Keksintö 1700-luvulta on parantanut hetkessä miljoonien etiopialaisten elämää, ja se on Suomen ansiota

Bachima/Enguti

Suuresta kannusta lorisee vettä kukkiville mangopuille. Maanviljelijä Adamu Tilanehhttps://www.hs.fi/haku/?query=adamu+tilaneh kastelee myös tilansa nuoret avokadontaimet.

Tällaiset hitaasti kasvavat, vasta vuosien jälkeen satoa tarjoavat hedelmäpuut ovat toistaiseksi harvinaisia etiopialaisilla pientiloilla. Viljelijät eivät ole voineet luottaa hallitsevansa palstaansa riittävän kauan nauttiakseen sadosta.

Adamu Tilanehin ja hänen vaimonsa Haimanot Abenhttps://www.hs.fi/haku/?query=haimanot+aben pientilalla on alkanut uusi aikakausi.

”Muutos alkoi siitä, kun perheemme käyttämät maat rekisteröitiin meidän omiin nimiimme”, isäntä kertoo Bachiman kylässä lähellä Bahir Darin kaupunkia.



Pariskunta näyttää kuvallisia maarekisteritodistuksia. Ne ovat todiste perheen oikeudesta maahan, ja täällä Amharan osavaltiossa ne toimivat myös lainanvakuutena.

”Nostimme lainan, jolla olemme rakentaneet uuden asuinrakennuksen, ostaneet karjaa sekä istuttaneet taimia. Tilamme on laajentunut ja sato kasvanut merkittävästi”, Adamu Tilaneh kertoo.

Aiemmin pienviljelijöillä ei ollut asiaa lainamarkkinoille.

Tämä puolen hehtaarin tila on esimerkki Etiopian maarekisteröinnin menestyksestä. Se ei olisi ollut mahdollista ilman Suomen tukea.

Suomessa maat rekisteröitiin omistajilleen ensi kerran 1700-luvulla, esimerkiksi Itä-Euroopassa vasta 1990-luvulta alkaen. Suuressa osassa Afrikkaa ja Aasiaa maaseudun palstat ovat yhä rekisteröimättä.

”Kun Suomessa maanhallinta on toiminut parisataa vuotta, sen merkitystä yhteiskunnan peruspilarina ei useinkaan tulla ajatelleeksi”, maanmittaaja Tommi Tennohttps://www.hs.fi/haku/?query=tommi+tenno sanoo.

Etiopian maanrekisteröintihanketta vetävä Tenno astelee kuivaa peltomaan laitaa ja kertoo, miten monia ongelmia maan rekisteröimättömyydestä koituu.

”Ihmiset joutuvat oleilemaan jatkuvasti palstallaan varmistamassa, ettei kukaan valtaa sitä. He eivät voi turvallisin mielin lähteä väliaikaisesti vaikkapa töiden perässä muualle, koska epäselvän omistuksen vuoksi kuka tahansa voi ottaa maapalstan käyttöönsä.”

Kun palstan rajoja ja haltijaa ei voi tarkistaa mistään, kiistat ja konfliktit leimahtavat helposti. Usein vahvempi voittaa. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat naiset.

Tenno kertoo, että Amharassa oikeuslaitos kuormittui ennen maakiistoista.

Vaan ei kuormitu enää.

Kymmenisen vuotta sitten Suomen ulkoministeriö myönsi rahoituksen kehitysyhteistyöhankkeelle nimeltä Responsible and Innovative Land Administration eli Reila.

Hanketta hoitaa pohjoismainen säätiö Niras. Tenno on hankkeen ainoa kokoaikainen kansainvälinen työntekijä. Hän käynnisti hankkeen Suomesta käsin ja siirtyi viime kesänä Etiopiaan.

Nirasin leivissä on myös puolenkymmentä kansainvälistä osa-aikaista asiantuntijaa. Etiopialaisia asiantuntijoita on seitsemän ja kenttätyöntekijöitä lähes 400.

Kolmen kenttätyöntekijän tiimi rekisteröi maastosta ja palstojen koosta riippuen 15–100 palstaa päivässä.

”Yhden tontin rekisteröintihinta koko prosessin kustannukset huomioiden on 6,30 euroa. Maan käyttäjälle palvelu on maksuton”, Tenno kertoo.

Suomen kehitysavun mittakaavassa Reila on suuri hanke. Suomi sitoutui rahoittamaan sitä noin 20 miljoonalla eurolla vuosina 2011–2021. Summa ei riitä koko Etiopian maarekisteröintiin, mutta Suomi ei ole yksin.

”Reilan innoittamana britit ohjasivat Etiopian maarekisteröintiin sata miljoonaa euroa”, Tenno kertoo.

Muita lahjoittajia ovat Saksa, Norja, Kanada, EU ja Maailmanpankki. Osan kustannuksista Etiopia maksaa itse. Olennaisinta oli Etiopian johdon halu muutokseen.

Etiopiassa valtio omistaa maan, mutta henkilö, jonka nimiin alue on rekisteröity, voi käyttää sitä kuin omaansa. Hän voi viljellä ja vuokrata sitä, ja maa periytyy hänen lapsilleen. Ainoastaan maan myyminen on kielletty.

Etiopia vastaa pinta-alaltaan runsasta kolmea Suomea. Yli sadasta miljoonasta asukkaasta 80 prosenttia saa elantonsa maataloudesta ja asuu pientiloilla. Maaseudulla on noin 50 miljoonaa palstaa.

