Ulkomaat    |   Heikki Aittokosken essee

Kaikista maailman ihmisistä Topelius kiteytti Notre Damen, Pariisin ja elämän merkityksen

Katedraali on omiaan herättämään nöyryyttä. Se on ollut todistajana niin monessa.

Kaikista maailman ihmisistä Zachris Topelius, satusetä Sakari, tuli kiteyttäneeksi Notre Damen – ja samalla Pariisin, ja elämän – merkityksen.

”Mutta millä oikeudella Pariisi nimittäisikään itseään maailmaksi, ellei se loistonsa ohessa niin uskollisesti kuvastaisi toivon harhakuvia, onnen pettymyksiä ja elämän katoovaisuutta?”

Topelius kirjoitti matkakirjeen Pariisista vuonna 1856. Sitä olisin tuskin koskaan tullut omin avuin löytäneeksi, ellei sitten Suomalaisen Kirjallisuuden Seura olisi toimittanut mainiota Kirjailijan kaupunki -sarjaa.

Näin Topelius edelleen:

”Notre Dame! Pantheon! Jos voitaisiin koota kaikki se veri, minkä ne ovat nähneet virtaavan, kaikki ne kyyneleet, mitkä ne ovat nähneet vuodatettavan, niin Seine-virta paisuisi yli äyräittensä ja huuhtoisi aaltoihinsa nuo niin monien onnettomuuksien ja rikosten näyttämöt.”

Topelius oli Pariisin-reissulla liki nelikymppisenä. Elämä oli vissiin tarjonnut jo sen verran opetuksia, että Topelius oli korostetusti jalat maassa, keekoilematta, toisin kuin moni maailmanmatkaaja silloin ja nyt.

Mutta ei Topelius sentään ollut lohduttomuuteen vajonnut. Notre Dame ja Pantheon virittivät myös toivoa.

”Ja kuitenkin sirkuttaa niiden ympärillä yhä samat iloiset heinäsirkkaparvet, joiden katseesta kuvastaa sama suruton luottamus ikuiseen onneen, mikä tässä maailmassa on onnen ehto ja mitä ilman ilo on vain hymyilyä hautojen partaalla.”

Jokaisella on omat muistonsa. Minä en muista Notre Damen nurkilta heinäsirkkoja, saati heinäsirkkojen katseita (onko niillä katse?).


Sen sijaan muistan kolmevuotiaan poikani katseen, kun menin hänen kanssaan isolle kirkolle vuosia sitten. Notre Dame ei tehnyt häneen erityistä vaikutusta. Hauskaa oli silti. Poika teki kuminaamailmeitä, väänteli kasvojaan siihen malliin, että hänet olisi hyvin voinut hilata korkeuksiin katedraalin räystäälle, kivihirviön virkaa toimittamaan.

Arkkitehtuurista en syvällisesti ymmärrä. Sen verran kuitenkin, ettei vaikuttavaa kokonaisuutta saa pelkästään päälinjoilla, riuskoilla viivanvedoilla. Tarvitaan loppuun asti harkittuja yksityiskohtia, Notre Damen tapauksessa valtavasti. Niin kuin juuri ne kivihirviöt, fiinimmin sanottuna gargoilit ja kimerat, jotka irvistyksillään peljästyttävät kristikansaa synnintuntoon.

Huonolla menestyksellä, täytyy sanoa.

Kun kymmenille sukupolville ja sadoille miljoonille ihmisille on syntynyt rakennuksesta muistoja, se kasvaa itseään isommaksi, kokonaisen kansan, kulttuurin tai peräti kulttuuripiirin yhteiseksi omaisuudeksi.

Jälkimmäisen kaliiperin paikkoja on harvassa. Siksi Notre Damen kohtalo riipaisee niin monia meistä. ”Tänä iltana osa meistä palaa”, kuten Ranskan presidentti Emmanuel Macron maanantai-iltana hyvin sanoi.

Akropolis, Westminster, Pietarinkirkko, Brandenburgin portti. Kreml. Paikat symboloivat asioita, joskus hyviä, joskus pahoja, usein molempia.

