Ulkomaat

Viro on latvialaisille kuin Suomi virolaisille: maa, josta tulevat olutmatkailijat ja johon mennään parempien palkkojen perässä

Etelävirolaiset työnantajat ovat alkaneet houkutella latvialaisia työntekijöitä samankaltaisilla etuuksilla, jotka ovat vuosikausia vetäneet virolaisia töihin ja asumaan Suomeen.

Saru/Ape/Valga/Valka

Automaatti pätkii lautoja ja lajittelee ne laadun mukaan laatikoihin Sarun lautatehtaalla Etelä-Virossa. Vähän etäämpänä naiset tarkistavat jäljen ja viskovat laatikoihin oksanpaloja, joita kone ei ole havainnut.

”Kaksi latvialaista, yksi virolainen”, sanoo johtaja Tarmo Vainola ja osoittaa työntekijöitä.

Viereisen hallin työpenkkirivistössä naiset tasoittavat tulevien ikkunan- ja ovenpielien pintoja.

”Kaikki latvialaisia”, Vainola viittelöi.

Pohjois-Latvian asukkaat ovat alkaneet pendelöidä eli sukkuloida töissä Etelä-Virossa samaan tapaan kuin virolaiset pendelöivät Suomessa.

Tehtaan 160 työntekijästä yli sata tulee Latviasta, pääasiassa 22 kilometrin päästä Apen rajakaupungista. Joukossa on hammaslääkärin apulainen, puoli tusinaa myyjiä sekä päiväkodin opettajia, luettelee Vainola.


Pysäköintialueella tehtaan edessä on riveittäin autoja, joissa on Latvian maatunnus LV, ja vain yksittäisiä virolaisia autoja. Latvialaisten määrä on kasvanut samalla kun lautatehdas on kasvattanut tuotantoaan noin kolmen vuoden ajan.


”Kolmannen työpäivän jälkeen kuljetamme kaksi tai kolme työntekijää kerralla Võruun virastoon. Autamme lomakkeiden täytössä ja tulkkaamme. He saavat virolaisen henkilötunnuksen ja henkilökortin. He siirtyvät kokonaan Viron järjestelmään ja saavat sen jälkeen virolaisen sairausvakuutuksen ja eläkkeen”, Vainola kertoo.

Etelävirolaiset työnantajat ovat alkaneet houkutella latvialaisia työntekijöitä samankaltaisilla etuuksilla, jotka ovat vuosikausia vetäneet virolaisia Suomeen töihin ja asumaan.

Onko Virosta kehkeytymässä latvialaisten Suomi, johon vetävät parempi palkka ja etuudet?


Elita Berezkina nyökyttelee. Kun hän aloitti työt lautatehtaalla kolmisen vuotta sitten, keskeinen asia oli Viron perhetuet palkan ohessa. Berezkina kertoo olevansa kirjoilla ja maksavansa verot Virossa, vaikka koti on Latviassa.

”Äitiysrahan ja lapsilisän sain Virosta. Se oli tärkeää, kun tulin töihin Viroon.”

Virossa äitiysloma on tuntuvasti pidempi ja korvattava osuus palkasta suurempi kuin Latviassa.


Myös Reinis Semjonovs pendelöi kolmatta vuotta. Entistä metsuria houkuttivat Viroon parempi palkka ja säännöllisemmät työajat.

Berezkina kuuli työpaikasta mieheltään, Semjonovs veljeltään. Samaan tapaan verkostojensa avulla on moni virolainen löytänyt työn Suomesta.

”Apessa ei ole kovin monta ihmistä, jotka eivät käy töissä täällä”, sanoo Aija Evīte-Konoščenova.


Hän jätti myyjän työn Latviassa alettuaan työskennellä Virossa lautatehtaalla töissä noin yhdeksän vuotta sitten ja arvioi ansaitsevansa Virossa noin 200 euroa enemmän kuukaudessa.

Jopa Viron verojärjestelmä saa kehuja Evīte-Konoščenovalta. Pienipalkkaiset voivat ansaita Virossa 500 euroa verottomasti, jolloin käteen jää enemmän rahaa kuin Latvian järjestelmässä.

Internetin palkkalaskurit kertovat, että esimerkiksi 700 euron bruttokuukausipalkasta työntekijälle jää käteen Suomessa 642 euroa, Virossa 640 ja Latviassa 498.

Kun työvuoro lautatehtaalla vaihtuu kello 15.30, pysäköintialueen autot täyttyvät. Evīte-Konoščenova ja Berezkina istuvat työtoverinsa Ojārs Janušsin vanhan Audin takapenkille.

Evīte-Konoščenova kertoo, että kukin maksaa kuljettajalle kaksi euroa päivässä tai kymmenen viikossa.


Auton ikkunasta vilahtaa harvaan asuttu maaseutu pienine jokineen. Rajan tunnistaa vain pienistä mustavalkoisista pylväistä tien penkassa. Kotimatka rajan yli Apen pikkukaupunkiin on ohi runsaassa vartissa. Siellä kukin palaa omakotitaloihinsa, joista ei ole tarvetta muuttaa Viron puolelle.

