Ulkomaat    |   HS-haastattelu

EU-vaalit eivät ole kansan­äänestys maahan­muutosta, vaikka niin väitetään: Arvostettu Eurooppa-tutkija purkaa kolme myyttiä siitä, mikä äänestäjiä liikuttaa

Toukokuun EU-vaalit ovat mullistavat, mutta eivät median rummuttamilla tavoilla, sanoo Euroopan tämän hetken kiinnostavimpiin politiikantutkijoihin kuuluva Ivan Krastev.

Wien

Monet vahvat väittämät toukokuun EU-vaalien keskeisimmistä asetelmista ei pidä paikkaansa. Median luoma kuva Euroopan tilasta ei täsmää tutkimustuloksiin äänestäjien mielipiteistä.

Näin sanoo yksi tämän hetken näkyvimmistä Euroopan kehityksen analysoijista, bulgarialainen politiikantutkija Ivan Krastev.

”EU-vaalit eivät ole kansanäänestys maahanmuutosta, eikä äänestäjillä ole mielessään vain yhtä asiaa, kun he tekevät äänestyspäätöstä”, Krastev sanoo wieniläisessä kulmabistrossa.

Se on kuitenkin varmaa, että EU-vaaleissa voi tapahtua arvaamattomia.

”Ihmiset haluavat muutosta, mutta muutos tarkoittaa eri ihmisille hyvin eri asioita. Lisäksi äänestäjät ovat valmiita muuttamaan samaan aikaan monia eri asioita.”

Ivan Krastev tunnetaan hauskana puhujana ja osuvana kiteyttäjänä. Tutkimushankkeet eri puolilla Eurooppaa ja kova kysyntä puhujana tuovat Krasteville paljon matkapäiviä. Erityisesti Krastev pohtii Itä- ja Länsi-Euroopan eroja ja nykyhetken murroksia.

Krastev asuu ja työskentelee osin Wienissä, mutta hän myös vetää perustamaansa Centre for Liberal Strategies -ajatushautomoa toisessa kotikaupungissaan Sofiassa.

”Juuri nyt teen aika lailla samaa, mitä moni muukin, eli yritän ymmärtää, mitä EU-vaaleissa tapahtuu.”

Eurooppa on monin tavoin jakautunut. Näitä jakoja Krastev analysoi kirjassaan After Europe, Euroopan jälkeen. Kirjan pohdinnat itäisen Keski-Euroopan poliittisesta dynamiikasta ja siitä, ettei Eurooppa kestäisi poliittisesti toista pakolaiskriisiä, nostivat Krastevin Eurooppa-kommentoijien eturiviin.

Pelkästään erilaiset jakolinjat eivät selitä suoraan, mitä ihmiset nyt hakevat EU-vaaleissa, Krastev sanoo. Vaalien ilmiö on, että sata miljoonaa äänestäjää tekee äänestyspäätöksensä aivan viime hetkillä.

Krastev on käynyt läpi valtavan määrän kyselyaineistoa vaalinalustunnelmista 14 eri EU-maassa. Erityisesti yksi tieto on hänestä merkittävä.

Niistä, jotka tietävät äänestävänsä EU-vaaleissa, 70 prosenttia sanoo saattavansa vielä vaihtaa puoluetta. Suuri enemmistö ei pidä puoluevalintaansa itsestäänselvänä, ja ihmiset ovat valmiita äänestämään uusia poliittisia liikkeitä. Myös kuusi prosenttia oikeisto- ja vasemmistopopulistien äänestäjistä sanoo saattavansa palata perinteisten puolueiden äänestäjäksi.

”Kyse on valinnasta status quon ja muutoksen välillä, ei valinnasta avoimen Euroopan ja kansallisvaltion välillä.”

Äänestyspäätös tehdään tunteella, ja viime hetken tapahtumat ennen vaaleja vaikuttavat huomattavasti Euroopan parlamentin kokoonpanoon. Koska päätös tehdään tunteella ja nopeasti viime metreillä, poliittisten johtajien persoona korostuu.

”Tästä ilmiöstä ei saa suoraan kiinni, jos tarkastelee vain kannatusmittauksia.”

Kannatusmittausten mukaan EU:lla pitäisi mennä hyvin. Unionia tukee ennätysmäärä eurooppalaisia. Suosio on brexitin seurausta, Krastev sanoo.

”Alun järkytyksen ja kriisivaiheen jälkeen brexit on ollut Euroopan unionia kaikkein eniten vakauttava tekijä.”

Brittien kompurointia seuratessa tuki eri maiden EU-erolle on haihtunut. Siksi näistä EU-vaaleista ei saada vaaleja, joilla ratkaistaan, kannattaako enemmistö avointa Eurooppaa vai suljettuja valtioita, Krastev sanoo.

