Ulkomaat    |   HS-haastattelu

EU-vaalit eivät ole kansan­äänestys maahan­muutosta, vaikka niin väitetään: Arvostettu Eurooppa-tutkija purkaa kolme myyttiä siitä, mikä äänestäjiä liikuttaa

Toukokuun EU-vaalit ovat mullistavat, mutta eivät median rummuttamilla tavoilla, sanoo Euroopan tämän hetken kiinnostavimpiin politiikantutkijoihin kuuluva Ivan Krastev.

Wien

Monet vahvat väittämät toukokuun EU-vaalien keskeisimmistä asetelmista ei pidä paikkaansa. Median luoma kuva Euroopan tilasta ei täsmää tutkimustuloksiin äänestäjien mielipiteistä.

Näin sanoo yksi tämän hetken näkyvimmistä Euroopan kehityksen analysoijista, bulgarialainen politiikantutkija Ivan Krastev.

”EU-vaalit eivät ole kansanäänestys maahanmuutosta, eikä äänestäjillä ole mielessään vain yhtä asiaa, kun he tekevät äänestyspäätöstä”, Krastev sanoo wieniläisessä kulmabistrossa.

Se on kuitenkin varmaa, että EU-vaaleissa voi tapahtua arvaamattomia.

”Ihmiset haluavat muutosta, mutta muutos tarkoittaa eri ihmisille hyvin eri asioita. Lisäksi äänestäjät ovat valmiita muuttamaan samaan aikaan monia eri asioita.”

Ivan Krastev tunnetaan hauskana puhujana ja osuvana kiteyttäjänä. Tutkimushankkeet eri puolilla Eurooppaa ja kova kysyntä puhujana tuovat Krasteville paljon matkapäiviä. Erityisesti Krastev pohtii Itä- ja Länsi-Euroopan eroja ja nykyhetken murroksia.

Krastev asuu ja työskentelee osin Wienissä, mutta hän myös vetää perustamaansa Centre for Liberal Strategies -ajatushautomoa toisessa kotikaupungissaan Sofiassa.

”Juuri nyt teen aika lailla samaa, mitä moni muukin, eli yritän ymmärtää, mitä EU-vaaleissa tapahtuu.”

Eurooppa on monin tavoin jakautunut. Näitä jakoja Krastev analysoi kirjassaan After Europe, Euroopan jälkeen. Kirjan pohdinnat itäisen Keski-Euroopan poliittisesta dynamiikasta ja siitä, ettei Eurooppa kestäisi poliittisesti toista pakolaiskriisiä, nostivat Krastevin Eurooppa-kommentoijien eturiviin.

Pelkästään erilaiset jakolinjat eivät selitä suoraan, mitä ihmiset nyt hakevat EU-vaaleissa, Krastev sanoo. Vaalien ilmiö on, että sata miljoonaa äänestäjää tekee äänestyspäätöksensä aivan viime hetkillä.

Krastev on käynyt läpi valtavan määrän kyselyaineistoa vaalinalustunnelmista 14 eri EU-maassa. Erityisesti yksi tieto on hänestä merkittävä.

Niistä, jotka tietävät äänestävänsä EU-vaaleissa, 70 prosenttia sanoo saattavansa vielä vaihtaa puoluetta. Suuri enemmistö ei pidä puoluevalintaansa itsestäänselvänä, ja ihmiset ovat valmiita äänestämään uusia poliittisia liikkeitä. Myös kuusi prosenttia oikeisto- ja vasemmistopopulistien äänestäjistä sanoo saattavansa palata perinteisten puolueiden äänestäjäksi.

”Kyse on valinnasta status quon ja muutoksen välillä, ei valinnasta avoimen Euroopan ja kansallisvaltion välillä.”

Äänestyspäätös tehdään tunteella, ja viime hetken tapahtumat ennen vaaleja vaikuttavat huomattavasti Euroopan parlamentin kokoonpanoon. Koska päätös tehdään tunteella ja nopeasti viime metreillä, poliittisten johtajien persoona korostuu.

”Tästä ilmiöstä ei saa suoraan kiinni, jos tarkastelee vain kannatusmittauksia.”

Kannatusmittausten mukaan EU:lla pitäisi mennä hyvin. Unionia tukee ennätysmäärä eurooppalaisia. Suosio on brexitin seurausta, Krastev sanoo.

