Ulkomaat    |   HS-analyysi

EU-parlamentti mullistuu, mutta mikä muutos on merkittävin? Kansallismielisten nousu vai nurkkiin jäävät britit

Kansallismielisille ja populisteille ennustetaan 160–200 paikkaa noin 700:sta EU-parlamentaarikoista. Voi olla kuitenkin, että suurin vaalimullistus tuleekin brexitistä. HS seurasi viikon Strasbourgin täysistuntoa.

Strasbourg

”En muista että olisin kenenkään kanssa puhunut”, sanoo perussuomalaisten puheenjohtaja ja europarlamentaarikko Jussi Halla-aho työhuoneessaan Strasbourgin parlamentissa.

Halla-aho on viimeisiä kertoja mukana Strasbourgin täysistunnossa ja pohtii sitä, tuleeko kampanjatoreilla ihmisten kanssa aiheeksi Eurooppa tai eurooppalaiset kysymykset. Halla-aho käy parhaillaan huhtikuun eduskuntavaalikampanjaa eikä pyri uudestaan europarlamenttiin. ”Ihan hyvillä mielin katson tätä sillä, että pääsen pois täältä viiden vuoden jälkeen”, hän sanoo.


Halla-ahon pohdinta leikkaa suoraan Euroopan unionin suurimpaan kohtalonkysymykseen, joka ratkaisee myös toukokuun lopussa järjestettävät eurovaalit. Ymmärtävätkö suomalaiset tai laajemmin eurooppalaiset kuinka paljon EU heidän lakeihinsa ja sitä kautta arkeensa vaikuttaa? Vastaus on nimittäin: todella paljon.

HS jalkautui yhdeksi täysistuntoviikoksi Strasbourgiin seuraamaan europarlamentaarikkojen arkista työtä. Viikon aikana juttuja tehtiin esimerkiksi siitä, miksi Strasbourgiin ylipäätään matkataan, millainen on europarlamentaarikon työpäivä, miten simultaanitulkki työskentelee ja miksi Euroopan unioni saattaa tuntua etäiseltä.

Jutuissa liikuttiin myös henkilökohtaisella tasolla: mitä esimerkiksi lapsille tapahtuu, kun äiti tai isä joutuu kerran kuukaudessa viikoksi töihin Strasbourgiin.

Jutut oli rakennettu teidän lukijoiden toiveiden mukaan. Kysyin kauteni alussa millaisia juttuja Euroopan unionista oikein toivotte. Vastausten joukossa oli monia pyyntöjä avata päätöksentekijöiden ja muiden suomalaisten EU-työntekijöiden arkista työnkuvaa.


Arkisten havaintojen lisäksi viikolta tarttui matkaan myös isompia ajatuksia Euroopan suunnasta ja EU:n tehokkuudesta ja toimivuudesta ylipäätään. Viikon aikana brittiparlamentaarikot äänestivät brexitin etenemisestä kolmeen eri otteeseen. Tuloksena britit ovat nyt sekä hylänneet sopimuksettoman eron mahdollisuuden että erosopimuksen. Brexitin määräaika 29. maaliskuuta on jo todella lähellä.

Sosiaalidemokraattien meppi Miapetra Kumpula-Natri seurasi tiistain erosopimusäänestystä kännykän ruudulta strasbourgilaisen ravintolan pöydässä. Tyrmäystulos ei lopulta tuottanut voimakkaita reaktioita.

”Brexit-venkoilu romuttaa lähes yksinomaan Britannian uskottavuutta. EU on oman leiviskänsä hoitanut ja pitäytynyt kannassaan. Unioni ei toivonut alun alkaenkaan Britannian eroa, mutta kun Britannia eropäätöksensä toi ilmi, ei EU sitä ole estellyt”, Kumpula-Natri pohtii, mutta toivoo edelleen EU-eron perumista.

”Vaikka epätodennäköistä se on.”