”Myytit ja väitteet siitä, mistä näissä vaaleissa on kyse, häiritsevät ihmisiä, kun he miettivät, millä perusteella tekevät äänestyspäätöksensä.”


Krastev purkaa HS:lle kolme myyttiä tulevista EU-vaaleista.

Myytti 1: EU-vaalit ovat kansanäänestys maahanmuutosta

Monen mielikuva on se, että Eurooppa on jakautunut kahtia ja käynnissä on kahden heimon valtataistelu, jossa ratkaisevaa on suhde maahanmuuttoon.

Niin ei ole, Krastev sanoo.

Moni vertaa väärin perustein EU-vaaliasetelmaa joko Yhdysvaltoihin tai Britannian brexit-äänestykseen. EU-vaalit eivät ole kummankaan uusinta. Vastakkain ei ole kahta vallasta taistelevaa leiriä, kuten Yhdysvaltojen republikaanit ja demokraatit tai brexitin kannattajat ja vastustajat.

”Euroopassa oikeastaan vain Puolassa poliittista asetelmaa voi verrata Yhdysvaltoihin.”

Yhdysvalloissa polarisaatio tarkoittaa, että ihmiset eivät pohjimmiltaan halua muuttaa mieltään, tapahtui mitä tahansa. Sen sijaan Euroopassa ihmiset eivät osaa päättää, ketä kannattaisivat, Krastev sanoo.

Euroopan populistipuolueet toki rakentavat retoriikallaan asetelmaa, jossa juuri suhtautuminen maahanmuuttoon olisi ratkaisevaa äänestyspäätöksessä, Krastev sanoo.

On myös totta, että pakolaiskriisin jälkeen nationalistiset järjestelmänvastaiset ja oikeistopopulistiset puolueet ovat menestyneet hyvin kansallisissa vaaleissa eri puolilla Eurooppaa. EU-vastaiset ja maahanmuuton vastaiset puolueet ovat hallituksessa yhdeksässä maassa.

Äänestäjätutkimukset eri EU-maista kertovat silti, että vaikka maahanmuutto huolestuttaa, se ei dominoi äänestyspäätöksiä. Leimaavaa on yleinen huolestuneisuus. Siksi ihmiset hakevat ratkaisuja eri suunnista.

EU rakentui aikoinaan pelolle menneisyyden toistumisesta. Nyt asetelma on ihan toinen – tulevaisuus pelottaa. Tämän tunnelman loi muun muassa finanssikriisi, ja sitä korosti lisää pakolaiskriisi.

Etelä-Euroopassa ihmisiä huolestuttaa talous, itäisessä Keski-Euroopassa korruptio. Pohjoisissa EU-maissa keskeinen teema on ilmastonmuutos, Krastev luettelee.

Maahanmuuton arvioi Euroopan suurimmaksi ongelmaksi vain 15 prosenttia eurooppalaisista. Islamismin nousu huolestuttaa 22:ta prosenttia, talouskehitys 16:ta prosenttia ja nationalismin nousu 11:tä prosenttia.

”Maahanmuutto voi tietenkin vielä nousta tärkeimmäksi kysymykseksi, jos jotain äkkinäistä tapahtuu. On myös ymmärrettävä, että ihmiset ovat huomattavasti huolestuneempia siitä, miten tulijat saadaan integroitua, kuin tulijoiden lukumäärästä – ja että nämä ryhmät ovat eri ihmisiä ja äänestävät eri puolueita.”

Ne, jotka ovat huolissaan kaikesta maahanmuutosta, äänestävät Krastevin mukaan oikeistopopulisteja. Ne, joita huolestuttavat radikalisoituminen sekä yhteiskunnan kyvyt ja resurssit kotouttaa maahanmuuttajat, äänestävät keskustaoikeistoa.

Krastev vetää vielä yhteen. EU-vaalit eivät ole kansanäänestys maahanmuuttopolitiikasta neljästä syystä.

Ensimmäinen syy: Eurooppaan ei juuri tule turvapaikanhakijoita.

”Turvapaikanhakijoita tuli koko viime vuonna saman verran kuin Ateenassa käy turisteja yhtenä elokuisena päivänä.”

Toinen syy: Uutisvirta ei enää täyty dramaattisista pakolaiskuvista.

”Tv-kuvat pakolaisista rämpimässä kohti Eurooppaa olivat kriittisen merkitseviä pakolaiskriisissä, sillä ne vaikuttivat paljon sellaisissa maissa, joihin ei oikeastaan tullut turvapaikanhakijoita.”

