Ulkomaat

Virolainen Asta Tikerpäe kyyditettiin neljä­vuotiaana Siperiaan ”isänmaan vihollisen” lapsena: ”Luulin, että menemme kylään tädin luokse Tallinnaan”

Baltian maissa muistetaan joukkokyyditysten 70-vuotispäivää. Virossa, Latviassa ja Liettuassa toteutetun operaatio Priboin kohteena olivat pääasiassa naiset lapsineen.

Tallinna

Balti jaam -päärautatieasemalla tihuttaa. Tänne 13-vuotias virolainen Asta Eenok saapui yhdeksän karkotusvuoden jälkeen äitinsä ja veljensä kanssa matkustajajunalla Siperiasta talvella 1958.

”Tallinna oli harmaa, kun taas Siperiassa oli paksu lumi”, muistelee 74-vuotias Asta, nykyiseltä sukunimeltään Tikerpäe.

Hän vetää hupun päähänsä. Harmaata on nytkin.

Taksi vei asemalta sukulaisten luo läheiselle Koidu-kadulle kierrettyään ensin joitain kertoja vanhankaupungin ympäri. Äiti ei muistanut kadun sijaintia, muistelee Tikerpäe.


Paluu Viroon on Tikerpäen mielessä kirkkaampana kuin lähtö neljävuotiaana maalta Kõuen kunnasta.

”Silloin en ymmärtänyt mitään. Minulle puettiin uudet vaatteet. Luulin, että menemme kylään tädin luokse Tallinnaan”, Tikerpäe muistelee kyydityksen alkua, josta tulee tällä viikolla kuluneeksi 70 vuotta.

Vasta myöhemmin Tikerpäe on hahmottanut, mitä todella tapahtui.

Hänet kyyditettiin Siperiaan ”isänmaan vihollisen lapsena” yhdessä seitsenvuotiaan veljensä Arnen ja 29-vuotiaan äitinsä Ellen Eenokin kanssa osana Neuvostoliiton kommunistisen puolueen ja sen alaisen ministerineuvoston määräämää Priboi- eli Rannikkotyrsky-operaatiota.

Isä oli vangittu jo neljä vuotta aiemmin osallisuudesta vastarintaan niin sanottujen metsäveljien riveissä ja Saksan armeijassa, jonne hänet oli mobilisoitu saksalaismiehityksen aikana.

Virossa, Latviassa ja Liettuassa toteutetun operaatio Priboin kohteena olivat pääasiassa naiset lapsineen. Tarkoitus oli nujertaa maaseudun väestön vastarinta ja saattaa loppuun kolhoosien perustaminen.

Baltian maista Siperiaan vieviin karjankuljetusvaunuihin pakotettiin 25.–29. maaliskuuta 1949 yhteensä liki satatuhatta ihmistä, joista noin kaksi kolmasosaa oli naisia, lapsia ja vanhuksia. Tuhannet kuolivat perillä tai jo matkalla.


Asta Tikerpäe aloitti Siperiassa koulun, sai leikkitovereita ja harrastuksia.

Hän nostaa pinon Siperian-kuvia käsilaukustaan asemakahvilan pöydälle Tallinnassa.

Yhdessä kuvassa on iloinen tyttöjoukko pioneerihuivit kaulassaan. Kuva on otettu kahdeksan Siperian-vuoden jälkeen, puoli vuotta ennen hänen perheensä vapautumista. Ylärivin vasemmassa nurkassa on kaksitoistavuotias Asta, Balahtan viljasovhoosikeskuksen koulun pioneerien neuvoston puheenjohtaja.

”En nähnyt siinä mitään poliittista. Pioneeriaika oli kiva”, muistelee Tikerpäe.


Kommunistinen nuorisojärjestö merkitsi toimeliaalle tytölle teatteria, tanssia ja retkiä muiden lasten kanssa. Jo kymmenvuotiaana hän sai kantaa suurta punalippua juhlakulkueessa kylän läpi.

”Silloin tuli sanomista kylän virolaisten parissa ja kotona: virolainen kantaa punalippua!”

Vasta myöhemmin hän ymmärsi, miltä hänen kunniatehtävänsä mahtoi tuntua kommunistien kyydittämästä äidistä.

Tikerpäe näyttää perhekuvaa. Hento Ellen Eenok hymyilee pyöreäposkisen tyttärensä ja poikansa välissä.

Asta Tikerpäe epäilee, että äiti saattoi nähdä nälkää.

Kun sukulaiset Virosta lähettivät Siperiaan suolattua lihaa, pöydässä oli aina kaksi täsmälleen yhtä suurta palaa, yksi kummallekin lapselle.

