Ulkomaat

Mitä järkeä on matkata Strasbourgiin? Ei mitään, sanovat suomalaismepit ja hyppäävät hurjastelevaan tila-autoon

Valtaosa europarlamentaarikoista haluaisi lopettaa reissaamisen kahden istuntopaikan välillä. Mepit eivät kuitenkaan pysty tekemään päätöstä itse.

Strasbourg

On maanantaiaamu Brysselin EU-parlamentin parkkihallissa. Kuljettaja ja tila-auto odottavat, mutta keskustan europarlamentaarikkoa Mirja Vehkaperää ei näy missään. Hän istuu taksissa ruuhkassa, koska Brysselin kehätie on poikki.

Brysselin ruuhkat eivät lupaa hyvää reissulle, joka on muutenkin lähtökohtaisesti ikävä. On raahauduttava 430 kilometrin matka Strasbourgiin täysistuntoon. Euroopan parlamentti istuu Strasbourgissa 12 viikkoa vuodesta. Tälle maaliskuulle on osunut jättipotti, koska istuntotaukojen takia Strasbourgin matkustetaan peräti kaksi kertaa. Välissä ollaan viikko Brysselissä.

”Ei tässä mitään järkeä ole”, sanoo toinen keskustaparlamentaarikko Elsi Katainen ja istuu autoon. Myös Vehkaperä on saatu pois ruuhkasta ja istutettua takapenkille.


Kyydissä ovat Suomen tuoreimmat euroedustajat, sillä Katainen nousi parlamenttiin vuosi sitten Hannu Takkulan tilalle. Vehkaperä aloitti viime kesänä, kun Paavo Väyrynen palasi Suomeen.

Vehkaperä muutti Brysseliin perheensä kanssa, Katainen pendelöi Pielaveden lypsykarjatilalta. Se tarkoittaa lentämistä koti-Suomeen joka viikonloppu. ”Olen jo Finnairin korkeimmassa kanta-asiakasluokassa”, hän sanoo.

Lyhytkin aika parlamentaarikkona on koulinut näistä naisista matkustamisen ammattilaisia. Kataisen tyypillinen matka Strasbourgiin kulkee näin: sunnuntaina Helsinkiin. Maanantaiaamuna puoli kahdeksan koneessa Brysseliin, josta vaihdolla erikoislennolla Strasbourgiin. Kentällä odottaa parlamentin autokyyti.


Vehkaperä matkustaa yleensä kello yhdeksän erikoisjunalla kolmen tunnin matkan. Asemalla odottavat bussit. Brysselin-kotiin jäävät mies ja lapset.

”Kyllä tämä organisoimista vaatii. Ja nyt jatkan vielä suoraan Strasbourgista Ouluun. Torstaina kun lähden, olen perillä 12,5 tunnin päästä. Lentoja tarvitaan kolme”, Vehkaperä kertoo.

Musta tila-auto on kiihdyttänyt ohituskaistalla jo 140 kilometrin tuntivauhtiin eli melko rehvakkaaseen matkanopeuteen, jos liikennerajoituksia katsoo. Ulkona ripottelee lumensekaista räntää. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Katainen ja Vehkaperä taittavat matkan autolla.


Miksi 751 EU-parlamentaarikkoa, satoja avustajia ja virkamiehiä sekä viisi rekallista tarvikkeita sitten matkaa Belgiasta Ranskaan joka kuukausi?

Pitkä ja vaiheikas tarina alkaa 1950-luvulta, jolloin EU:n edeltäjä Hiili- ja teräsyhteisö toimi Luxemburgissa. Euroopan neuvosto tarjosi tilojaan yhteisön edustajainkokoukselle eli nykyparlamentin edeltäjälle, ja käytäntö vakiintui. Hankalat kulkuyhteydet eivät olleet ongelma vielä kun yhteisöön kuului vain kuusi jäsenvaltiota, ja Strasbourgia pidettiin yhteistyön symbolina. Kaupunki on kuulunut vuoroin Saksalle ja Ranskalle.

1990-luvulla tilannetta olisi vielä ollut mahdollista muuttaa, mutta lopulta käytännöksi jäi parlamentin toimiminen kolmella paikkakunnalla: sihteeristö Luxemburgissa ja parlamentti Brysselissä sekä Strasbourgissa. Nykyään Strasbourgin istuntoralli on osa vuonna 2007 tehtyä Lissabonin perussopimusta eli osa EU:n peruskiviä. Niiden muuttamiseen tarvitaan jäsenmaiden yksimielinen päätös.

”Eikä Ranska tule koskaan suostumaan muuhun, vaikka mitä yrittäisi”, Katainen sanoo.

Kaikki suomalaisparlamentaarikot ja itse asiassa enemmistö koko EU-parlamentista on Strasbourgiin siirtymistä vastaan. Mepeille homma on turhauttava: vaikka he äänestäisivät kahden istuntopaikan mallin kumoon, mitään ei tapahdu, elleivät jäsenmaat päätä asiaa yksimielisesti.