”Alun järkytyksen ja kriisivaiheen jälkeen brexit on ollut Euroopan unionia kaikkein eniten vakauttava tekijä.”

Brittien kompurointia seuratessa tuki eri maiden EU-erolle on haihtunut. Siksi näistä EU-vaaleista ei saada vaaleja, joilla ratkaistaan, kannattaako enemmistö avointa Eurooppaa vai suljettuja valtioita, Krastev sanoo.

”Myytit ja väitteet siitä, mistä näissä vaaleissa on kyse, häiritsevät ihmisiä, kun he miettivät, millä perusteella tekevät äänestyspäätöksensä.”


Krastev purkaa HS:lle kolme myyttiä tulevista EU-vaaleista.

Myytti 1: EU-vaalit ovat kansanäänestys maahanmuutosta

Monen mielikuva on se, että Eurooppa on jakautunut kahtia ja käynnissä on kahden heimon valtataistelu, jossa ratkaisevaa on suhde maahanmuuttoon.

Niin ei ole, Krastev sanoo.

Moni vertaa väärin perustein EU-vaaliasetelmaa joko Yhdysvaltoihin tai Britannian brexit-äänestykseen. EU-vaalit eivät ole kummankaan uusinta. Vastakkain ei ole kahta vallasta taistelevaa leiriä, kuten Yhdysvaltojen republikaanit ja demokraatit tai brexitin kannattajat ja vastustajat.

”Euroopassa oikeastaan vain Puolassa poliittista asetelmaa voi verrata Yhdysvaltoihin.”

Yhdysvalloissa polarisaatio tarkoittaa, että ihmiset eivät pohjimmiltaan halua muuttaa mieltään, tapahtui mitä tahansa. Sen sijaan Euroopassa ihmiset eivät osaa päättää, ketä kannattaisivat, Krastev sanoo.

Euroopan populistipuolueet toki rakentavat retoriikallaan asetelmaa, jossa juuri suhtautuminen maahanmuuttoon olisi ratkaisevaa äänestyspäätöksessä, Krastev sanoo.

On myös totta, että pakolaiskriisin jälkeen nationalistiset järjestelmänvastaiset ja oikeistopopulistiset puolueet ovat menestyneet hyvin kansallisissa vaaleissa eri puolilla Eurooppaa. EU-vastaiset ja maahanmuuton vastaiset puolueet ovat hallituksessa yhdeksässä maassa.

Äänestäjätutkimukset eri EU-maista kertovat silti, että vaikka maahanmuutto huolestuttaa, se ei dominoi äänestyspäätöksiä. Leimaavaa on yleinen huolestuneisuus. Siksi ihmiset hakevat ratkaisuja eri suunnista.

EU rakentui aikoinaan pelolle menneisyyden toistumisesta. Nyt asetelma on ihan toinen – tulevaisuus pelottaa. Tämän tunnelman loi muun muassa finanssikriisi, ja sitä korosti lisää pakolaiskriisi.

Etelä-Euroopassa ihmisiä huolestuttaa talous, itäisessä Keski-Euroopassa korruptio. Pohjoisissa EU-maissa keskeinen teema on ilmastonmuutos, Krastev luettelee.

Maahanmuuton arvioi Euroopan suurimmaksi ongelmaksi vain 15 prosenttia eurooppalaisista. Islamismin nousu huolestuttaa 22:ta prosenttia, talouskehitys 16:ta prosenttia ja nationalismin nousu 11:tä prosenttia.

”Maahanmuutto voi tietenkin vielä nousta tärkeimmäksi kysymykseksi, jos jotain äkkinäistä tapahtuu. On myös ymmärrettävä, että ihmiset ovat huomattavasti huolestuneempia siitä, miten tulijat saadaan integroitua, kuin tulijoiden lukumäärästä – ja että nämä ryhmät ovat eri ihmisiä ja äänestävät eri puolueita.”

Ne, jotka ovat huolissaan kaikesta maahanmuutosta, äänestävät Krastevin mukaan oikeistopopulisteja. Ne, joita huolestuttavat radikalisoituminen sekä yhteiskunnan kyvyt ja resurssit kotouttaa maahanmuuttajat, äänestävät keskustaoikeistoa.

Krastev vetää vielä yhteen. EU-vaalit eivät ole kansanäänestys maahanmuuttopolitiikasta neljästä syystä.

Ensimmäinen syy: Eurooppaan ei juuri tule turvapaikanhakijoita.

”Turvapaikanhakijoita tuli koko viime vuonna saman verran kuin Ateenassa käy turisteja yhtenä elokuisena päivänä.”

Toinen syy: Uutisvirta ei enää täyty dramaattisista pakolaiskuvista.

”Tv-kuvat pakolaisista rämpimässä kohti Eurooppaa olivat kriittisen merkitseviä pakolaiskriisissä, sillä ne vaikuttivat paljon sellaisissa maissa, joihin ei oikeastaan tullut turvapaikanhakijoita.”

Kolmas syy: Euroopassa ei ole yhtään puoluetta, joka pitäisi rajat auki ja ottaisi Eurooppaan kaikki tulijat.

”Tiettyyn mittaan asti maahanmuuttovastaiset puolueet saivat perinteiset puolueet vakuutettua siitä, että EU:n ulkorajojen suojelu on kriittistä turvallisuudelle.”

Neljäs syy: Monissa maissa maahanmuuttoa suurempi huolenaihe on maastamuutto – se, että omat kansalaiset lähtevät töiden perään muualle Eurooppaan.

”Baltian maiden kansalaisista kolmannes on muuttanut maasta EU-jäsenyyden aikana. Romaniasta on lähtenyt 3,4 miljoonaa ihmistä, ja tästä joukosta 70 prosenttia on alle nelikymppisiä. Kiinnostavaa on nyt se, että Espanjassa ja Italiassa on suurempi ryhmä niitä, joita huolestuttaa maastamuutto kuin maahanmuutto.”

Samaan aikaan maastamuutolla on toki linkki nationalismin nousuun. Unkarista ja Puolasta muuttivat pois nuoret ja liberaalit. Kyliin jäi vanhempaa ja vähemmän koulutettua väkeä. Huoli arjesta ja tulevaisuudesta kanavoituu maahanmuuttajapelkoon, vaikka näihin maihin ei ole juuri tullut maahanmuuttajia.

Maahanmuuttovastaisuudella profiloituvien äärioikeistopuolueiden paradoksi on, että ne eivät pysty vastaamaan huoleen omien kansalaisten muuttamisesta muualle.

”Unkarin hallitus yrittää maksaa lisääntymisestä, mutta ihmisiä ei ole koskaan helppoa patistella tekemään lisää lapsia.”


Myytti 2: Eurooppa jakautuu kahtia Eurooppa-mielisiin ja kansallismielisiin

Näissä EU-vaaleissa keskeistä ei ole se, että vastakkain olisivat Eurooppa-mieliset ja kansallismieliset, Krastev sanoo.

Nationalistit maksavat nyt menestyksestään. Tuli brexit, mutta sen kaoottisuus pelästytti ihmiset.

Kannatusmittaukset ennakoivat EU-vastaisille puolueille kuitenkin noin kolmanneksen kannatusta eurovaaleissa.

”Jos nämä puolueet pystyvät muodostamaan yhteisen ryhmän, ne ovat toki mahdollisesti suurempi poliittinen voima kuin keskustaoikeiston EPP ja Euroopan sosialistipuolueiden ryhmä.”

Krastev uskoo, että EPP on uudessakin parlamentissa suurin mutta ei enää yliedustettu. Siksi perinteinen keskustavasemmisto ja keskustaoikeisto todennäköisesti alkavat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

”Vaihtoehtona on joko eräänlainen Saksan malli, siis suuri koalitio, jossa keskustaoikeisto ja keskustavasemmisto tekevät yhteistyötä. Toinen vaihtoehto on ad hoc -politiikka, Hollannin malli, jossa eri kysymyksiin haetaan tuki eri kokoonpanoista yli perinteisten puolueperherajojen.”

Eurooppalaiset äänestäjät eivät jakaudu kahteen heimoon, joista toiset puolustaisivat ja toiset vastustaisivat EU:ta. Käsitys on kuitenkin vahva, ja se juontaa juurensa Trumpin, brexitin, Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ja Unkarin pääministerin Viktor Orbánin saamasta valtavasta huomiosta.

Ihmisten poliitinen identiteetti pohjautuu muuhun kuin EU:n vastustamiseen tai kannattamiseen. Sen osoittaa myös Krastevin tutkimus, jossa kysyttiin 14 EU-maan ihmisiltä, uskovatko he unionin toimivan hyvin. Samoin kysyttiin, uskovatko ihmiset oman maansa hallitukseen. Suomi ei ollut mukana selvityksessä.

Kahden ryhmän sijaan eurooppalaiset jakautuvat neljään ryhmään. Näillä ryhmillä on taipumus äänestää eri puolueita.

Suurin ryhmä on 38 prosentin osuudella ne, jotka eivät luottaneet kumpaankaan, eivät EU:hun eivätkä omaan hallitukseen. Erityisesti tämä ryhmä painottui Ranskassa ja Kreikassa.

”Tätä ryhmää ovat keltaliivit Ranskan kaduilla. Heistä tuntuu, ettei kukaan näe heitä. Siksi he eivät tee valintaa EU:n ja kansallisvaltion välillä”, Krastev sanoo.

Toiseksi suurin ryhmä ovat ne, joista asiat sujuvat niin kotimaassa kuin EU:ssa.

Leimallista ryhmälle on, ettei se ole järin kiinnostunut äänestämään EU-vaaleissa, varsinkaan nuoret.

Kolmas ryhmä ovat ne, jotka luottavat EU:hun mutta eivät oman maan hallitukseen.

”Toisin kuin voisi julkisesta keskustelusta luulla, tämä ryhmä on erityisen suosittu Itä-Euroopassa.”

Neljäs ryhmä ovat 14 prosentin osuudella ne, joiden mielestä EU ei toimi, mutta oma hallitus kuitenkin. Heitä puhuttelee usein nationalismi. Tosin Krastevin mielestä ihmisten luokittelu nationalisteiksi tai globalisteiksi menee useimmiten pieleen.

”Ihmiset ovat yleisesti ottaen huolissaan EU:n tilasta ja Euroopan tulevaisuudesta ja etsivät siksi huoliin ratkaisuja eri suunnista.”

Ratkaisujen etsintään liittyy monia kiinnostavia piirteitä, kuten eurooppalaisten vahva nostalgian tunne. Saksalaisen Bertelsmann-säätiön tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta eurooppalaisesta uskoo, että maailma oli ennen parempi. Siksi populistien puheet vanhoista hyvistä ajoista uppoavat otolliseen maaperään.

”Nostalgia syntyy huolesta, joka liittyy omaan taloudelliseen tilanteeseen. Huolta korostaa tunne, että Euroopan asema maailmassa heikentyy. Nostalgia ei kuitenkaan ole ajallisesti yhteistä. Eri ikäryhmät ja eri maissa asuvat kaipaavat keskenään eri asioita ja paluuta eri aikaan.”

Jos Euroopalle etsii yhteistä kaipuun pistettä, jossa enemmistön mielestä asiat olivat erityisen hyvin, päädytään vuoteen 1989, Krastev sanoo ja nauraa päälle. Silloin ei mennyt taloudella hyvin, eikä aina politiikallakaan. Mutta muurit murtuivat, järjestelmät rytisivät ja ihmiset olivat toiveikkaita. He näkivät tulevaisuuden.

”Nostalgia on muistoille sitä, mitä kitsi on taiteelle.”

Myytti 3: Euroopan jakolinja kulkee idän ja lännen välissä

Moni olettaa, että itäeurooppalaiset äänestävät nationalisteja ja länsieurooppalaiset kannattelevat eurooppalaisuutta. Sekin on myytti, Krastev sanoo.

”EU-vaaleissa Itä-Eurooppa yllättää myönteisesti – ja EU:n ongelmat tulevat lännestä.”

Krastev antaa esimerkiksi Slovakian. Maan presidentinvaalit voitti maaliskuussa liberaali ja EU-myönteinen Zuzana Čaputová. ”Vaalitulos näyttää hyvin, että ihmiset etsivät muutosta.”

Siinä, mihin suuntaan äänestäjät milloinkin kääntyvät, on kyse politiikan henkilöistä ja siitä, mikä missäkin maassa on viimeisin kriisi. Slovakian kriisi oli ministerien korruptiota tutkineen toimittajan Ján Kuciakin murha.

”Suhteellisen nuori, energinen ja riippumaton nainen asettuu presidenttiehdokkaaksi, ja hänet valitaan, vaikka hän paljon liberaalimpi kuin kukaan itäisen Keski-Euroopan presidentti on koskaan ollut.”

Silti perinteiset puolueet eivät ole vielä todella ymmärtäneet, että ensimmäistä kertaa koskaan ihmiset ovat valmiita äänestämään puoluetta, jota eivät olisi aiemmin äänestäneet, Krastev sanoo.

”Nämä ovat vaalit, joissa puolueet eivät enää tiedä äänestäjiään.”


Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Leijonat voitti sensaatiomaisesti MM-kultaa, juhlat jatkuvat HS:n hetki hetkeltä -seurannassa, kansanjuhla kello 18 alkaen Kaisaniemessä

    2. 2

      Heitä Suomi äänesti – HS:n erikoisartikkeli näyttää jokaisen äänestysalueen suosituimmat ehdokkaat

    3. 3

      Kuka pyöritti valtavaa nostokurkea kansanjoukon yläpuolella kesken kultajuhlien? ”En jaksa uskoa, että siellä on kukaan työntekijä ollut”

    4. 4

      ”Suomi suojelee johtoasemaansa kuin valtakunnanrajaa” – venäläisviestimet kuvailivat Suomen kiekkokultaa sensaatioksi

    5. 5

      Eero oli tavallisen perheen teinipoika, joka päätti kadota – Nyt hän kertoo, mitä karkumatkojen aikana tapahtui

      Tilaajille
    6. 6

      Leijonat saapuu Suomeen Hawkien saattamana noin kello 16, illan kansan­juhlassa Kaisa­niemessä esiintyjinä muun muassa Paula Vesala ja JVG

    7. 7

      Eivätkö suomalaiset osaa juhlia sivistyneesti?

    8. 8

      Euroopan ”vihreän aallon” nostama Ville Niinistö lupaa, että EU:n ilmastopolitiikassa alkaa nyt todella tapahtua

    9. 9

      Junan kylkeen ilmestyi Mörkö-graffiti ja kirkko ohjasi kansaa torille Matteusta siteeraten – Näin Helsinki sekosi jääkiekon maailman­mestaruudesta

    10. 10

      Rakennustyömaalla Myllypurossa sattunut vesivahinko keskeytti osittain metroliikenteen – Liikenne epäsäännöllistä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    2. 2

      Sensaatio on valmis – Suomi on jääkiekon maailmanmestari!

    3. 3

      Ruotsalaiset rakastuivat Leijoniin: ”Kiitos tästä MM-ihmeestä, isoveli”

    4. 4

      Suomen vihreille historiallinen voitto eurovaaleissa, koko EU:n tasolla keskustaoikeisto suurin puolue – Katso täältä tulokset ja analyysit eri EU-maista

    5. 5

      Leijonat voitti sensaatiomaisesti MM-kultaa, juhlat jatkuvat HS:n hetki hetkeltä -seurannassa, kansanjuhla kello 18 alkaen Kaisaniemessä

    6. 6

      Leijonat saapuu Suomeen Hawkien saattamana noin kello 16, illan kansan­juhlassa Kaisa­niemessä esiintyjinä muun muassa Paula Vesala ja JVG

    7. 7

      Heitä Suomi äänesti – HS:n erikoisartikkeli näyttää jokaisen äänestysalueen suosituimmat ehdokkaat

    8. 8

      Eero Heinäluoma nousi vaalien ääniharavaksi – tässä ovat Suomen uudet euroedustajat

    9. 9

      Kiekkotappio ei juuri näkynyt Kanadan mediassa, sillä maa keskittyi juhlimaan toista urheilu­saavutusta

    10. 10

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    4. 4

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    5. 5

      Ihon ikääntymistä voi hidastaa itse, mutta kalliiden voiteiden sijaan kannattaa keskittyä tekoihin – lääkärit kertovat kolme perussääntöä, jotka ehkäisevät ryppyjä

    6. 6

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    7. 7

      ”En usein kerro tarinaani, se tuntuu liian raskaalta” – HS:n erikoisartikkeli vie EU:n etelärajalle, missä koveneva maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä kadulle ja kateisiin

      Tilaajille
    8. 8

      Pitkästä matematiikasta tehtiin pääsylippu korkeakouluun ja tulevaisuuden ammatteihin – Se oli virhe, sanoo kokenut matematiikan opettaja

      Tilaajille
    9. 9

      Tässä ovat suosituimmat eurovaaliehdokkaat

    10. 10

      10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    11. Näytä lisää