Latvian ja Viron rajaseudulla vilahtelee kolhoosien entisiä harmaatiilisiä kerrostaloja ja hylättyjä puutaloja romahtaneine kattoineen. Elintasoero on selvästi pienempi kuin Suomen ja Viron välillä.

Alueen keskus on Valga–Valka, kaupunki, joka jaettiin brittiläisen sovittelijan avulla Viron ja Latvian kesken sata vuotta sitten.

Kaupungin keskustassa maita yhdistävä historiallinen kävelykatu on juuri kunnostettu, mutta Latvian puolella Valkan kaupungintalolla istuu huolestunut kaupunginjohtaja Vents Armands Krauklis.

”Siirtyminen Viroon on alkanut pikkuhiljaa ja lisääntyy joka vuosi.”

Krauklisin mukaan Valgan kaupungin puolelle Viroon on rekisteröitynyt noin tuhat latvialaista, jotka maksavat verot Viroon mutta todellisuudessa asuvat ja käyttävät palveluja Latvian puolella Valkassa.

”Menetämme budjetistamme joka vuosi noin 400 000 euroa.”

Krauklis ei usko, että palkkojen ja etuisuuksien erot tasoittuvat lähitulevai­suudessa.

”Kieli­muurin ansiosta meillä ylipäätään on vielä opettajia.”

Virossa Valgamaan työttömyyskassa arvioi, että Valgamaan alueella käy säännöllisesti töissä noin viisisataa Latvian asukasta.

Latvialaisia autoja näkyy Viron puolella Valgan kaupungin reunamilla tuotantolaitosten, kuten kahden konepajan, lihanjalostamon ja ompelimon, pihalla.

Acliman ompelimossa latvialainen sairaanhoitaja Jelena Mališeva leikkaa koneella mustasta kankaasta verryttelyhousun lahkeiden palasia.


”Opiskelin sairaanhoitajaksi Riiassa. Täällä opin työn käytännön kautta. Ansaitsen kuukaudessa noin sata euroa enemmän.”

Baiba Tilēna on jo vuosia käynyt kotoaan Latvian Valkasta töissä Viron Valgassa.

”Täällä työntekijöihin suhtaudutaan inhimillisemmin. Päälliköiden asenne on joustavampi.”

Puhe kuulostaa jälleen siltä kuin virolainen työntekijä vertaisi työnantajaansa Virossa ja Suomessa.

Zīle Dzenīte muutti Viron puolelle Valgaan alun perin poikaystävän vuoksi. Virolainen poikakaveri lähti töihin Suomeen ja jäi sille tielleen, mutta Dzenīte pysyi Valgassa.

Raja­kaupungin molemmissa osissa näkyy tyhjäksi jääneitä kiinteistöjä. Mutta perjantai-iltapäivänä Viron Valgaa ja Latvian Valkaa yhdistävä katu täyttyy liikenteestä. Autot ajavat ohi punatiilisen talon, jossa näytelmäkirjailija Hella Wuolijoki asui kouluvuosinaan.

Latvian puolella entisellä raja-asemalla olevan Alko 1000:n pysäköintialue on täynnä autoja, joissa on Viron maatunnus EST. Joukossa näkyy yksi suomalainenkin rekisterikilpi.

Sisällä ihmiset työntävät juomakärryjä käytävillä, jotka kulkevat olutlaatikkopinojen välissä.


Vanhustenhoitaja Pille Leedoks on tullut etelävirolaisesta Tõrvan kaupungista hakemaan juomia sen kunniaksi, että Suomessa työskentelevät mies ja poika tulevat kotiin viikonlopuksi. Ostoskärryssä on Tuborgin olutta, 12 euroa mäyräkoira, ja Monte Cristo -viiniä, 10 euroa kolme litraa. Kuohuviini Grantini on kolme euroa. Hinnat ovat hieman nousseet Latvian korotettua alkoholiveroa alkuvuodesta.

”Miehet tuovat Suomesta tullessaan ruoat Lidlistä: juustoa, gluteenitonta leipää ja voita. Juomat tuon Latviasta.”

Sen jälkeen kun Viro päätti vuonna 2015 nopeuttaa alkoholiveron korotuksia, Latvia muuttui virolaisille samankaltaiseksi alkoholirallin kohteeksi kuin Viro on ollut suomalaisille.


Taloustutkimusta tekevän Eesti konjunktuuriinstituutin selvityksen mukaan jo kolmannes Viron väestöstä on ostanut alkoholia Latviasta. Ostosretket suuntautuvat yhä useammin myös apteekkiin, rakennustarvikeliikkeeseen tai ruokakauppaan.


Latvian Valkan ostoskeskuksessa lihakaupan asiakkaista 90 prosenttia on virolaisia, arvioi myyjä Anita Larina. Lihakauppa avattiin olutrallin seurauksena.

