Ulkomaat
Asiantuntijat varoittavat: Jääkarhujen tunkeutuminen ihmisasutukseen Venäjän pohjoisilla saarilla on vasta al
Viime kuussa kerrottiin, että Venäjän pohjoisilla Novaja Zemljan saarilla julistettiin hätätila, koska kymmenet aggressiiviset jääkarhut olivat ryhtyneet tunkeutumaan säännöllisesti koteihin ja julkisiin rakennuksiinhttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005995696.html. Jääkarhuja ei voitu tappaa, koska jääkarhu on uhanalainen laji. Belušja Guban taajamassa ihmiset joutuivat lukittautumaan koteihinsa.
Se on vasta alkua, varoittavat asiantuntijat.
Kun Venäjä lisää energiaprojekteja, laivaliikennettä ja sotilaallisia toimia lämpenevällä arktisella alueella, lisääntyvät myös yhteenotot jääkarhujen kanssa, kertoo uutistoimisto AFP.
Jääkarhuasiantuntijoiden mukaan pääsyy jääkarhujen uskaltautumiselle ihmisasutuksen läheisyyteen on ollut meren myöhäinen jäätyminen. Kun meri ei jäätynyt, jääkarhut eivät pystyneet metsästämään hylkeitä ja lähtivät siksi etsimään vaihtoehtoisia ruoanlähteitä.
”Kehitys arktisella alueella lisää ehdottomasti konflikteja ihmisten kanssa, erityisesti nyt kun jääkarhut menettävät elinalueitaan ja joutuvat tulemaan maalle”, sanoo uutistoimisto AFP:lle biologi Anatoli Kotšnevhttps://www.hs.fi/haku/?query=anatoli+kotsnev, joka on tutkinut jääkarhuja Venäjän pohjoisosissa 1980-luvulta asti.
Barentsinmeren jääkarhut menettävät elinalueitaan ilmastonmuutoksen takia.
”Ennen meri jäätyi Belušja Guban lähellä joulukuussa”, sanoo tutkija Ilja Mordvintsevhttps://www.hs.fi/haku/?query=ilja+mordvintsev Moskovan Seversov-instituutista.
”Tuhansien vuosien ajan jääkarhut muuttivat tähän aikaan vuodesta metsästääkseen hylkeitä. Tänä vuonna ne tulivat rantaan, eikä siellä ollut jäätä.”
Sittemmin meri on jäätynyt ja jääkarhut ovat jättäneet kyläläiset rauhaan.
”Mutta on mahdotonta poissulkea tilanteen toistuminen tulevina vuosina”, Mordvintsev sanoo.
Novaja Zemlja, jossa jääkarhut viime kuussa riehuivat, on hyvä esimerkki paikasta, jossa Venäjän ja jääkarhujen intressit asettuvat vastakkain.
Venäjä nimesi arktisen alueen strategiseksi painopistealueekseen vuonna 2014. Armeija on ryhtynyt pitkän tauon jälkeen rakentamaan Novaja Zemljalle uusia rakennuksia, lentokenttää ja satamaa. Tarkoituksena on myös kasvattaa kaivostoimintaa.
Alueelle tuotiin viime vuonna lisää armeijan työntekijöitä perheineen. Tällä hetkellä Belušja Gubassa asuu noin 2 000 ihmistä.
Tällä hetkellä ihmisiä ohjeistetaan hätyyttämään jääkarhuja pois, mutta Kotšnevin mukaan tärkeämpää olisi vahvistaa Novaja Zemljan fasiliteetteja niin, etteivät ihmiset ja jääkarhut joutuisi kohtaamaan lainkaan.
Tutkijat ovat huolissaan myös arktisen alueen lisääntyvistä liikennemääristä. Koillisväylällä kuljetettiin vuonna 2018 tavaroita 18 miljoonaa tonnia. Venäjä kertoi viime vuonna tähtäävänsä siihen, että vuonna 2024 Koillisväylällä kuljetetaan 80 miljoonaa tonnia tavaraa.
Se saattaa tarkoittaa jäänmurtajien jatkuvaa käyttöä hylkeiden lisääntymisalueilla. Jos hylkeiden lisääntyminen häiriintyy, on jääkarhuilla vähemmän syötävää.
Kotšnevin mukaan jääkarhut ovat jo mukautuneet muuttuviin olosuhteisiin. Ne ovat esimerkiksi opetelleet ruokailemaan laumoissa sen sijaan, että ne metsästäisivät yksin.
”Jos sula kausi pitenee vielä parilla–kolmella viikolla, jääkarhut todennäköisesti muuttavat Pohjois-Kanadaan, jossa muutokset ovat olleet vähäisempiä”, hän arvioi.
Venäjään jäävät jääkarhut todennäköisesti tapetaan ennemmin tai myöhemmin yhteenotoissa ihmisten kanssa, Kotšnev sanoo.
Belušja Gubassa on ryhdytty toistaiseksi rauhanomaisiin toimiin. Siellä aiotaan asentaa turvakameroita ja hävittää jätteet niin, etteivät ne houkuttele jääkarhuja.
Saarille tulevien ihmisten täytyy jo nyt kuunnella lentokentällä pakollinen luento jääkarhujen käyttäytymisestä.