Tila-auto kaartaa luxemburgilaisen huoltoaseman pihalle. Autot jonottavat bensiinipumpulle, sillä polttoaine on kymmeniä senttejä halvempaa kuin Belgiassa. Katainen ja Vehkaperä syövät sämpylät, sillä myöhemmin ei välttämättä ehdi syödä. Kiire alkaa heti maanantaina iltapäivällä ja hellittää vasta torstaina. Parlamentissa ollaan aamusta iltaan.



”Jos hyviä puolia pitää miettiä, niin porukka pysyy koossa ja kokouksiin osallistutaan paremmin”, Katainen pohtii.

Kun on koko päivä parlamentissa ilman perhettä ja muita velvollisuuksia, ehtii käydä vaikka päiväjumpassa, Vehkaperä sanoo. Strasbourgissa voi istunto-ohjelman välissä esimerkiksi zumbata ohjatusti. Molemmilla edustajilla on mukana lenkkarit.

Strasbourgiin siirtymistä vastustetaan turhan matkustamisen ja työajan hukkaamisen lisäksi yhä enemmän myös ilmastosyistä. Yhtä istuntopaikkaa ajava Single seat -kampanjaryhmä on laskenut, että vuosittainen reissaaminen Strasbourgiin tuottaa 19 000 tonnin hiilidioksidipäästöt, jotka vastaavat 4 900 edestakaista lentoa Berliinistä New Yorkiin. Eri laskelmien mukaan vuodessa säästyisi yli sata miljoonaa euroa, jos toiminta siirrettäisiin kokonaan Brysseliin.


Parlamentin tavaramuutoista vastaava Elina Kaartinen kertoo, että vuosien varrella töitä on tehty paljon erityisesti rekkarallin vähentämiseksi. Kun vielä vuonna 2015 matkaan lähti seitsemän matka-arkkuja vievää rekkaa, nyt määrä on saatu pudotettua neljään. Lisäksi yksi rekka vie audiovisuaalisen yksikön.

”Parlamentti ehti jo ulkoistaa rekat ja kuljettajat, mutta jouduimme ostamaan omat turvallisuussyistä terrori-iskujen jälkeen”, Kaartinen kertoo.

Yhden rekan Strasbourgin-reissun päästöt ovat noin kahdeksan hiilidioksiditonnia, ja Kaartisen mukaan ehkä yhden rekan verran tavaraa voisi vielä vähentää. ”Sitten ollaan varmaan minimissä”, hän arvelee.

Paljon riippuu yksittäisestä parlamentaarikosta. Esimerkiksi Vehkaperä ei enää pakkaa mukaan yhtään matka-arkkua, vaan kuljettaa kaiken tarvittavan avustajansa kanssa käsimatkatavaroissa ympäristösyistä.


Katainen ja Vehkaperä valittiin yhtä aikaa Suomen eduskuntaan vuonna 2007. Kesken kauden EU-parlamenttiin saapuva perii edeltäjänsä valiokuntapaikat, mikä on tuonut molemmille kasan uudenlaisia työtehtäviä. Katainen on perehtynyt tuttujen maatalousasioiden lisäksi kansainvälisiin kauppasopimuksiin ja Vehkaperä kehityspolitiikkaan. Uudet tehtävät ovat innostaneet niin, että molemmat ovat ehdolla toukokuun eurovaaleissa uudelle kaudelle.

Kampanjatoreilla ihmisiä kiinnostaa brexit, maatalousuudistukset, maahanmuutto ja parlamentaarikon arkityö.

”Usein kysytään, että voiko siellä vaikuttaa mihinkään, kun Suomella on vain 13 edustajaa. Siihen vastaan, että kyllä voi ja että sitä tärkeämpää olla paikalla aktiivisena”, Katainen sanoo.

Vajaan viiden tunnin kovatahtisen ajomatkan jälkeen tila-auto kaartaa Strasbourgin parlamenttitalon pihaan. Matka-arkku odottaa jo purkamistaan työhuoneen edessä käytävällä.

Seuraa livelähetystä Facebookissa: HS:n Brysselin-kirjeenvaihtaja Jenni Virtanen ja ulkomaantoimittaja Aino Frilander seuraavat viikon ajan EU-parlamentin täysistuntoa Strasbourgissa. Seuraa tiistaina kello 10.30 HS:n Facebook-sivulta livelähetystä, jossa toimittajat vastaavat lukijoiden yleisimpiin kysymyksiin parlamentin toiminnasta. Voit myös lähettää omia kysymyksiä kommenttikenttään.