”Kolmatta palaa ei ollut”, Tikerpäe sanoo.

Alkuaikoina äiti tyhjensi kengästään vehnänjyviä, joita hän salakuljetti töistä viljavarastosta.

”Meidän onnemme oli, että päädyimme viljasovhoosin keskukseen”, sanoo Tikerpäe.

Sovhoosikeskuksessa karkotettujen olot olivat paremmat kuin monessa muussa paikassa. Keskuksessa oli sairaala ja posti ja taloissa sähköt.

Selviytyminen oli Siperiassakin ylpeyden asia.

”Virolaiset olivat muita paremmin pukeutuneita”, sanoo Tikerpäe.

Tikerpäe näyttää virolaisten yhteiskuvaa, joka on otettu karkotuksen alkuvuosina 1950-luvun alussa. Hänellä on rusetti hiuksissaan ja yllään kukkamekko puhvihihoilla.

”Äiti osasi tehdä kauniita leikkauksia ja ompeli meille vaatteita käsin vanhoista puvuistaan.”

Kuvia ei ole perheen ensimmäisestä asumuksesta, joka oli kukkulan rinteeseen kaivettu multamaja. Kuvat ovat myöhemmältä ajalta, jolloin veli oli tilannut kameran Moskovasta.

Tikerpäe toteaa, että lapsuus oli onnellinen myös Siperiassa. Siitäkin huolimatta, että hän muistaa, kuinka joutui vuonna 1949 karjavaunussa erilleen äidistään ja veljestään, joka sairasti keuhkokuumetta. Muut vaunussa huokailivat, että poika tuskin elää seuraavalle asemalle.

Asemilla kuolleita nostettiin pois vaunuista.

Tikerpäe on kirjannut lapsuusmuistonsa Viron Muistin instituutin pyynnöstä. Kertomuksen tunnelma muuttuu sitä valoisammaksi, mitä pidempään hän on ollut Siperiassa:

”Monet Virossa viljellyistä puutarhakukista kasvoivat siellä villinä, ja mikä tuoksu niistä lähti!”

”Metsämansikoita oli niin paljon, että niistä tehtiin hilloa ja niitä kuivatettiin talveksi.”

”Lumeen rakensimme luolia. Välillä niitä oli niin paljon, että sinne meinasi eksyä.”

Tikerpäe muistelee nytkin, kuinka veli piirsi hänelle hienoja paperinukkeja ja veljen ystävä teki ritsan. Perunat olivat niin suuria, että niitä mahtui vain kymmenkunta ämpäriin. Kukkien siemenistä pujotettiin helmikoruja. Elokuvissa jyrsittiin raakoja valkosipuleita leivän kera. Hampaat pysyivät ehjinä.

Kun virolaiset saivat luvan palata kotimaahansa Stalinin kuoleman jälkeisinä vuosina, Tikerpäe ei olisi halunnut lähteä kesken kuudennen lukuvuoden. Äiti järjesti lähdön kuitenkin heti tilaisuuden tullen vuoden 1958 alussa.

Alussa Tikerpäe puhui viroa venäläisellä aksentilla, ja muut lapset vierastivat häntä virolaisessa maalaiskoulussa. Kun historian tunnilla käsiteltiin lokakuun suurta vallankumousta, Tikerpäe osasi kertoa siitä paljon. Muut purskahtivat nauruun ja alkoivat ryssitellä häntä.

”Minut saatiin takaisin kouluun vain uhkaamalla, että äiti voidaan taas lähettää Siperiaan.”

Myöhemmin Tikerpäe löysi paikkansa virolaisesta yhteiskunnasta. Hän työskentelee vielä eläkkeelläkin pienkustantamon myyntipäällikkönä, ja hänellä on jo lapsenlapsenlapsia.

Tikerpäe ei empinyt, kun taideopiskelijoiden ryhmä Sled kesällä 2017 ehdotti matkaa Siperiaan karkotusalueelle. Sillä kertaa matka sujui lentokoneella yhdessä Siperiassa syntyneen naisen kanssa.

”Mikään ei ollut entisensä. Lähdin Balahtan viljasovhoosikeskuksesta, mutta nyt paikalla oli kylä nimeltä Tšistoje Pole, Puhdas kenttä”, sanoo Tikerpäe.

Edes ilmasto ei ollut entisensä. Etäämmäs jokivarteen rakennettu vesivoimala oli muuttanut mannerilmaston kosteammaksi.


Haastattelun jälkeen Tikerpäe soittaa varmistaakseen, että hän ei vain maalaillut liian auvoista kuvaa Siperian lapsuusmaisemista.