Valkan kaupungintalolla Vents Armands Krauklis seuraa rallin kehitystä hyvillään. Kaupunginjohtaja näkee, että samaan aikaan alueelle nousee uusia yrityksiä. Niistä saatavat verotulot alkavat korvata työntekijöiden mukana Viroon menetettyjä verotuloja parissa vuodessa.

Kaupan hyllyllä on jo uutta paikallista tuotantoa. Kuparinhohtoisessa pullossa on nyt kaupungin brändillä markkinoitava tuote, Walk-vodka.


Oikaisu kello 18.32: Artikkelissa kirjoitettiin aiemmin virheellisesti, että virolaisautojen maatunnus olisi EE. Se on EST. Oikaisu kello 20.31: Suomalaisten keskipalkka oli aiemmin artikkelissa väärin. Oikea keskipalkka on 3018 euroa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    2. 2

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi heistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    3. 3

      ”Luojan kiitos, en ole Suomessa”, Erica Fugate ajatteli ja lähti lapsensa kanssa yhdys­valtalaisen vanki­karkurin matkaan – lopulta hän myi miehen tarinan Hollywoodiin

      Tilaajille
    4. 4

      Useita räjähdyksiä Sri Lankassa – ainakin 80 loukkaantunut

    5. 5

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    6. 6

      Uusi hallitus voi saada ikäviä yllätyksiä maailmalta

    7. 7

      Kun opioidikriisi räjähti käsiin Yhdys­valloissa, myös suomalaiset kipu­kroonikot joutuivat hankalaan asemaan

    8. 8

      Tässä on yksi hirveimmistä treeneistä: kuukausi leuan­vetoa

      Tilaajille
    9. 9

      Saaristoon, Mathildedaliin vai Kristiinan­kaupunkiin? Katso kymmenen vinkkiä, mihin kannattaa matkustaa Suomessa

    10. 10

      HS selvitti vaikeasti aukeavan Fingerpori-sarja­kuvan merkitystä piirtäjä Pertti Jarlalta, nyt Jarla kommentoi selitystään toisessa sarja­kuvassaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    2. 2

      ”Hävettävän suuri” BMW vie suomalaisen kirurgin tallinnalaiselle klinikalle: sote ja verot ajavat suomalaisia lääkäreitä muualle töihin

    3. 3

      HS selvitti vaikeasti aukeavan Fingerpori-sarja­kuvan merkitystä piirtäjä Pertti Jarlalta, nyt Jarla kommentoi selitystään toisessa sarja­kuvassaan

    4. 4

      Simbassäng eli simpanssisänky – toimittajien virheet ovat noloja, mutta pahimmista tulee klassikoita

    5. 5

      ”Minulle ei voi tapahtua mitään”, sanoi Pamela Werner iltana, jolloin hänet silvottiin – Pekingissä murhatun 19-vuotiaan kohtaloa pohditaan yhä vuosikymmeniä myöhemmin

      Tilaajille
    6. 6

      Demokratian pyhää periaatetta loukattiin vaalikeväänä, ja nyt on aika soittaa hälytyskelloja

    7. 7

      Helsinkiläisessä hätämajoituksessa viettää yönsä yhdeksän­kuukautinen vauva

      Tilaajille
    8. 8

      Viskiyhtiön perijä tunnusti syyllisyytensä seksikulttia koskevassa oikeuden­käynnissä

    9. 9

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    10. 10

      Jussi Halla-aho sanoo osan vanhoista kirjoituksistaan olleen ”tyhmiä ja harkitsemattomia” muttei irtisanoudu teksteistä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Notre Dame jälleenrakennetaan viidessä vuodessa, lupaa presidentti Macron

    2. 2

      Ääniensä näköinen Suomi on kirjava ja pohjasta paksu – HS:n erikoisartikkeli piirtää vaalituloksen kartalle

    3. 3

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    4. 4

      Vaalitulos ratkesi äärimmäisen niukasti: Sdp suurin, vaali­päivän äänivyöry toi perus­suomalaiset lähes tasoihin – lue HS:n analyysit tuloksesta

    5. 5

      Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaiset on nyt ”normaali osa järjestelmää”, mutta nämä vaalilähetyksessä nähdyt käsimerkit osoittavat muuta

    6. 6

      Lähetykseen kätketty gps-paikannin paljasti järjestelmällisen varastelun Postin logistiikka­keskuksessa – saaliin arvo lähes 60 000 euroa

    7. 7

      Moni on ryhtynyt paistamaan neitsytoliivi­öljyllä, vaikka vanha tieto syöpäriskistä pätee yhä – Nämä terveysfaktat jokaisen on syytä tietää oliiviöljystä

    8. 8

      Maiju Järvisen 7-vuotias poika eristettiin luokassa muista sermeillä – Tänä keväänä hän on viimein pystynyt kertomaan, miltä opetus­suunnitelman painottama ”inkluusio” oikeasti tuntuu

      Tilaajille
    9. 9

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    10. 10

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    11. Näytä lisää