Brittien mahdollinen lisäajan anominen heittää pitkän varjon koko vaalikevään ylle. Jos Britannia päätyy pyytämään pitkää lisäaikaa, koko eurovaalihärdelli voi mennä uusiksi. Osa Britannian meppipaikoista on jo jaettu uudestaan, ja esimerkiksi Suomi odottaa saavansa yhden mepin nykyisten 13 lisäksi. Ja millainen olisi sitten brittien eurovaalikampanja vaaleihin, joita maa ei edes halua järjestää?


Britannian brexitin lisäksi parlamentin paikkoja muovaa uusiksi kansallismielisten, populistien ja äärioikeiston todennäköinen vaalimenestys. Vaaliennusteissa uuteen parlamenttiin tulisi noin 160–200 kansallismielistä tai populistista meppiä. Meppien kokonaismäärä on Britannian lähdön jälkeen hieman yli 700.

Jussi Halla-aho toivoo, että kansallismieliset puolueet välttäisivät nyt edellisten, vuoden 2014 vaalien virheet. Silloin toisiaan asiallisesti lähellä olevat puolueet jakaantuivat ainakin neljään eri ryhmään ja osa jäi ryhmien ulkopuolelle.

”Olemme kaikissa keskusteluissa korostaneet, että meidän täytyy suvaita toisiltamme eroavaisuuksia siinä missä muissakin ryhmissä ja pyrkiä löytämään yhteisiä nimittäjiä pyrkimään löytämään ydinlinjauksia.”


Esimerkiksi Italian sisäministeri, maahanmuuttovastaisen oikeistopuolueen Legan johtaja Matteo Salvini on kulkenut ahkerasti Euroopassa hakien kumppaneita. Halla-ahon mukaan Salvininkin kanssa on keskusteluja käyty.

Muutamassa vuodessa moni EU-eroa ajanut taho on muuttanut mielipidettään. Halla-ahon mukaan on helpottanut, ettei EU:ssa ole enää tilaa vain kahdelle ryhmittymälle: liittovaltion syventäjille tai EU-eroa ajaville.

”Voimme rakentaa yhteyksiä niiden kanssa, jotka suhtautuvat kriittisesti liitovaltioprojektiin eikä meidän enää tarvitse ajaa sinänsä epärealistista eroa EU:sta. Sille ei ole kannatusta kansalaisten keskuudessa, ja brexit on entisestään nostanut kynnystä ajaa eroa.”

Mikä sitten kansallismielisten, populistien tai äärioikeiston vaikutusvalta tulevassa europarlamentissa tulee olemaan? Asialla on kaksi puolta. Toisaalta perussuomalaiset löytävät parlamentista isompien hengenheimolaisten joukon. Toisaalta poliittiset erot eivät EU-parlamentissa korostu Suomen kotieduskunnan tavoin. Parlamentissa ei ole oppositiota, vaan tarmo keskitetään poliittiseen päätöksentekoon.

”EU-parlamentissa ei leimata valmiiksi, että tuolla se oppositio huutelee. Fiksut ajatukset ovat hyödynnettävissä myös yli puoluerajojen”, sanoo vasemmiston meppi Merja Kyllönen.


Kyllösen taivaalle populismin nousu tuo tummia pilviä. Ilmiö on näkynyt jo nykyparlamentin työssä.

”Jos päätettävissä on vähänkin vaikea asia, ristiriitaisuuksia nostetaan esiin enemmän. Ensi kaudesta voi tulla hankala, kun komissaariehdokkaita tulee maista, joissa äärioikeistolla ja populisteilla on valtaa.”

Ajattelun äärilaitojen korostuminen näkyy myös Kyllösen omassa, parlamentin vasemmistoryhmässä. Mikä tahansa ääriajattelu on huono asia, Kyllönen sanoo.

”Vasemmalla ääriajattelu näkyy kyvyttömyytenä tehdä yhteistyötä ja haluna tehdä nopeita ratkaisuja. Esimerkiksi ilmasto- ja ympäristöpäätöksissä ei oteta huomioon vasemmistolle muuten tärkeää työllisyysteemaa.”

Komission varapuheenjohtaja, kokoomuksen komissaari Jyrki Katainen pitää nationalismin pelko yliviritettynä. ”Häntä heiluttaa nyt koiraa”, hän sanoo, ja viittaa siihen, että valtaosa tulevan EU-parlamentin paikoista pysyy kuitenkin Eurooppa-myönteisissä käsissä.


