Ulkomaat

Vaateteollisuus tuottaa yhtä paljon päästöjä kuin lentoliikenne ja rahtilaivat yhteensä

Vaatevalmistajat ovat vasta heräämässä ilmastotekoihin. Kuluttaja voi vaikuttaa käyttämällä vaatetta mahdollisimman pitkään.

Vaatelainaamo Vaatepuun ovi käy harvakseltaan helmikuisena arki-iltana Helsingin Kruununhaassa. Kolme asiakasta kiertelee rekkien välissä ja kerää käsivarsilleen sovitettavia vaatteita.

Useimmat heistä ovat henkilökunnan vanhoja tuttuja. He maksavat jäsenyydestä kuukausimaksua ja saavat lainata tietyn määrän lähinnä kotimaisten valmistajien vaatteita. Katja Laitila on paikalla ensi kertaa ja etsii asua valmistujaisjuhliin.

”Havahduin siihen, etten ole pitkään aikaan ostanut vaatteita, ja mietin, miksi pitäisi ostaakaan. Lainaaminen oli seuraava vaihtoehto”, Laitila sanoo.

Hän päätyi lainaamoon kahdesta syystä: Siellä tulee kokeiltua vaatteita, joita ei välttämättä ostaisi itselleen. Tärkeä syy on ympäristö.

”Voi tulla shoppailemaan, mutta ei tarvitse kokea huonoa omaatuntoa”, hän sanoo.

Toistaiseksi Laitilan kaltaisia vaatteiden yhteiskäyttäjiä on Suomessa ja maailmassakin vain vähän.

Vaatteiden lainaamisen, käytettyjen vaatteiden ostamisen ja materiaalien kierrätyksen on kuitenkin pakko yleistyä tulevaisuudessa, jos vaateteollisuuden haitat ympäristölle ja ilmastolle halutaan saada kuriin.

”Kun palvelu on yhtä helppo kuin halpavaatteen tilaaminen kotiin, ihminen valitsee varmasti lainausvaihtoehdon”, uskoo Vaatepuun toimitusjohtaja Soile-Maria Linnemäki.

Siihen, että vaatelainaamon tekniikka ja logistiikka pystyvät kilpailemaan pikamuodin kanssa, menee hänen mukaansa vielä vuosia. Nyt tavoite on tehdä liiketoiminnasta kannattavaa.

Vaatepuu on Suomen ainoa vaatelainaamoketju, ja sillä on myymälöitä neljässä kaupungissa. Muita yrittäjiä on muutama eri puolilla Suomea. Miesten vaatelainaamoja ei vielä ole.

Vaateteollisuuden monet ongelmat, kuten ympäristömyrkyt, veden tuhlaaminen, työntekijöiden huono kohtelu ja käytettyjen vaatteiden dumppaaminen länsimaista Afrikkaan, ovat jo monen kuluttajan tiedossa.

Ilmastovaikutuksista on toistaiseksi puhuttu vähemmän, vaikka ne ovat maailman mittakaavassa merkittäviä. Tekstiiliteollisuus tuottaa vuosittain saman verran päästöjä kuin maailman lentoliikenne ja laivaliikenne yhteensä, totesi kiertotalouteen erikoistuneen Ellen MacArthur -säätiön tutkimus.

Nykyisin tekstiiliteollisuuden osuus kaikista päästöistä on noin kaksi prosenttia. Jos mitään ei tehdä, vuonna 2050 osuus on jo neljännes.

Vaateteollisuuden suuryritykset ovat vähitellen heräämässä asiaan. Joulukuussa Puolan Katowicessa YK:n ilmastokokouksessa joukko suuria vaatevalmistajia, kuten H&M, Adidas, Puma, Esprit ja Hugo Boss, julkaisivat ”muotiteollisuuden ilmastotekojen peruskirjan”.

Sen allekirjoittaneet yritykset pyrkivät Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin: päästöjen vähentämiseen 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraaliuteen vuonna 2050. Siihen on kuitenkin pitkä matka, ja ilmastoperuskirja on enemmän visio kuin konkreettinen ohjelma.