Lue myös: Venäjä rakentaa nyt kovaa vauhtia sotilastukikohtia Suomen naapuriin – HS:n videot näyttävät, millaista sotilaallista toimintaa arktisella alueella onhttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006009793.html
Se on vasta alkua, varoittavat asiantuntijat.
Kun Venäjä lisää energiaprojekteja, laivaliikennettä ja sotilaallisia toimia lämpenevällä arktisella alueella, lisääntyvät myös yhteenotot jääkarhujen kanssa, kertoo uutistoimisto AFP.
Jääkarhuasiantuntijoiden mukaan pääsyy jääkarhujen uskaltautumiselle ihmisasutuksen läheisyyteen on ollut meren myöhäinen jäätyminen. Kun meri ei jäätynyt, jääkarhut eivät pystyneet metsästämään hylkeitä ja lähtivät siksi etsimään vaihtoehtoisia ruoanlähteitä.
”Kehitys arktisella alueella lisää ehdottomasti konflikteja ihmisten kanssa, erityisesti nyt kun jääkarhut menettävät elinalueitaan ja joutuvat tulemaan maalle”, sanoo uutistoimisto AFP:lle biologi Anatoli Kotšnevhttps://www.hs.fi/haku/?query=anatoli+kotsnev, joka on tutkinut jääkarhuja Venäjän pohjoisosissa 1980-luvulta asti.
Barentsinmeren jääkarhut menettävät elinalueitaan ilmastonmuutoksen takia.
”Ennen meri jäätyi Belušja Guban lähellä joulukuussa”, sanoo tutkija Ilja Mordvintsevhttps://www.hs.fi/haku/?query=ilja+mordvintsev Moskovan Seversov-instituutista.
”Tuhansien vuosien ajan jääkarhut muuttivat tähän aikaan vuodesta metsästääkseen hylkeitä. Tänä vuonna ne tulivat rantaan, eikä siellä ollut jäätä.”
Sittemmin meri on jäätynyt ja jääkarhut ovat jättäneet kyläläiset rauhaan.
”Mutta on mahdotonta poissulkea tilanteen toistuminen tulevina vuosina”, Mordvintsev sanoo.
Novaja Zemlja, jossa jääkarhut viime kuussa riehuivat, on hyvä esimerkki paikasta, jossa Venäjän ja jääkarhujen intressit asettuvat vastakkain.
Venäjä nimesi arktisen alueen strategiseksi painopistealueekseen vuonna 2014. Armeija on ryhtynyt pitkän tauon jälkeen rakentamaan Novaja Zemljalle uusia rakennuksia, lentokenttää ja satamaa. Tarkoituksena on myös kasvattaa kaivostoimintaa.
Alueelle tuotiin viime vuonna lisää armeijan työntekijöitä perheineen. Tällä hetkellä Belušja Gubassa asuu noin 2 000 ihmistä.
Tällä hetkellä ihmisiä ohjeistetaan hätyyttämään jääkarhuja pois, mutta Kotšnevin mukaan tärkeämpää olisi vahvistaa Novaja Zemljan fasiliteetteja niin, etteivät ihmiset ja jääkarhut joutuisi kohtaamaan lainkaan.
Tutkijat ovat huolissaan myös arktisen alueen lisääntyvistä liikennemääristä. Koillisväylällä kuljetettiin vuonna 2018 tavaroita 18 miljoonaa tonnia. Venäjä kertoi viime vuonna tähtäävänsä siihen, että vuonna 2024 Koillisväylällä kuljetetaan 80 miljoonaa tonnia tavaraa.
Se saattaa tarkoittaa jäänmurtajien jatkuvaa käyttöä hylkeiden lisääntymisalueilla. Jos hylkeiden lisääntyminen häiriintyy, on jääkarhuilla vähemmän syötävää.
Kotšnevin mukaan jääkarhut ovat jo mukautuneet muuttuviin olosuhteisiin. Ne ovat esimerkiksi opetelleet ruokailemaan laumoissa sen sijaan, että ne metsästäisivät yksin.
”Jos sula kausi pitenee vielä parilla–kolmella viikolla, jääkarhut todennäköisesti muuttavat Pohjois-Kanadaan, jossa muutokset ovat olleet vähäisempiä”, hän arvioi.
Venäjään jäävät jääkarhut todennäköisesti tapetaan ennemmin tai myöhemmin yhteenotoissa ihmisten kanssa, Kotšnev sanoo.
Belušja Gubassa on ryhdytty toistaiseksi rauhanomaisiin toimiin. Siellä aiotaan asentaa turvakameroita ja hävittää jätteet niin, etteivät ne houkuttele jääkarhuja.
Saarille tulevien ihmisten täytyy jo nyt kuunnella lentokentällä pakollinen luento jääkarhujen käyttäytymisestä.
Lue myös: Venäjä rakentaa nyt kovaa vauhtia sotilastukikohtia Suomen naapuriin – HS:n videot näyttävät, millaista sotilaallista toimintaa arktisella alueella onhttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006009793.html
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Venäjä Seuraa
- Arktinen alue Seuraa
- Eläimet Seuraa
- Ilmastonmuutos Seuraa
- Aino Frilander Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24