Juttua korjattu kello 10.16: Mirja Vehkaperä aloitti meppinä viime kesänä, ei syksynä.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsinki vartioi tyhjää puutaloa yötä päivää Kumpulassa – Operaation hinta jopa 60 000 euroa kuukaudessa, arvioi turvallisuusalan yritys

    2. 2

      Kartta näyttää, miltä Helsingin alueilta sijoittajat himoitsevat asuntoja

    3. 3

      Nuohous vapautuu ja markkinoille on jo tulossa yritys, joka viranomaisten mukaan kaupittelee remontteja lainvastaisesti

    4. 4

      Helsingin eteläiseen kärkeen suunnitellaan koteja yli 7 000 ihmiselle – Tie pois vie tuskaisen ruuhkasumpun kautta

    5. 5

      Kun lapsi raivoaa, vanhemman tehtävä ei ole ratkaista asiaa – on tärkeämmän oppitunnin aika

      Tilaajille
    6. 6

      Jatkuva hyvä päivä saattaa olla merkki toksisesta positiivisuudesta

    7. 7

      Lapsen raiskauksesta tuomittu selvisi ehdollisella tuomiolla, koska vankila olisi haitannut miehen ”sosiaalista selviytymistä”

      Tilaajille
    8. 8

      Yksi katse muistuttaa toivon heittäneestä lama-Suomesta – Iltalypsyn karjakko kertoo, miten syntyi armoton satiiriohjelma, jota ei enää voisi tehdä

      Tilaajille
    9. 9

      Roskiin hukkuva Moskova vie jätteensä satojen kilo­metrien päähän: ”Vaikka olen itse ollut miliisinä, yllätyin, millaista korruptiota tässä on”

      Tilaajille
    10. 10

      Tutkijat: Maapallon lähin naapuriplaneetta onkin Merkurius

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    2. 2

      En pystynyt keskittymään, ja kaikki ylimääräinen aika oli maailmasta kadonnut. Löysin tähän syypään luikertelemasta sänkyni takaa.

    3. 3

      Kartta näyttää, miten ylivoimaisesti yksi automerkki on valloittanut Helsingin seudun

      Tilaajille
    4. 4

      Sairaaloiden Apotti-tietojärjestelmä on satoja miljoonia maksanut susi, jota ei olisi pitänyt päästää edes testikäyttöön

    5. 5

      Maailman ehkä harvinaisin muumimuki tulee myyntiin huhtikuussa huutokaupassa Turengissa

    6. 6

      Harvinainen möhkäkala ajautui rantaan Australiassa, jopa tuhat­kiloiseksi kasvavaa eläintä luultiin ensin laivan hylyksi

    7. 7

      Helsinkiläis­naisen patjan alta löytyi testamentti, joka käynnisti sotkuisen riidan: Korkein oikeus jätti rahoja vaatineet hyvän­tekeväisyys­järjestöt nuolemaan näppejään

    8. 8

      Legendaarinen Roudasta rospuuttoon -sketsi ei olisi syntynyt ilman Petteri Summasen omaa tragediaa: ”Lapsuuteni oli turvallinen ja ihana, ja yhtäkkiä se loppui”

      Tilaajille
    9. 9

      Tutkijat: Maapallon lähin naapuriplaneetta onkin Merkurius

    10. 10

      20 vuotta sitten The Matrix muutti tapaamme katsoa elokuvaa – Nyt feminismiä vihaava äärioikeisto käyttää sitä hyväkseen tavalla, jota tekijät eivät koskaan olisi uskoneet mahdolliseksi

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lars Kihlström halusi uskoa hyvää isästä, mutta lopulta hän itki – Suomalaisen SS-miehen päiväkirjasta löytyi lause, joka kyseenalaistaa historian­kirjoituksen

      Tilaajille
    2. 2

      Kuvilleni saa nauraa, sanoo Iiu Susiraja, mutta hiljenee kun katselee lukioaikaista valokuvaa itsestään

    3. 3

      Uuden-Seelannin terrori-iskusta epäilty sai murhasyytteen, ainakin 50 ihmistä kuollut

    4. 4

      Kun Siskonpedistä tuttu Niina Lahtinen vei yksivuotiaansa päiväkotiin, vanhempainiltaan kutsuttiin psykologi paikalle: ”Vastuu ja syyllistäminen lankeavat lähinnä naisille”

      Tilaajille
    5. 5

      Missä on nainen, joka hyppäsi takaisin autoonsa ja hylkäsi pyöräilijän kuolemaan suojatielle? Vantaan poliisilta on loppumassa keinot poikkeuksellisen yliajotragedian selvittämisessä

      Tilaajille
    6. 6

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    7. 7

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    8. 8

      Jussi Halla-aho ei ole muuttunut, mutta hän on oivaltanut jotain

    9. 9

      Uusi liikunta­trendi parantaa terveyttä nopeasti, ja kenellä tahansa on siihen aikaa

      Tilaajille
    10. 10

      ”Suurin osa ihmisistä ei tajua, mistä siinä puhutaan” – Satumaa-tango täyttää 20 vuotta ja nyt Maija Vilkkumaa kertoo, miksi biisi saattoi sanoittaa perussuomalaisten nousun

      Tilaajille
    11. Näytä lisää