Miten yritykset, joiden pörssikurssien kehitys perustuu vaatemyynnin jatkuvaan kasvuun, voisivat toimia ilmastoystävällisesti?

”Ei se yhtälö kovin hyvin sovi yhteen, mutta haasteeseen on herätty”, toteaa Suomen tekstiili ja muoti -yhdistyksen vastuullisuusasiantuntija Satumaija Mäki.

Uusien vaatteiden ostaminen on nykyisin niin helppoa ja halpaa, että harva edes miettii vaihtoehtoja. Se näkyy tilastoissa: uusien vaatteiden myynti maailmassa kaksinkertaistui 15 vuodessa, ja samaan aikaan vaatteen keskimääräiset käyttökerrat lähes puolittuivat.


Keskiluokkaistuvassa Kiinassa vaatteen keskimääräinen käyttö väheni tutkimuksen mukaan 15 vuodessa 200 käyttökerrasta 62:een. Käyttökertoja on Kiinassa jo selvästi vähemmän kuin EU:ssa, jossa vaatetta käytetään keskimäärin sata kertaa.

Ellen MacArthur -säätiön mukaan tekstiiliteollisuuden kasvihuonekaasupäästöt pienenisivät 44 prosenttia, jos vaatetta käytettäisiin keskimäärin kaksi kertaa enemmän kuin nykyisin. Se vaatisi isoa muutosta kulutustottumuksiin.

Nyt yli puolet pikamuodista heitetään menemään alle vuoden kuluttua ostamisesta. Suurin osa päätyy kaatopaikalle tai poltettavaksi. Se on raaka-aineiden ja materiaalien tuhlausta.

Suomessa päätyy jätteiden sekaan vuosittain lähes 55 miljoonaa kiloa tekstiilejä.

 

Päästöt pienenisivät 44 prosenttia, jos vaatetta käytettäisiin keskimäärin kaksi kertaa enemmän kuin nykyisin.

Päästöjen huomattava vähentäminen vaatii Mäen mukaan isoa järjestelmän ja kulutustottumusten muutosta. Koska raaka-aineiden tuottaminen kuormittaa ympäristöä eniten, tekstiilin pitäisi pysyä mahdollisimman pitkään käytössä.

Lainaamopalvelut ovat yksi keino pidentää vaatteen elinikää. Se vaatii valmistajilta panostusta materiaaleihin, jotka kestävät. Mäki toivoo, että lainaamoista voisi tulevaisuudessa hankkia myös esimerkiksi työ-, talvi- ja urheiluvaatteita sekä kodin tekstiilejä.

Toinen keino on uudenlaisten ympäristöystävällisempien vaatekuitujen kehittäminen ja vaatekuitujen kierrättäminen. Materiaalien uusiokäyttöä ja jalostusta kehitetään useissa suomalaisyrityksissä ja VTT:ssä, mutta ne ovat toistaiseksi pilottivaiheessa.

Suuryrityksistä esimerkiksi H&M ja Ikea tekevät Mäen mukaan yhteistyötä uusia kierrätyskuituja kehittävien yritysten kanssa.

Tekstiiliteollisuuden eniten käyttämät materiaalit ovat polyesteri, joka valmistetaan öljystä, ja puuvilla, jonka viljely kuluttaa runsaasti vettä, saastuttaa ja vie viljelyalaa ruokakasveilta. Materiaalien kierrätystä vaikeuttaa, että useimmissa vaatteissa on sekaisin useita materiaaleja.

Mäen mukaan nykyisin ei ole olemassa vertailukelpoista tietoa eri tuotteiden ilmastoystävällisyydestä. Se riippuu valmistustavan lisäksi muun muassa kestävyydestä.

Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan raaka-aineiden tuotanto tuottaa vaatteen elinkaaren selvästi suurimman hiilijalanjäljen.


Mäki toivoo, että tulevaisuudessa materiaalille syntyisi aidosti arvo, jolloin yritykset haluaisivat itse omistaa materiaalin, keräisivät sen takaisin kuluttajilta ja korvaisivat sillä neitseellisiä raaka-aineita.