Katainen on viime kuukausina kampanjoinut paljon EU:n perusarvojen noudattamisen puolesta, ja puhuu taas Strasbourgin pressikahvilassa hetken Puolasta, Unkarista ja Romaniasta.

”Diplomatian aika on ohi. Oli aika, jolloin EU pystyi tarjoamaan kasvojenpesuvettä, mutta sisällössä ei voi tehdä kompromisseja. Joko oikeuslaitos on tai ei ole, joko vapaa lehdistö on tai ei ole ja niin edelleen”, Katainen sanoo.

Katainen valmistautuu kokoomuksen kanssa ensi keskiviikon keskustaoikeiston puolueryhmän EPP:n kokoukseen, jossa kokoomuksen toiveiden mukaan sanottaisiin hyvästit Unkarin Viktor Orbánin Fidesz-puolueelle. Fideszin jäsenyys parlamentin isoimmassa EPP-puolueryhmässä on muuttunut monelle jäsenpuolueelle kiusalliseksi.

”Vielä viisi vuotta sitten näimme, että Orbán peruutti päätöksissään. Nyt arvomaailma etääntyy kiihtyvällä tavalla, eikä sitä voi jättää huomioimatta”, Katainen sanoo.

Kyllönen on ehdolla sekä eduskunta- että eurovaaleissa. Hänen ensisijainen toive on uusia Brysselin-paikka. Se, että lopulta Suomi järjestää keväällä kahdet erilliset vaalit eduskuntaan ja europarlamenttiin, on Kyllösen mielestä kaukana ideaaliratkaisusta.

”Aika moni on, että ai, toukokuussakin on vaalit”, Kyllönen sanoo.

Viikko EU:n kulisseissa

HS seuraa viikon ajan Strasbourgin täysistuntoviikkoa. Lue tästä tähän asti ilmestyneet jutut:

Europarlamentti ehti kaudellaan hyväksyä yli 300 asetusta ja direktiiviä, mutta mikä päätöksistä oli paras?

Mitä järkeä on matkata Strasbourgiin? Ei mitään, sanovat suomalaismepit ja hyppäävät hurjastelevaan tila-autoon

HS etsi ja löysi EU:n ytimen Strasbourgista: Bakteeri vei mepeiltä suihkut, täysistunto­viikolla kuluu 750 voisarvea

EU-komissaari Katainen: Helsingin ja Tallinnan välisen tunnelihankkeen kiinalaisrahoituksessa on vielä liian paljon avoimia asioita

EU-tulkki Laura Minkkinen tietää, että parlamentissa edustajien suusta saattaa tulla tavaraa, jota ”Suomen markkinoilla ei pysty harjoittelemaan”

Strasbourgissa on päiväkoti, jossa lapsia hoidetaan kellon ympäri, koska se on ainoa vaihtoehto: Tällaista on elää ruuhkavuodet meppinä

Strasbourg on mepeille kuin leirikoulu, jonka ytimessä ovat kahvi ja käytävä­keskustelut: HS varjosti konkari­edustajaa koko päivän

Yöllisiä viestejä, likaisia vitsejä, raiskauksiakin – suomalainen Anni Hirvelä johtaa europarlamentin #metoo-kampanjaa

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Poikkeuksellinen hyppäys hiv-tartunnoissa pääkaupunki­seudulla – Hus pelkää epidemiaa

    2. 2

      Ulkoministeri Soiniin kohdistuneesta hyökkäysyrityksestä epäillään vuonna 1967 syntynyttä miestä, poliisilla ei näyttöä teon suunnitelmallisuudesta

    3. 3

      Abiturientti Viivi Puskala pyöräili kaikessa rauhassa Mallorcalla, kun hänet värvättiin treenilenkin päätteeksi Luxemburgiin

    4. 4

      Harvinainen rikosten sarja Espoossa toi tuomion: Mies varasti lapsilta reput ja uhkasi tappaa viimeisillään raskaana olevan naisen

    5. 5

      Mieti, mitä haluat, jos käy huonosti: kuolemaan ja sairastumiseen voi varautua näillä keinoin

