Egyptin presidentti rakennuttaa uutta pää­kaupunkia kuin faarao konsanaan: Aavikolle ilmestynyt Uusi Kairo on massiivinen rakennus­hanke

Egyptissä ­alkoi lauantaina kolme päivää kestävä kansan­äänestys, jota voisi luon­nehtia ennen­aikaisiksi presidentin­vaaleiksi. Tällä kertaa vaaleissa on tosin vain yksi ehdokas, presidentti Abdel Fattah al-Sisihttps://www.hs.fi/haku/?query=abdel+fattah+al-sisi.

Ei al-Sisillä tosin varteen­otettavia vasta­ehdokkaita ollut vuoden 2018 vaaleissakaanhttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005618054.html, jolloin hänet valittiin nykyiselle eli toiselle peräkkäiselle kaudelle. Perustuslain mukaan presidentin kausi on Egyptissä neljä vuotta, ja seuraavat vaalit oli määrä pitää vuonna 2022.

64-vuotias al-Sisi haluaa muuttaa perustuslakia voidakseen toimia maailman suurimman arabivaltion johtajana ainakin vuoteen 2024 mutta mieluiten vuoteen 2030 asti. Kansanäänestyksessä on kyse perustuslain muutoksissa, jotka pidentäisivät presidentin valtakautta kahdella vuodella neljästä kuuteen ja antaisivat al-Sisille lisäksi mahdollisuuden poikkeukseen eli kolmanteen peräkkäiseen kauteen.

BBC:nhttps://www.bbc.com/news/world-middle-east-47974724 mukaan perustuslain muutos antaisi presidentille myös valtuudet nimittää korkea-arvoiset tuomarit ja yleinen syyttäjäviranomainen.

Egyptin parlamentti hyväksyi lakimuutoksen jo helmikuussa 596–485 enemmistöllä. Nyt al-Sisi tarvitsee kansan hyväksynnän.

Uutistoimisto AFP:n mukaan näyttää siltä, että vain lain hyväksymistä ajava kyllä-kampanja on saanut olla näkyvissä kuluneina viikkoina.

Ei-kampanja on käytännössä hiljennetty. AFP:n mukaan viranomaiset ovat hiljentäneet noin 30 000 internetosoitetta, joiden kautta perustuslain muutosta vastustavat ovat yrittäneet saada ääntään kuuluviin.

Kun äänestäminen lauantaina alkoi, al-Sisi oli AFP:n mukaan ensimmäisten joukossa vaaliuurnilla Kairossa.

Perustuslain muutosta pidetään AFP:n mukaan al-Sisin johtaman Egyptin tapana vastata ”miniarabikevääksi” kutsuttuihin tilanteisiin, joita tänä keväänä on nähty Algeriassa ja Sudanissa.

Algeriassahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006056971.html kansalaiset saivat maata 20 vuotta hallinneen Abdelazzis Bouteflikanhttps://www.hs.fi/haku/?query=abdelazzis+bouteflikan, 82, siirtymään syrjään kuukausien mielenosoitusten jälkeen. Sudanissahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006066575.html väistymään joutui sotarikoksistakin epäilty, maata 30 vuotta hallinnut Omar al-Bashirhttps://www.hs.fi/haku/?query=omar+al-bashir, 75.

Egyptillä on Algerian ja Sudanin tapaan oma historiansa monikymmenvuotiaista itsevaltiaista. Eikä heitä tarvitse etsiä muinaisista faaraoista. Edellisessä ja alkuperäisessa arabikeväässä vuonna 2011 siirtyä sai presidentti Hosni Mubarakhttps://www.hs.fi/haku/?query=hosni+mubarak. Mubarak nousi valtaan lokakuussa 1981 Anwar Sadatinhttps://www.hs.fi/haku/?query=anwar+sadatin murhan jälkeen. Hän ehti silloisen perustuslain ja hätätila-asetusten nojalla hallita Egyptiä itsevaltiaana yli 22 vuotta.

Al-Sisi nousi valtaan lähes yhtä dramaattisissa olosuhteissa vuonna 2014. Hän on Egyptin puolustusvoimien entinen ylipäällikkö ja hänen johtamansa armeija syrjäytti Mubarakin jälkeen vaaleilla presidentiksi valitun Mohammed Mursinhttps://www.hs.fi/haku/?query=mohammed+mursin.

Mursi tuomittiin sittemmin elinkautiseen vankeuteen, koska hänen katsottiin johtaneen islamistista Muslimiveljeskuntaa, joka määriteltiin terrorijärjestöksi al-Sisin valtaannousun jälkeen. Muslimiveljeskunta oli isossa roolissa Mubarakin kaatamisessa. Lisäksi Mursia syytettiin valtion salaisuuksien vuotamisesta Qatarille.

Al-Sisin kaudella islamistit ja muu oppositio on pantu koville ja tyytymättömän keskiluokan katuprotestit lopetettu. Keinot ovat kuitenkin olleet sellaisia, että ne ovat saaneet ihmisoikeusjärjestöt varpailleen.

