Ulkomaat

Hollantilainen sairaanhoitaja halusi eroon johtajista: Näin syntyi mullistava vanhusten­hoitomalli, jota testataan pian myös Suomessa

Hollannissa sairaanhoitajat päättävät itse, keitä palkkaavat työkavereikseen ja miten oman hoitoringin vanhuksia hoidetaan. Tuloksena hoitotunteja tarvitaan vähemmän ja tyytyväisyys on kasvanut.

Almelo

Olemme hollantilaisen senioritalon toisessa kerroksessa, mutta kukaan ei tule avaamaan ovea.

Sairaanhoitaja Jessie Bruins, 25, painaa summeria monta kertaa, ja tulee mieleen: Pitääkö jo hälyttää apua?

Bruins nauraa.

”Olemme nyt vähän ajoissa. Tämä rouva on lähes kuuro ja ottaa kuulolaitteen yöksi pois. Ja tykkää aina nukkua pitkään.”

Hetki senioritalon käytävällä on valaiseva. Bruins ei panikoidu hoitoaikataulun romuttumisesta tai siitä, että ovi pysyy kiinni. Hän tietää, että tuttu vanhus todennäköisesti nukkuu ja että ehtii palata ovelle vielä uudestaan.

Päivän aikana hoivapalvelusäätiö Buurtzorgin ydinidea tulee vastaan vielä monta kertaa: Bruinsilla ei tunnu olevan kiire.


Buurtzorg on yksi Euroopan seuratuimmista ja ylistetyimmistä kotihoitokonsepteista. Vapaa käännös nimestä tarkoittaa naapurushoivaa. Sairaanhoitaja Jos de Blok perusti säätiön 12 vuotta sitten kyllästyttyään terveydenhuollon byrokraattisuuteen. Hän työskenteli 1980-luvulla ilman pomoa ja inspiroitui siitä.

”Pitää vain kysyä sairaanhoitajilta, mitä he haluavat tehdä, ja luoda järjestelmä, joka tätä tukee. Meidän piti kehittää esimerkiksi oma it-ohjelmisto hoitajien kanssa.”


Käytännössä tämä tarkoittaa 10–12 sairaanhoitajan tiimejä, jotka organisoivat työnsä mahdollisimman itsenäisesti. He päättävät, kuinka vanhuksia hoidetaan ja kuinka pitkiä käynnit ovat, mutta myös sen, miten tiimin resurssit jaetaan ja kuka tiimiin palkataan.

”Arvioimme itse, milloin tarvitsemme tiimiin uuden hoitajan. Osa meistä haastattelee, ja sitten istumme alas kahville. Sen kyllä tietää nopeasti, jos ihminen tuntuu meille oikealta”, Bruins kertoo.


Pienissä tiimeissä työskentelevät sairaanhoitajat tuntevat hoidettavansa hyvin. Vanhusten hoitosuunnitelmaan otetaan mukaan mahdollisimman laaja joukko: perhe, naapurit, kunta ja lääkärit. Bruinsin hoitokierroksella yksi dementikko on esimerkiksi aloittanut uimaharrastuksen Buurtzorgin tuella.

”Yritämme usein elvyttää ihmisten vanhoja harrastuksia, jos se on mahdollista. Uintikerrat onnistuivat, kun järjestimme kuljetuksen ja soitimme uimahalliin”, Bruins sanoo.

Buurtzorgin perustajan de Blokin mukaan yksi vanhustenhoidon virheistä oli töiden eriyttäminen hoitajan koulutustason mukaan. Buurtzorgin näkökulmasta kaikki hoivatyö on samanarvoista, on se sitten tukisukkien pukemista, keskustelua, lääkeannostelua tai sairaanhoitotoimenpiteitä. Valtaosa työntekijöistä on koulutettuja sairaanhoitajia.

Toinen Buurtzorgin lähtökohdista on, ettei se tavoittele voittoa. Säätiön tuotot käytetään sen oman toiminnan kehittämiseen. Suomessa käytävä keskustelu vanhustenhoidon laadusta ja yksityisten yritysten vastuusta on de Blokille hyvin tuttu.

”Jos maksetaan tunneista, silloin luot helposti järjestelmän, jossa tavoittelet lisää tunteja. Tällä alalla pitää olla varovainen, kun miettii markkinalähtöisiä ratkaisuja”, de Blok sanoo.


Hollannin vanhustenhoitojärjestelmä muuttui rajusti 1990-luvulta alkaen. Hoidon tarve lisääntyi, hoito ammattimaistui ja teollistui, de Blok kuvaa. Samalla laatu huononi ja kustannukset karkasivat. 10–15 prosenttia alan työntekijöistä lähti, hän sanoo.