Esimerkiksi H&M:llä on kunnianhimoinen tavoite, että yhtiön oma tuotantoketju olisi vuoteen 2040 mennessä ilmastopositiivinen eli poistaisi ilmakehästä enemmän hiilidioksidia kuin päästäisi. Yhtiö aikoo tuottaa energiansa uusiutuvilla energialähteillä, säästää energiaa ja rahoittaa hiilinieluhankkeita.

Vaatteiden tuotannon vähentämistä, materiaalien uusiokäyttöä tai uudenlaisia kuituja H&M ei ilmastotavoitteessaan mainitse.

Toimitusjohtaja Juha Koposella on vuosikymmenen mittainen perspektiivi siihen, miten keskustelu vaatteiden ilmastovaikutuksista on kehittynyt.

Ilmastoherätyksen saanut Koponen kumppaneineen perusti vuonna 2009 Netcycler-nimisen käytettyjen tavaroiden vaihto- ja myyntipalvelun, joka laajeni myöhemmin Saksaan ja Britanniaan.


Markkina oli kuitenkin liian pieni, ja Swapiksi nimensä muuttanut yritys keskittyi Yhdysvaltoihin. Siellä se on uudistanut käytettyjen vaatteiden verkkokauppaa ja noussut alan merkittäväksi tekijäksi.

Swap on Koposen mukaan myynyt Yhdysvalloissa 6–7 miljoonaa käytettyä vaatetta ja säästänyt siten noin 150 000 tonnin hiilidioksidipäästöt.

Siinä missä Netcycler oli suunnattu ympäristötietoisille, suurin osa Swapin asiakkaista ajattelee Koposen mukaan ennen kaikkea rahan säästämistä. Swap mainostaa myyvänsä tunnettuja brändejä edulliseen hintaan. Sen pahimpana kilpailijana ovat Walmart-ketjun halpavaatteet.

Asenteet ovat Koposen mukaan muuttuneet kymmenessä vuodessa.

”On yleisesti hyväksyttyä hankkia vaatteita käytettynä, varsinkin Suomessa.”

Vaikka Swap menestyy käytettyjen vaatteiden kaupassa, kokonaisuudessa se on pieni tekijä. Yhdysvalloissa vaateteollisuuden markkina-arvo on 340 miljardia dollaria, kun Swapin liikevaihto on noin 15 miljoonaa dollaria, Koponen vertaa.

Saksassa, joka oli pitkään kierrätyksen edelläkävijä, vain kaksi prosenttia vaatteista ostetaan käytettyinä.

”Iso vallankumous vie aikansa.”

Oikaisu 20.2.2019 kello 15.10: Britannian vaateteollisuuden ilmastopäästöjä koskevaan grafiikkaan korjattu mittayksikkö tonnista hiilidioksidiekvivalenttia miljoonaksi tonniksi hiilidioksidiekvivalenttia. Määrä kuvaa kaikkia Britanniassa myytyjä vaatteita eikä yhtä keskimääräistä vaatetta.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Näin saksalaiset ratkaisisivat turvapaikan­hakijoiden palautukset

    2. 2

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    3. 3

      Monia suomalaisia odottaa eläkkeellä ikävä yllätys – Katso HS:n laskurista, millainen eläke sinulle on tulossa

      Tilaajille
    4. 4

      Liian palelemisen syy voi löytyä suolistobakteereista, tutkijat arvelevat

    5. 5

      Päättäjät väistelevät karua totuutta: Suomen eläke­järjestelmä on kriisissä

    6. 6

      Anna-Maja Henrikssonin esiintymisessä Ylen tentissä oli niin vähän konkretiaa, että edes faktoja on vaikea tarkistaa – tässä parhaat palat giffeinä

    7. 7

      Maailman tunnetuimpiin pop-tähtiin lukeutuva Sam Smith kertoi viimein, ettei ole mies eikä nainen vaan muunsukupuolinen

    8. 8

      Mies raiskasi 15-vuotiaan tytön Helsingissä ja käytti kahta muuta seksuaalisesti hyväkseen – Käräjäoikeus tuomitsi vajaan neljän vuoden vankeuteen