Kolmas syy: Euroopassa ei ole yhtään puoluetta, joka pitäisi rajat auki ja ottaisi Eurooppaan kaikki tulijat.

”Tiettyyn mittaan asti maahanmuuttovastaiset puolueet saivat perinteiset puolueet vakuutettua siitä, että EU:n ulkorajojen suojelu on kriittistä turvallisuudelle.”

Neljäs syy: Monissa maissa maahanmuuttoa suurempi huolenaihe on maastamuutto – se, että omat kansalaiset lähtevät töiden perään muualle Eurooppaan.

”Baltian maiden kansalaisista kolmannes on muuttanut maasta EU-jäsenyyden aikana. Romaniasta on lähtenyt 3,4 miljoonaa ihmistä, ja tästä joukosta 70 prosenttia on alle nelikymppisiä. Kiinnostavaa on nyt se, että Espanjassa ja Italiassa on suurempi ryhmä niitä, joita huolestuttaa maastamuutto kuin maahanmuutto.”

Samaan aikaan maastamuutolla on toki linkki nationalismin nousuun. Unkarista ja Puolasta muuttivat pois nuoret ja liberaalit. Kyliin jäi vanhempaa ja vähemmän koulutettua väkeä. Huoli arjesta ja tulevaisuudesta kanavoituu maahanmuuttajapelkoon, vaikka näihin maihin ei ole juuri tullut maahanmuuttajia.

Maahanmuuttovastaisuudella profiloituvien äärioikeistopuolueiden paradoksi on, että ne eivät pysty vastaamaan huoleen omien kansalaisten muuttamisesta muualle.

”Unkarin hallitus yrittää maksaa lisääntymisestä, mutta ihmisiä ei ole koskaan helppoa patistella tekemään lisää lapsia.”


Myytti 2: Eurooppa jakautuu kahtia Eurooppa-mielisiin ja kansallismielisiin

Näissä EU-vaaleissa keskeistä ei ole se, että vastakkain olisivat Eurooppa-mieliset ja kansallismieliset, Krastev sanoo.

Nationalistit maksavat nyt menestyksestään. Tuli brexit, mutta sen kaoottisuus pelästytti ihmiset.

Kannatusmittaukset ennakoivat EU-vastaisille puolueille kuitenkin noin kolmanneksen kannatusta eurovaaleissa.

”Jos nämä puolueet pystyvät muodostamaan yhteisen ryhmän, ne ovat toki mahdollisesti suurempi poliittinen voima kuin keskustaoikeiston EPP ja Euroopan sosialistipuolueiden ryhmä.”

Krastev uskoo, että EPP on uudessakin parlamentissa suurin mutta ei enää yliedustettu. Siksi perinteinen keskustavasemmisto ja keskustaoikeisto todennäköisesti alkavat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

”Vaihtoehtona on joko eräänlainen Saksan malli, siis suuri koalitio, jossa keskustaoikeisto ja keskustavasemmisto tekevät yhteistyötä. Toinen vaihtoehto on ad hoc -politiikka, Hollannin malli, jossa eri kysymyksiin haetaan tuki eri kokoonpanoista yli perinteisten puolueperherajojen.”

Eurooppalaiset äänestäjät eivät jakaudu kahteen heimoon, joista toiset puolustaisivat ja toiset vastustaisivat EU:ta. Käsitys on kuitenkin vahva, ja se juontaa juurensa Trumpin, brexitin, Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ja Unkarin pääministerin Viktor Orbánin saamasta valtavasta huomiosta.

Ihmisten poliitinen identiteetti pohjautuu muuhun kuin EU:n vastustamiseen tai kannattamiseen. Sen osoittaa myös Krastevin tutkimus, jossa kysyttiin 14 EU-maan ihmisiltä, uskovatko he unionin toimivan hyvin. Samoin kysyttiin, uskovatko ihmiset oman maansa hallitukseen. Suomi ei ollut mukana selvityksessä.

Kahden ryhmän sijaan eurooppalaiset jakautuvat neljään ryhmään. Näillä ryhmillä on taipumus äänestää eri puolueita.

Suurin ryhmä on 38 prosentin osuudella ne, jotka eivät luottaneet kumpaankaan, eivät EU:hun eivätkä omaan hallitukseen. Erityisesti tämä ryhmä painottui Ranskassa ja Kreikassa.

”Tätä ryhmää ovat keltaliivit Ranskan kaduilla. Heistä tuntuu, ettei kukaan näe heitä. Siksi he eivät tee valintaa EU:n ja kansallisvaltion välillä”, Krastev sanoo.