      Tilaajille
    6. 6

      Mersukuski kaahasi reilusti yli kahtasataa – ”Kyseinen auto ei käsittääkseni kulje sen kovempaa”

    7. 7

      700 miljoonan euron hankkeen kohtalon­hetket ovat käsillä: Vanhan jäähallin kupeeseen suunniteltu jätti­areena mullistaisi maisemaa Töölössä

    8. 8

      Virolainen Asta Tikerpäe kyyditettiin neljä­vuotiaana Siperiaan ”isänmaan vihollisen” lapsena: ”Luulin, että menemme kylään tädin luokse Tallinnaan”

    9. 9

      Alle kymmenen vuotta vanhassa asunnossa voi olla rakennusvirheitä, ja jos tärkeä vakuutus puuttuu, ostaja saattaa joutua maksamaan korjaukset itse

    10. 10

      Norja tarjoaa työtä mutta vie osaavaa työvoimaa – Rajan toisella puolella työssä käyvät utsjokelaiset ovat väsyneet byrokratiaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ulkoministeri Timo Soinia yritettiin lyödä Korson maalais­markkinoilla Vantaalla, puolue­johtajat tuomitsevat ”hyökkäyksen demokratiaa vastaan”

    2. 2

      Lauri Markkanen hämmästyttää amerikkalaisia tavoillaan: kaurapuuroa aamulla eikä edes omaa kokkia

    3. 3

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    4. 4

      Suku istui iltaa Espoossa, kun sedän kysymys Auschwitzista muutti Orna Kollmann-Grinbergin käsityksen isästään täysin

      Tilaajille
    5. 5

      Matkustajia nostettiin vinssillä korkeuksiin rajussa tuulessa – uusi video näyttää, miten merihätään joutuneen laivan pelastus­operaatio eteni Norjassa

    6. 6

      Saksassa tyylikäskin villapaita voi olla ratkaiseva virhe

    7. 7

      Abiturientti Viivi Puskala pyöräili kaikessa rauhassa Mallorcalla, kun hänet värvättiin treenilenkin päätteeksi Luxemburgiin

    8. 8

      Muellerin raportti ei todennut Trumpin vaalikampanjan tehneen yhteistyötä venäläisten kanssa, presidentti riemuitsi tutkinnan tuloksesta

    9. 9

      Helsinki nostattaa asuntojen hintoja: kaupunki saa myymistään tonteista sitä enemmän rahaa, mitä kalliimmalla niille rakennettavat asunnot myydään

    10. 10

      Grafiikka näyttää, miten suomalaiset kahmivat norjalaisten yhtiöiden pika­lainoja: Viran­omaiset ryhtyivät uusiin toimiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS:n erikoisartikkeli vie Kiinan uiguuri­alueelle, missä historian käsittämättömin kontrolli­koneisto aivo­pesee ihmisiä ja ahdistelee toimittajaa joka askeleella

      Tilaajille
    2. 2

      Keskellä suomalaista metsää on pieni mökki, josta aukeaa näkymä ihmis­kunnan kohtaloon – Tässä on hiili­nielu, mutta onko siitä planeetan pelastajaksi?

      Tilaajille
    3. 3

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    4. 4

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    5. 5

      Uusi liikunta­trendi parantaa terveyttä nopeasti, ja kenellä tahansa on siihen aikaa

      Tilaajille
    6. 6

      Trumpin entinen YK-lähettiläs sohaisi mehiläis­pesään arvostellessaan Suomen terveyden­huoltoa: ”Tiedätkö edes missä Suomi on?”

    7. 7

      Matkustajia nostettiin vinssillä korkeuksiin rajussa tuulessa – uusi video näyttää, miten merihätään joutuneen laivan pelastus­operaatio eteni Norjassa

    8. 8

      Helsingin seudun kouluissa leviää nyt villitys, joka saa lapset liikkumaan jopa kilometrejä tunnin aikana

    9. 9

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    10. 10

      Helsinki vai Tšernobyl? Testaa, kuinka hyvin erotat Suomen pää­kaupungin ydin­tuhoalueesta

    11. Näytä lisää