Kotihoidon ongelmat ovat tuttuja myös Suomessa. Pohjoismaiden lähihoitajille tehdyssä kyselytutkimuksessa selvisi, että kotihoidon kuormittavuus on Suomessa muita korkeammalla tasolla ja sairauspoissaoloja on enemmän.

Buurtzorgin toimintamalli on kiinnostanut Suomessa jo pitkään, sillä se on onnistunut kahdessa mahdottomalta tuntuvassa asiassa. Asiakas- ja hoitajatyytyväisyys on kasvanut samalla kun hoitoon käytettyjen tuntien määrä on vähentynyt.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki on yksi suomalaisvirkamiehistä, jotka kävivät tutustumassa säätiön toimintaan Hollannissa viime syksynä. Hetemäen mukaan Buurtzorgin toimintamallin kopioiminen ei ole suora ratkaisu Suomen ongelmiin, mutta se on kiinnostava esikuva.

”Toiminnassa on paljon järkeenkäypiä asioita, kuten se, että samat hoitajat hoitavat samoja vanhuksia. Lisäksi sitoutuminen ja vastuu ovat suurempia, kun hoitajat ovat itse päättämässä työstään.”

Hetemäki pitää tärkeänä, että Buurtzorg on onnistunut kasvattamaan sekä hoidettavien vanhusten että hoitajien omaa tyytyväisyyttä. Laajoja tieteellisiä tutkimuksia Buurtzorgin mallin toimivuudesta ei kuitenkaan ole tehty.

Yrityksen perustaja de Blok kertoo, että Suomi on laajenemislistalla seuraavana. ”Todennäköisesti jo tänä vuonna.”

”Jos saatte Suomeen tällaisen, olette kyllä onnellisia”, sanoo Anke Pot ja näyttää peukkua. Sairaanhoitaja Bruins on saapunut 75-vuotiaan Potin luo 20 minuutin aamukäynnille. Pot on lähes sokea aivoinfarktin jäljiltä. Tekosilmä kaipaa hoitoa, jalat pitää rasvata.


Pot kuitenkin esimerkiksi pesee itse pyykkinsä ja liikkuu senioritalossa itsekseen. Aamukahvit hän juo muiden asukkaiden kanssa. Bruins on käynyt Potin luona jo vuosia ja tietää, mistä eläkeläisrouva pitää. Lakataan kynnet, kuunnellaan hollantilaisia iskelmiä.

Seuraavassa käyntikohteessa Truus Poolmanin, 92, luona Bruins tapaa juoda kahvit. Pesun ja tukisukkien jälkeen asettaudutaan pöytään, johon Poolman on asettanut valokuvakirjan Helsingistä vuodelta 1954. Silloin hän työskenteli Helsingin lastensairaalassa sairaanhoitajana.


Bruins tuntee Poolmanin elämäntarinan ja auttaa täydentämään yksityiskohtia. Perhettä ei ole, ja kaikki ystävät kuolleet.

”En ole yksinäinen, mutta joskus sairaanhoitaja on päivän ainoa keskustelukaveri”, Poolman sanoo.

Hoitokeikkojen välillä Bruins hyppää pieneen autoonsa ja näppäilee lyhyesti päivitetyt tiedot vanhuksista Buurtzorgin tietokonesovellukseen. Samat tiedot näkyvät jokaiselle tiimin hoitajalle. Sovellus kertoo, miten paljon hoitotunteja on työaikaan nähden ja kuinka tyytyväisiä asiakkaat ovat. Kaikkea seurataan reaaliaikaisesti.

Aina välillä Bruins pitää päivystyspuhelinta, josta tiimin saa kiinni kellon ympäri. Siihen soitetaan, jos hoidettava esimerkiksi kaatuu.

Malli ei kuitenkaan sovi kaikille. Esimerkiksi Bruinsin edellisestä tiimistä yksi hoitaja lopetti.

”Hän halusi, että joku ylempi määrittelee, mitä hänen pitää tehdä”, Bruins kuvaa.

Oikaisu 5.3. klo 21.17: Korjattu Jos de Blokin nimen kirjoitusasu oikeaksi.

Fakta

Buurtzorg


 Hollantilainen hoiva-alan säätiö, joka toimii 24 maassa. Laajenee todennäköisesti Suomeen tänä vuonna.

 Toiminta valtaosin voittoa tavoittelematonta eri maissa. Aasiassa yritysrakenne on erilainen.

 Hollannissa säätiöllä on 10 000 sairaanhoitajaa 850 tiimissä. Sairaanhoitajan keskipalkka yrityksessä on 3 300 euroa kuukaudessa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kartta näyttää miltä Helsingin alueilta sijoittajat himoitsevat asuntoja

    2. 2

      Lapsen kiukun laannuttamiseen on yksi, yksinkertainen keino

      Tilaajille
    3. 3

      Selvitys: Viranomaiset eivät löydä käyttöä kansalaispalveluksen suorittaneille

    4. 4

      Helsingin eteläiseen kärkeen suunnitellaan koteja yli 7 000 ihmiselle – Tie pois vie tuskaisen ruuhkasumpun kautta

    5. 5

      Lapsen raiskauksesta tuomittu selvisi ehdollisella tuomiolla, koska vankila olisi haitannut miehen ”sosiaalista selviytymistä” – miksi tekijän oma selviytyminen vaikuttaa rangaistukseen?