Tähän mennessä kansainväliset hankkeet ovat yhdessä rekisteröineet 14 miljoonaa palstaa, joilla asuu 16 miljoonaa ihmistä. Suomen varoilla on rekisteröity 440 000 palstaa, joilla asuu 107 000 perhettä, yhteensä puolisen miljoonaa ihmistä.

Muutos on Suomen ansiota. Ilman ulkoministeriön alkupanosta jättihanke ei olisi käynnistynyt eikä muilla mailla olisi ollut hanketta, johon liittyä.

Amharassa kenttätyöntekijät ovat edenneet Engutin kylään. Rekisteröintihanke alkaa aina kylätoimikunnan tapaamisella. Sen jälkeen asukkaat saavat merkitä hallinnoimiensa alueiden rajat.

Tärkein työväline on ilmasta otettu valokuva.

”Moni maanviljelijä on lukutaidoton. Heidän on helppo tunnistaa oman palsta ilmakuvan maamerkeistä”, Tenno sanoo.

Talon ulkoseinään teipatusta rusehtavasta maisemasta erottuu erimuotoisia peltoja ja palstoja. Asukkaat tutkivat ilmakuvaan merkittyjä rajoja. Joku piirtää sormellaan palstan rajaa paperiin.

Tarkistuksen jälkeen kukin painaa sormenjälkensä karttaan hyväksynnän merkiksi.

Tenno nyökkää kohti penkille tuotua kulunutta kirjaa. Sen sivuilla näkyy vanhoja merkintöjä alueen hallintaoikeuksista.

”Täällä ei ole karttoja eikä sijaintitietoja. Tontin haltijan nimi on ollut mahdollista muuttaa kenenkään huomaamatta, eikä näihin ole päivitetty perintöjä tai muita muutoksia.”

Nyt tonttien hallinta siirtyy Reilan kehittämän valtakunnallisen it-järjestelmän rekisteriin, eivätkä viranomaiset ole enää epäluotettavien kynämerkintöjen varassa.

Rispaantuneesta kirjasta tulee museoesine.

Rekisteröinti parantaa myös sukupuolten tasa-arvoa. Vielä kymmenen vuotta sitten Etiopiassa oli tavallista, että maan katsottiin kuuluvan vain perheen miehelle.

Rekisteröinnissä palstan hallitsijoiksi merkitään aina molemmat aviopuolisot. Jos pari eroaa, kumpikin saa pitää oman puolikkaansa. On myös yleistä, että perheessä ei ole miestä lainkaan, jolloin maat merkitään vain naisen nimiin.

Tennon työ etenee myös Amharan naapuriosavaltiossa Beninshangul-Gumuzissa, jossa moniavioisuus on yleistä.

”Vaikuttaa siltä, että uudet maarekisteritavat vähentävät miesten halukkuutta ottaa useampia vaimoja, koska nyt heidän tulee jakaa osuutensa uuden vaimon kanssa. Uuden lainsäädännön myötä ensimmäinen vaimo saa pitää oman puolikkaansa koskemattomana”, Tenno sanoo.

Myös perintölakia on uudistettu. Nyt kaikki lapset ovat maanperinnän suhteen tasavertaisia riippumatta sukupuolesta tai iästä.

Tenno kollegoineen on esittelyt Reilan tuloksia kansainvälisissä konferensseissa, ja Etiopiassa käy jatkuvasti uteliaita opintomatkalaisia.

Opit saattavat levitä muuallekin.

Etiopia muuttuu vauhdilla

Etiopia on käynyt nopeasti läpi myönteisten mullistusten sarjan.

Kuusi vuotta kovaotteisesti hallinnut pääministeri, Tampereella opiskellut insinöörihttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002848760.html Hailemariam Desalegnhttps://www.hs.fi/haku/?query=hailemariam+desalegn luopui vallasta vuosi sitten, ja johtoon astui uudistusmielinen Abiy Ahmed Alihttps://www.hs.fi/haku/?query=abiy+ahmed+ali.

Abiy solmi saman tien rauhan naapurimaan Eritrean kanssa. Omaan hallintoonsa hän rekrytoi huomattavan määrän päteviä naisia. Hän on vapauttanut edellisen hallinnon vangitsemat toimittajat ja toisinajattelijat vankiloista.

Time-lehti valitsi huhtikuussa Abiy Ahmed Alin sadan maailman vaikutusvaltaisimman henkilön joukkoon.

Etiopia totuttelee sananvapauteen ja valmistautuu ensi vuonna pidettäviin vapaisiin parlamenttivaaleihin. Pitkään suljettuna pysynyt talous avautuu koko ajan.

Etiopian talous kasvaa kymmenen prosentin vuosivauhtia eli nopeimmin koko Afrikassa. Osassa maata on kuitenkin edelleen levottomuuksia, ja maan sisäisiä pakolaisia on arviolta kolme miljoonaa.

Monen Afrikan-tuntijan mielestä vastaavanlaista kehityksen nopeutta maanosassa nähtiin edellisen kerran Etelä-Afrikassa, kun Nelson Mandelahttps://www.hs.fi/haku/?query=nelson+mandela pääsi vankilasta ja maa alkoi toipua kansainvälisistä pakotteista 1990-luvun alussa.

Etiopia tosin on paljon Etelä-Afrikkaa suurempi ja huomattavasti köyhempi. Maailman köyhyysindeksillä se sijoittuu 188 maan joukossa sijalle 174.

Kirjoittaja ja kuvaaja osallistuivat ulkoministeriön kehitysakatemian järjestämälle Etiopian-matkalle helmikuussa. Oikaisu 25.4.2019 klo 7.47: Kolmen kenttätyöntekijän tiimi rekisteröi 15–100 palstaa päivässä, ei kuukaudessa.