonin kohtalo kuohuttaa

    8. 8

      EU hyväksyi uudet digi­tekijän­oikeudet: ”Haluaisin lyödä Googlea ja Facebookia”

    9. 9

      Antti Rinne takelteli eilen, aiheutti hämmennystä Ylen vaalitentissä silmälaseillaan ja väitti Sdp:tä nuorison suosikkipuolueeksi – tässä parhaat palat giffeinä

    10. 10

      Tutkimus: Ihminen keksi jumalat vahtimaan moraalia, kun yhteiskunnat kasvoivat suuriksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Älä Antti koske siihen” – Sipilä sätti Rinnettä Sdp:n verotushaluista, mutta hänen eleensä varasti huomion

    2. 2

      Kevin Spaceyn lukiolaistyttöä riisuva perheenisä kaatoi monen kupin, mutta oikeasti hittielokuva American Beautysta piti tulla paljon pahempi

      Tilaajille
    3. 3

      Miksi lapsuuden kesät tuntuivat kestävän ikuisesti ja vanhemmiten päivät kiitävät ohi? Amerikkalais­professori keksi selityksen

    4. 4

      ”Vaikuttaa naurettavalta, että Suomi olisi maailman onnellisin maa” – Amerikkalais­media selvitti, miksi voitamme vertailut, ja totesi, että käytämme väärää sanaa

    5. 5

      Katariina Souri on yksi näiden vaalien kuumimpia julkkisnimiä, vaikka puolueelle tuli yllätyksenä hänen tiedenäkemyksensä – lääkekritiikki ja ketodieetti

    6. 6

      EU hyväksyi uudet digi­tekijän­oikeudet: ”Haluaisin lyödä Googlea ja Facebookia”

    7. 7

      ”Epäilyttävien miesten” nähtiin piilottelevan jäte­säkkejä metsään Sipoossa – Poliisi sai kiinni kansainvälisen rikollisryhmän

    8. 8

      Noroviruskausi on nyt huipussaan eikä tautiin ole lääkettä: ”Se, että juo pelkkää vettä, on väärin”, kertoo asiantuntija

    9. 9

      Antti Rinne takelteli eilen, aiheutti hämmennystä Ylen vaalitentissä silmälaseillaan ja väitti Sdp:tä nuorison suosikkipuolueeksi – tässä parhaat palat giffeinä

    10. 10

      Miksi kodit ovat liian kalliita ja pieniä? Kolme väitettä Helsingin asunto­markkinoiden ongelmista ja kolme ratkaisua niihin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS:n erikoisartikkeli vie Kiinan uiguuri­alueelle, missä historian käsittämättömin kontrolli­koneisto aivo­pesee ihmisiä ja ahdistelee toimittajaa joka askeleella

      Tilaajille
    2. 2

      Keskellä suomalaista metsää on pieni mökki, josta aukeaa näkymä ihmis­kunnan kohtaloon – Tässä on hiili­nielu, mutta onko siitä planeetan pelastajaksi?

      Tilaajille
    3. 3

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    4. 4

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    5. 5

      Trumpin entinen YK-lähettiläs sohaisi mehiläis­pesään arvostellessaan Suomen terveyden­huoltoa: ”Tiedätkö edes missä Suomi on?”

    6. 6

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    7. 7

      ”Älä Antti koske siihen” – Sipilä sätti Rinnettä Sdp:n verotushaluista, mutta hänen eleensä varasti huomion

    8. 8

      Matkustajia nostettiin vinssillä korkeuksiin rajussa tuulessa – uusi video näyttää, miten merihätään joutuneen laivan pelastus­operaatio eteni Norjassa

    9. 9

      Helsinki vai Tšernobyl? Testaa, kuinka hyvin erotat Suomen pää­kaupungin ydin­tuhoalueesta

    10. 10

      Neljä vuotta KonMari-villityksen jälkeen: ”Överiksi meni”, sanoo yksi – mutta osalla elämä muuttui pysyvästi paremmaksi

      Tilaajille
    11. Näytä lisää