      Tilaajille
    6. 6

      Tutkijat: Ilmastonmuutoksen kieltäjien jääkarhuväite tukeutuu yhteen lähteeseen, joka ei perustu tieteeseen

    7. 7

      Alma kertoo ensimmäistä kertaa haastattelussa homoudestaan – koska haluaa olla tyttöystävänsä kanssa aivan kuin kaikki muutkin

    8. 8

      Yksi katse muistuttaa toivon heittäneestä lama-Suomesta – Iltalypsyn karjakko kertoo, miten syntyi armoton satiiriohjelma, jota ei enää voisi tehdä

      Tilaajille
    9. 9

      Tutkijat: Maapallon lähin naapuriplaneetta onkin Merkurius

    10. 10

      Flunssat harvenivat, kun askelissa tuli kymppitonni täyteen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    2. 2

      Kartta näyttää, miten ylivoimaisesti yksi automerkki on valloittanut Helsingin seudun

      Tilaajille
    3. 3

      En pystynyt keskittymään, ja kaikki ylimääräinen aika oli maailmasta kadonnut. Löysin tähän syypään luikertelemasta sänkyni takaa.

    4. 4

      Legendaarinen Roudasta rospuuttoon -sketsi ei olisi syntynyt ilman Petteri Summasen omaa tragediaa: ”Lapsuuteni oli turvallinen ja ihana, ja yhtäkkiä se loppui”

      Tilaajille
    5. 5

      Sairaaloiden Apotti-tietojärjestelmä on satoja miljoonia maksanut susi, jota ei olisi pitänyt päästää edes testikäyttöön

    6. 6

      Sdp:n etumatka kasvoi, keskusta heikkeni yhä – HS-gallup paljastaa asetelmat, joista ehdokkaat lähtevät vaalikentille

    7. 7

      20 vuotta sitten The Matrix muutti tapaamme katsoa elokuvaa – Nyt feminismiä vihaava äärioikeisto käyttää sitä hyväkseen tavalla, jota tekijät eivät koskaan olisi uskoneet mahdolliseksi

      Tilaajille
    8. 8

      Maailman ehkä harvinaisin muumimuki tulee myyntiin huhtikuussa huutokaupassa Turengissa

    9. 9

      Harvinainen möhkäkala ajautui rantaan Australiassa, jopa tuhat­kiloiseksi kasvavaa eläintä luultiin ensin laivan hylyksi

    10. 10

      Helsinkiläis­naisen patjan alta löytyi testamentti, joka käynnisti sotkuisen riidan: Korkein oikeus jätti rahoja vaatineet hyvän­tekeväisyys­järjestöt nuolemaan näppejään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lars Kihlström halusi uskoa hyvää isästä, mutta lopulta hän itki – Suomalaisen SS-miehen päiväkirjasta löytyi lause, joka kyseenalaistaa historian­kirjoituksen

      Tilaajille
    2. 2

      Kuvilleni saa nauraa, sanoo Iiu Susiraja, mutta hiljenee kun katselee lukioaikaista valokuvaa itsestään

    3. 3

      Uuden-Seelannin terrori-iskusta epäilty sai murhasyytteen, ainakin 50 ihmistä kuollut

    4. 4

      Kun Siskonpedistä tuttu Niina Lahtinen vei yksivuotiaansa päiväkotiin, vanhempainiltaan kutsuttiin psykologi paikalle: ”Vastuu ja syyllistäminen lankeavat lähinnä naisille”

      Tilaajille
    5. 5

      Missä on nainen, joka hyppäsi takaisin autoonsa ja hylkäsi pyöräilijän kuolemaan suojatielle? Vantaan poliisilta on loppumassa keinot poikkeuksellisen yliajotragedian selvittämisessä

      Tilaajille
    6. 6

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    7. 7

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    8. 8

      Jussi Halla-aho ei ole muuttunut, mutta hän on oivaltanut jotain

    9. 9

      Uusi liikunta­trendi parantaa terveyttä nopeasti, ja kenellä tahansa on siihen aikaa

      Tilaajille
    10. 10

      ”Suurin osa ihmisistä ei tajua, mistä siinä puhutaan” – Satumaa-tango täyttää 20 vuotta ja nyt Maija Vilkkumaa kertoo, miksi biisi saattoi sanoittaa perussuomalaisten nousun

      Tilaajille
    11. Näytä lisää