Ei Notre Dameakaan pidä ajatella nuhteettomain puhtoisena temppelinä, vaikka on se osalle ollut sitäkin. Peruskivi muurattiin vuonna 1163 (paavi paikalla), ja alusta alkaen katedraalilla oli enemmän kuin pelkkä kirkollinen ulottuvuus. Kuningas Ludvig VII ja piispa Maurice de Sully halusivat tehdä Pariisista suuren.

Tavoite toteutui.


Topeliuksen tavoin tekee mieli ajatella, mitä kaikkea Notre Dame on ollut todistamassa. Paljon se on nähnyt, kokonsakin puolesta. Olihan se Pariisin hujoppi, kaupungin korkein rakennus vuosisatojen ajan, kunnes Seinen vasemmalla rannalla toteutettiin outo hanke, Eiffel-torni, vuoden 1889 maailmannäyttelyyn.

Notre Damen avainsana on nöyryys. Nöyryyttä kai jylhällä goottilaisella arkkitehtuurilla osittain tavoiteltiin, rahvaan nöyryyttä, ja kyllä tämä edelleen toimii. Ihminen pieni, Jumala suuri, tai mihin kukakin haluaa uskoa.

Nöyryyttä aiheuttaa myös aika, sen kuluminen. Notre Damen mittakaavassa vuosisata on pikapyrähdys. Eihän siitä ole kuin tovi, kun sudet jolkottivat jäätynyttä Seineä pitkin, rutto ja sisällissota raivosi, englantilaiset miehittivät ja kansa söi turnipsinkantoja ja jätteitä.

Tällaiseen 1400-luvun maailmaan syntyi François Villon, josta kehkeytyi taparikollinen ja maankuulu hulttiorunoilija.

Veijo Meri on häntä suomentanut, ja hyvin onkin:

”Olen François, ilman onnea, / Pariisista, Pontoisen seudulta, / kohta kuuden jalan nuoralla / kaula mittaa perseen painoa.”

François Villon hengaili Latinalaiskortteleissa ja Citén saarella, siis Notre Damen nurkilla, ammoin kadonneilla ahtailla kujilla, ja eihän Pariisi keskiajalla paljon sen pidemmälle edes levittäytynyt. (Saman aikakauden Pariisia kuvailee Victor Hugo 1800-luvun bestsellerissään Pariisin Notre Dame.)

Veijo Meren mukaan Notre Damessa pakoili Villonin hämäräperäistä tuttavaporukkaa, koska virkavallalla ei ollut oikeutta tulla kirkkoon pidättämään.


Kulman takana Notre Damesta sijaitsi – ja sijaitsee edelleenkin – Conciergerie, joka tuli Villonille tutuksi. Se oli vuosisatainen vankila, nykyään vihlova museo.

Ranskan suuren vallankumouksen vuosina, 1790-luvulla, Conciergerien kivimuurien sisään teljettiin tuhansia vankeja. Sieltä heitä kärrättiin giljotiinille.

Vallankumouksessa ei käynyt hyvin myöskään Notre Damelle. Kirkkoa tärveltiin perusteellisesti. Vandaalit katkoivat päitä patsailta, joiden luulivat esittävän kuninkaita ja muita feodaalisortajia. Eivät esittäneet. Johannes Kastajakin menetti päänsä.

Tässä on ihmiskunnan mystinen ristiriita. Ensin julistetaan mahtavia periaatteita: vapaus, veljeys, tasa-arvo. Sitten alkaa tuhoaminen.

Ranskan vallankumouksessa kirkko syrjäytettiin, ja tilalle pykättiin Järjen kultti, joka tietenkin johti järjettömyyksiin.

Ei siinä sitten kauan kestänyt, kun Notre Damessa kruunattiin Napoleon keisariksi. Seremoniaa vietettiin 2. joulukuuta 1804. Tai jos tarkkoja ollaan, niin kyseessähän oli frimaire-kuukauden 11. päivä tasavallan vuonna XIII. Niin sanoi vallankumouskalenteri.

Katto, jonka alla Napoleon kruunattiin, oli maanantai-iltana ilmiliekeissä. Napoleonin kruunajaiset ovat ehkä historian tunnetuin tapahtuma sen katon alla.