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Egyptissä oli vuonna 2018 ainakin 60 000 poliittista vankia ja sotilastuomioistuimissa on al-Sisin presidentiksi valitsemisen jälkeen tuomittu ainakin 7 500 siviilihenkilöä. Kuolemanrangaistuksia Egyptissä on vastaavana ajanjaksona jaettu 2 658 kappaletta. Muslimiveljeskunnan lisäksi muukin oppositio on joutunut tiukan valvonnan alle, ja sen kurituksen kuvaillaan olevan al-Sisin kaudella pahempaa kuin Mubarakin aikaan.

Kammettuaan Mursin vallasta vuonna 2013https://www.bbc.com/news/world-middle-east-23175529 al-Sisi lupasi, että hänen johtamansa armeija toimii Egyptin kansan tukena ja tuottaa eräänlaista julkista palvelua.

Uutistoimisto AFP:n mukaan on hyvin todennäköistä, että kansanäänestyksen tuloksena hyväksytään perustuslain muutos al-Sisin jatkon hyväksi. Tuloksen myötä Egypti saattaa luisua yhä lähemmäksi autoritaarista hallintoa, josta se arabikevään aikaan luuli pääsevänsä demokraattisempaan suuntaan.

Ihmisoikeusjärjestöistä Human Rights Watch (HRW) uskoo kansanäänestyksen vahvistavan al-Sisin yksinvaltaista hallintoa. Amnestyn mukaan perustuslain muutokselle tukensa jo antaneen Egyptin parlamentin kanta on sekin osoitus ”täydellisestä piittaamattomuudesta ihmisoikeuksia kohtaan”, kertoo AFP.

Toive mahdollisimman pitkästä hallinnosta ei ole al-Sisin ainoa suuri meneillään oleva hanke.

Egyptissä on vuodesta 2015 alkaen ollut rakenteilla uusi pääkaupunki, joka on nimetty Uudeksi Kairoksi. Se sijaitsee 45 kilometrin päässä nykyisestä, noin tuhatvuotiaasta, pääkaupungista. Aavikolle ilmestyneen Uuden Kairon on arvioitu olevan lajissaan maailman suurin rakennusprojekti.

Uusi Kairo on pinta-alaltaan hieman Helsinkiä suurempi. Se ulottuu Niilin rannasta Suezin kanavalle, ja asukasluvuksi kaavaillaan kuutta miljoonaa.

Hankkeen syyksi on kerrottu se, että nykyinen Kairo on alkanut käydä liian ahtaaksi. Pääkaupunki on tukahtua väkimääräänsä ja liikenneruuhkiinsa. Sen ydinalueella arvioidaan elävän noin 19 miljoonaa ihmistä ja vaikutusalueella jopa 24 miljoonaa ihmistä.

Aiemmin kaupunkia kutsuttiin nimellä Uusi hallinnollinen kaupunki. Nyt se näkyy esimerkiksi Googlen kartalla nimellä Uusi Kairo (englanniksi New Cairo City).

Tältä Uusi Kairo näyttää Google Earth -palvelun haainnekuvissa:



Uuteen kaupunkiin rakennetaan esimerkiksi uusi presidentin palatsi, uusi parlamenttitalo ja keskuspankki sekä yrityselämän keskus ja lentokenttä.

Faaraot ovat aiemmin Egyptissä pönkittäneet valtaansa rakentamalla uusia hallinnollisia kaupunkeja.

Vuosina 1353–1336 eaa. hallinnut faarao Akhenatenhttps://www.hs.fi/haku/?query=akhenaten, joka hallintokautensa alussa vielä tunnettiin nimellä Amenhotep IVhttps://www.hs.fi/haku/?query=amenhotep+iv, yritti kieltää kansaltaan muut jumalat kuin auringonjumala Atonin ja rakennutti Akhetatenin (nykyisin Amarna) kaupunkinsa Niilin varteen.

Parempi esikuva al-Sisin näkökulmasta voi tosin olla Ramses Suurihttps://www.hs.fi/haku/?query=ramses+suuri eli Ramses IIhttps://www.hs.fi/haku/?query=ramses+ii, joka hallitsi Akhenatenin jälkeen eli vuosina 1279–1213 eaa. Ramses Suuren hallintokausi oli faaraoiden maailmassa poikkeuksellisen pitkä, 34 vuotta.

Ramses Suuri myös rakennutti paljon ja siirrätti pääkaupungin Thebasta Pi-Ramses-nimiseen uuteen kaupunkiin, jota on luonnehdittu sen aikaisen Egyptin kauneimmaksi ja loistokkaimmaksi kaupungiksi. Kaupunki oli tuohon aikaan suurimmasta päästä. Sen pinta-ala oli 15 neliökilometriä ja asukkaita oli noin 300 000.