Teini-ikäiset pantiin Siperiassa töihin, ja heidän muistonsa ovat karummat. Mitä nuorempi kyyditettävä oli, sitä valoisammat olivat muistot varsinkin, jos ei kokenut nälkää eikä läheisen kuolemaa, sanoo Marika Alver taideryhmästä Sled.

Sled-ryhmittymän näyttely Siperian lapsuus, Siberi lapsepõlv, levittäytyy 16 virolaiselle rautatieasemalle kahden joukkokyydityksen vuosipäivien väliseksi ajaksi, tästä maanantaista kesäkuun 14. päivään asti.

Maanantaina Virossa järjestetään suruliputus joukkokyydityksen muistoksi. Asta Tikerpäe aikoo viedä kommunismin uhrien muistomerkille kymmenen valkoista ruusua, yhden kunkin Siperiassa kuolleen läheisensä muistoksi.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tanskalaislehti: Tanskan rikkaimman miehen neljästä lapsesta kolme kuoli Sri Lankan pommi-iskussa – iskusta epäillään paikallista NTJ-islamistiryhmää

    2. 2

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    3. 3

      Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

      Tilaajille
    4. 4

      Unelmien keikka päättyi kauhutarinaan – Vuonna 2008 HS:n toimittaja ja valokuvaaja nousivat helikopteriin nähdäkseen Suomen, mutta matkan päässä odotti yllätys

      Tilaajille
    5. 5

      Uusi tutkimus pani suomalais­professorit järjestykseen julkaisujensa perusteella: Katso listat seitsemän alan kärki­nimistä

    6. 6

      Vaikeuksista vaikeuksiin kompastelleen Redin johtoon palkattiin farkku­kauppias Lahdesta ja yhtäkkiä kauppakeskus tunnetaan muustakin kuin sokkeloisuudestaan

    7. 7

      Pohjanmaalla sijaitsee vyöhyke, jolla suhtaudutaan nihkeästi ilmastotoimiin – Kartta näyttää oman äänestysalueesi tilanteen

    8. 8

      Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

      Tilaajille
    9. 9

      Veera Papinoja koki Balilla matkailijan kauhunhetken: Mitä tehdä, kun äkillinen sairaus estää lentämisen?

    10. 10

      Suomalaisilla ja virolaisilla yrittäjillä on eroa kuin yöllä ja päivällä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    2. 2

      Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

      Tilaajille
    3. 3

      Vaikeuksista vaikeuksiin kompastelleen Redin johtoon palkattiin farkku­kauppias Lahdesta ja yhtäkkiä kauppakeskus tunnetaan muustakin kuin sokkeloisuudestaan

    4. 4

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    5. 5

      Pekka Sauri aloitti Twitterissä ”ränttäämisen” ja katso: Jussi Halla-aho avasi edes hieman, mitä mieltä hän on vanhoista kirjoituksistaan

    6. 6

      Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

      Tilaajille
    7. 7

      Unelmien keikka päättyi kauhutarinaan – Vuonna 2008 HS:n toimittaja ja valokuvaaja nousivat helikopteriin nähdäkseen Suomen, mutta matkan päässä odotti yllätys

      Tilaajille
    8. 8

      Uusi tutkimus pani suomalais­professorit järjestykseen julkaisujensa perusteella: Katso listat seitsemän alan kärki­nimistä

    9. 9

      Sri Lankan iskuista pidätetty 13 ihmistä, räjähdysten sarjassa kuolleiden määrä jo 290 – tämä iskuista tiedetään

    10. 10

      Dieselin­katkuinen tahra: Saksan auto­teollisuus menetti maineensa, ja nyt sen on keksittävä auto uudestaan

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Notre Dame jälleenrakennetaan viidessä vuodessa, lupaa presidentti Macron

    2. 2

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    3. 3

      Ääniensä näköinen Suomi on kirjava ja pohjasta paksu – HS:n erikoisartikkeli piirtää vaalituloksen kartalle

    4. 4

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    5. 5

      Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaiset on nyt ”normaali osa järjestelmää”, mutta nämä vaalilähetyksessä nähdyt käsimerkit osoittavat muuta

    6. 6

      Lähetykseen kätketty gps-paikannin paljasti järjestelmällisen varastelun Postin logistiikka­keskuksessa – saaliin arvo lähes 60 000 euroa

    7. 7

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    8. 8

      Moni on ryhtynyt paistamaan neitsytoliivi­öljyllä, vaikka vanha tieto syöpäriskistä pätee yhä – Nämä terveysfaktat jokaisen on syytä tietää oliiviöljystä

    9. 9

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi niistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    10. 10

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    11. Näytä lisää