Tunnetuin ei ole sama asia kuin tärkein. Tärkeyden määrittelee jokainen itse. Mutta jotain tavattoman tärkeää siinä meni.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    2. 2

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi heistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    3. 3

      ”Luojan kiitos, en ole Suomessa”, Erica Fugate ajatteli ja lähti lapsensa kanssa yhdys­valtalaisen vanki­karkurin matkaan – lopulta hän myi miehen tarinan Hollywoodiin

      Tilaajille
    4. 4

      Uusi hallitus voi saada ikäviä yllätyksiä maailmalta

    5. 5

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    6. 6

      Kun opioidikriisi räjähti käsiin Yhdys­valloissa, myös suomalaiset kipu­kroonikot joutuivat hankalaan asemaan

    7. 7

      Tässä on yksi hirveimmistä treeneistä: kuukausi leuan­vetoa

      Tilaajille
    8. 8

      Saaristoon, Mathildedaliin vai Kristiinan­kaupunkiin? Katso kymmenen vinkkiä, mihin kannattaa matkustaa Suomessa

    9. 9

      Taistele, pakene vai sittenkin lamaannu – kuka pystyy toimimaan tarkoituksen­mukaisesti hengen­vaarassa?

      Tilaajille
    10. 10

      HS selvitti vaikeasti aukeavan Fingerpori-sarja­kuvan merkitystä piirtäjä Pertti Jarlalta, nyt Jarla kommentoi selitystään toisessa sarja­kuvassaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    2. 2

      ”Hävettävän suuri” BMW vie suomalaisen kirurgin tallinnalaiselle klinikalle: sote ja verot ajavat suomalaisia lääkäreitä muualle töihin

    3. 3

      HS selvitti vaikeasti aukeavan Fingerpori-sarja­kuvan merkitystä piirtäjä Pertti Jarlalta, nyt Jarla kommentoi selitystään toisessa sarja­kuvassaan

    4. 4

      Simbassäng eli simpanssisänky – toimittajien virheet ovat noloja, mutta pahimmista tulee klassikoita

    5. 5

      ”Minulle ei voi tapahtua mitään”, sanoi Pamela Werner iltana, jolloin hänet silvottiin – Pekingissä murhatun 19-vuotiaan kohtaloa pohditaan yhä vuosikymmeniä myöhemmin

      Tilaajille
    6. 6

      Demokratian pyhää periaatetta loukattiin vaalikeväänä, ja nyt on aika soittaa hälytyskelloja

    7. 7

      Helsinkiläisessä hätämajoituksessa viettää yönsä yhdeksän­kuukautinen vauva

      Tilaajille
    8. 8

      Viskiyhtiön perijä tunnusti syyllisyytensä seksikulttia koskevassa oikeuden­käynnissä

    9. 9

      Jussi Halla-aho sanoo osan vanhoista kirjoituksistaan olleen ”tyhmiä ja harkitsemattomia” muttei irtisanoudu teksteistä

    10. 10

      Poliisi selvittää: Miten auto on onnistuttu ajamaan kahden aidan ahtaaseen väliin kyljelleen?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Notre Dame jälleenrakennetaan viidessä vuodessa, lupaa presidentti Macron

    2. 2

      Ääniensä näköinen Suomi on kirjava ja pohjasta paksu – HS:n erikoisartikkeli piirtää vaalituloksen kartalle

    3. 3

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    4. 4

      Vaalitulos ratkesi äärimmäisen niukasti: Sdp suurin, vaali­päivän äänivyöry toi perus­suomalaiset lähes tasoihin – lue HS:n analyysit tuloksesta

    5. 5

      Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaiset on nyt ”normaali osa järjestelmää”, mutta nämä vaalilähetyksessä nähdyt käsimerkit osoittavat muuta

    6. 6

      Lähetykseen kätketty gps-paikannin paljasti järjestelmällisen varastelun Postin logistiikka­keskuksessa – saaliin arvo lähes 60 000 euroa

    7. 7

      Moni on ryhtynyt paistamaan neitsytoliivi­öljyllä, vaikka vanha tieto syöpäriskistä pätee yhä – Nämä terveysfaktat jokaisen on syytä tietää oliiviöljystä

    8. 8

      Maiju Järvisen 7-vuotias poika eristettiin luokassa muista sermeillä – Tänä keväänä hän on viimein pystynyt kertomaan, miltä opetus­suunnitelman painottama ”inkluusio” oikeasti tuntuu

      Tilaajille
    9. 9

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    10. 10

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    11. Näytä lisää