    9. 9

      Yhdestä huoneesta tuli sote-kaaoksen julma taistelu­tanner, ja nyt HS kertoo, mitä oven takana tapahtui – ”En ole koskaan nähnyt niin huonoa käytöstä”

      Tilaajille
    10. 10

      Autoilijat valtasivat pyöräkaistan pysäköintipaikoiksi Taka-Töölössä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    2. 2

      Uudet mittaukset kertovat, millä tele­operaattorilla on paras verkko: Kartta näyttää tulokset kunnittain ja posti­numeroittain

      Tilaajille
    3. 3

      Yhdestä huoneesta tuli sote-kaaoksen julma taistelu­tanner, ja nyt HS kertoo, mitä oven takana tapahtui – ”En ole koskaan nähnyt niin huonoa käytöstä”

      Tilaajille
    4. 4

      Suolistosyöpään kuolee vuosittain yli tuhat suomalaista: Sairaus on kavala ja oireet epämääräisiä

    5. 5

      Vessahädän kourissa kipristelevät turistilaumat piinaavat Helsingin kaupungintalolla: Kaupunki sanoo kahdeksalla kielellä ei

    6. 6

      Uusi liikunta­trendi parantaa terveyttä nopeasti, ja kenellä tahansa on siihen aikaa

      Tilaajille
    7. 7

      ”Katsoin kuvaa ja ajattelin, että se oli oikeastaan aika hyvä ruutu”, sanoo rippileiriltä vuoden lehtikuvan ottanut Joonas Brandt – katso kaikki vuoden 2018 parhaat lehtikuvat

    8. 8

      Teuvo Hakkarainen teippasi auton kylkeen ”Matu, mistä tulet? Sinne menet” ja selitteli tarkoittaneensa maaseudun tulevaisuutta ja muitakin asioita – soitimme

    9. 9

      Moni aikuinen pyytelee lupia asioihin, joista pitäisi uskaltaa päättää itse

    10. 10

      Anna-Maja Henrikssonin esiintymisessä Ylen tentissä oli niin vähän konkretiaa, että edes faktoja on vaikea tarkistaa – tässä parhaat palat giffeinä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Moni käyttää astian­pesu­konetta väärin, ja välin­pitämättömyys voi aiheuttaa isot kulut: toimi näin, niin vältyt ikäviltä yllätyksiltä

      Tilaajille
    2. 2

      Kuvilleni saa nauraa, sanoo Iiu Susiraja, mutta hiljenee kun katselee lukioaikaista valokuvaa itsestään

    3. 3

      Lars Kihlström halusi uskoa hyvää isästä, mutta lopulta hän itki – Suomalaisen SS-miehen päiväkirjasta löytyi lause, joka kyseenalaistaa historian­kirjoituksen

      Tilaajille
    4. 4

      Uuden-Seelannin terrori-iskusta epäilty sai murhasyytteen, ainakin 50 ihmistä kuollut

    5. 5

      Kenellä on vastuu, jos joku perheen­jäsenistämme sairastuu takkat­ulien polton takia Espoossa?

    6. 6

      Kun Siskonpedistä tuttu Niina Lahtinen vei yksivuotiaansa päiväkotiin, vanhempainiltaan kutsuttiin psykologi paikalle: ”Vastuu ja syyllistäminen lankeavat lähinnä naisille”

      Tilaajille
    7. 7

      Nuoret miehet eivät sitoudu, kun tinderöitynyt seurustelu­kulttuuri tarjoaa aina uuden vaihto­ehdon – Jaakko kertoo, miksi erosi, kun tyttöystävä alkoi vaatia lapsia

      Tilaajille
    8. 8

      Missä on nainen, joka hyppäsi takaisin autoonsa ja hylkäsi pyöräilijän kuolemaan suojatielle? Vantaan poliisilta on loppumassa keinot poikkeuksellisen yliajotragedian selvittämisessä

      Tilaajille
    9. 9

      Jussi Halla-aho ei ole muuttunut, mutta hän on oivaltanut jotain

    10. 10

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    11. Näytä lisää