Toiseksi suurin ryhmä ovat ne, joista asiat sujuvat niin kotimaassa kuin EU:ssa.

Leimallista ryhmälle on, ettei se ole järin kiinnostunut äänestämään EU-vaaleissa, varsinkaan nuoret.

Kolmas ryhmä ovat ne, jotka luottavat EU:hun mutta eivät oman maan hallitukseen.

”Toisin kuin voisi julkisesta keskustelusta luulla, tämä ryhmä on erityisen suosittu Itä-Euroopassa.”

Neljäs ryhmä ovat 14 prosentin osuudella ne, joiden mielestä EU ei toimi, mutta oma hallitus kuitenkin. Heitä puhuttelee usein nationalismi. Tosin Krastevin mielestä ihmisten luokittelu nationalisteiksi tai globalisteiksi menee useimmiten pieleen.

”Ihmiset ovat yleisesti ottaen huolissaan EU:n tilasta ja Euroopan tulevaisuudesta ja etsivät siksi huoliin ratkaisuja eri suunnista.”

Ratkaisujen etsintään liittyy monia kiinnostavia piirteitä, kuten eurooppalaisten vahva nostalgian tunne. Saksalaisen Bertelsmann-säätiön tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta eurooppalaisesta uskoo, että maailma oli ennen parempi. Siksi populistien puheet vanhoista hyvistä ajoista uppoavat otolliseen maaperään.

”Nostalgia syntyy huolesta, joka liittyy omaan taloudelliseen tilanteeseen. Huolta korostaa tunne, että Euroopan asema maailmassa heikentyy. Nostalgia ei kuitenkaan ole ajallisesti yhteistä. Eri ikäryhmät ja eri maissa asuvat kaipaavat keskenään eri asioita ja paluuta eri aikaan.”

Jos Euroopalle etsii yhteistä kaipuun pistettä, jossa enemmistön mielestä asiat olivat erityisen hyvin, päädytään vuoteen 1989, Krastev sanoo ja nauraa päälle. Silloin ei mennyt taloudella hyvin, eikä aina politiikallakaan. Mutta muurit murtuivat, järjestelmät rytisivät ja ihmiset olivat toiveikkaita. He näkivät tulevaisuuden.

”Nostalgia on muistoille sitä, mitä kitsi on taiteelle.”

Myytti 3: Euroopan jakolinja kulkee idän ja lännen välissä

Moni olettaa, että itäeurooppalaiset äänestävät nationalisteja ja länsieurooppalaiset kannattelevat eurooppalaisuutta. Sekin on myytti, Krastev sanoo.

”EU-vaaleissa Itä-Eurooppa yllättää myönteisesti – ja EU:n ongelmat tulevat lännestä.”

Krastev antaa esimerkiksi Slovakian. Maan presidentinvaalit voitti maaliskuussa liberaali ja EU-myönteinen Zuzana Čaputová. ”Vaalitulos näyttää hyvin, että ihmiset etsivät muutosta.”

Siinä, mihin suuntaan äänestäjät milloinkin kääntyvät, on kyse politiikan henkilöistä ja siitä, mikä missäkin maassa on viimeisin kriisi. Slovakian kriisi oli ministerien korruptiota tutkineen toimittajan Ján Kuciakin murha.

”Suhteellisen nuori, energinen ja riippumaton nainen asettuu presidenttiehdokkaaksi, ja hänet valitaan, vaikka hän paljon liberaalimpi kuin kukaan itäisen Keski-Euroopan presidentti on koskaan ollut.”

Silti perinteiset puolueet eivät ole vielä todella ymmärtäneet, että ensimmäistä kertaa koskaan ihmiset ovat valmiita äänestämään puoluetta, jota eivät olisi aiemmin äänestäneet, Krastev sanoo.

”Nämä ovat vaalit, joissa puolueet eivät enää tiedä äänestäjiään.”


Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Koputamme vaikka ovelle ja keitämme aamuteet, että varmasti saamme ihmisen töihin”, sanoo työnantaja, joka taistelee Yhdysvaltain kuumilla työmarkkinoilla työntekijöistä

    2. 2

      Poliisit, syyttäjät ja tuomarit vaativat tehokkaampia pykäliä maalittamista vastaan

    3. 3

      Tyhjenevä saksalais­kaupunki houkuttelee uusia asukkaita ilmaisella asumisella: Suomalainen pariskunta tarttui tarjoukseen

      Tilaajille
    4. 4

      Hallituksen linja jakaa keskustan kannattajia

    5. 5

      Punastumisen hetkellä auttaa, jos sanoo mielessään tietyn turvalauseen, neuvoo psykologi ja antaa esimerkin

    6. 6

      Näin Tšernobylin radioaktiivinen laskeuma näkyy nykyään Suomessa – joillakin alueilla mittauksia tehdään edelleen

      Tilaajille
    7. 7

      Israelin pääministerin vaimo tilasi ravintolaruokia 85 000 eurolla: tuomittiin julkisten varojen väärinkäytöstä

    8. 8

      Onko toivo jo mennyt? HS:n erikoisartikkeli vie Amazoniaan, missä maailman keuhkot yskivät uhkaavasti

      Tilaajille
    9. 9

      ”Tässä ovat hommat loppumassa”, sanoi entinen työministeri Jari Lindström te-toimiston virkailijalle ja ilmoittautui työttömäksi

      Tilaajille
    10. 10

      Amerikkalainen maksaa ison laskun kauppasodasta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Onko toivo jo mennyt? HS:n erikoisartikkeli vie Amazoniaan, missä maailman keuhkot yskivät uhkaavasti

      Tilaajille
    2. 2

      Tyhjenevä saksalais­kaupunki houkuttelee uusia asukkaita ilmaisella asumisella: Suomalainen pariskunta tarttui tarjoukseen

      Tilaajille
    3. 3

      ”Tässä ovat hommat loppumassa”, sanoi entinen työministeri Jari Lindström te-toimiston virkailijalle ja ilmoittautui työttömäksi

      Tilaajille
    4. 4

      Argentiinassa ja Uruguayssa 48 miljoonaa ihmistä jäivät ilman sähköä valtavan sähkö­katkoksen vuoksi, noin puolet saatu palautettua

    5. 5

      Lapio heilui, kun Aarre Heino täytti lastensa toiveen 38 vuotta sitten: Mökki­pihaan ilmestyi uima-allas, jossa vietetään yhä ”etelän­lomaa”

    6. 6

      Jutta Urpilaisen perheeseen tulee toinen lapsi – HS:n haastattelussa Urpilainen kertoo odotetusta puhelusta ja ikimuistoisesta viikostaan

      Tilaajille
    7. 7

      Ompelivatko Isis-naiset pommiliivejä vai ovatko he itse uhreja? Tutkijat ja leirille jumiin jääneiden naisten omaiset vastaavat

    8. 8

      The New York Times: Yhdysvallat on asentanut Venäjän sähkö­verkkoon haitta­ohjelmia, Trump kutsui artikkelia valeeksi ja maan­petokseksi

    9. 9

      Helsingissä myynnissä poikkeuksellinen miniasunto: 13,5 neliön suihkuttomasta yksiöstä pyydetään lähes 100 000 euroa

    10. 10

      Psykologi Pertti Hakkarainen on kohdannut satoja raiskaajia ja sanoo, että monilla on heistä väärä käsitys – Siksi uhri ei voi tunnistaa tekijää etukäteen

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Omakotitalo rakennettiin keskelle jalkakäytävää Oulunkylässä

    2. 2

      Mummotunnelissa pariudutaan perinteisellä tyylillä

      Tilaajille
    3. 3

      Iso osa lenkkeilijöistä sortuu kahteen perusvirheeseen, joiden vuoksi kehitys tyssää parissa kuukaudessa, sanoo asiantuntija

    4. 4

      Nike sijoitti urheilumuoti­kauppaansa realistisen näköisen nais­malli­nuken, ja vihan, ilkeilyn ja kommentoinnin määrä kasvoi käsittämättömäksi

    5. 5

      1950-luvulla keksittiin poltto­moottori, joka olisi voinut leikata suuren osan autojen päästöistä, mutta sitä ei koskaan otettu laajasti käyttöön

      Tilaajille
    6. 6

      JVG:n jättihitti näkyy yhä somepäivityksissä, vaikka sen sanoitus on vuosien ajan ymmärretty väärin – VilleGalle paljastaa salaisuuden Häissä-kappaleen menestyksen taustalta

      Tilaajille
    7. 7

      Psykologi Pertti Hakkarainen on kohdannut satoja raiskaajia ja sanoo, että monilla on heistä väärä käsitys – Siksi uhri ei voi tunnistaa tekijää etukäteen

      Tilaajille
    8. 8

      Ennennäkemätön romahdus yhdessä Suomen parhaista lukioista: 35 opiskelupaikkaa täyttämättä, sisään jopa 7,0:n keskiarvolla

    9. 9

      MTV:n entinen päällikkö joutuu käräjille epäiltynä seksikumppaneiden salakuvaamisesta

    10. 10

      Suomi laittaa tupakoitsijat ahtaalle: Kymmenen euron aski ja interventioita lääkäri­käynnillä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää